Siirry pääsisältöön

Hyvää pizzaa

Pizzakiveä on testattu jo useampi kerta, eikä se ole pettänyt odotuksia. Tykkään tosi paljon ohuesta pohjasta, joka on rapea, pizzakivellä ei voi epäonnistua sen suhteen.

Uudenvuoden juhlien ruokatarjonnasta jäi yli sopivasti aineksia pizzoihin. Pohjaksi tein ruispohjan:
3dl ruisjauhoa
1dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1tl suolaa
½dl oliiviöljyä
1dl vettä
Ensin sekoitetaan kuivat aineet keskenään, sen jälkeen nesteet kaadetaan kuivien aineden keskelle tehtyyn koloon ja sekoitetaan.

Ja kaikkiin samanlaisen tomaattikastikkeen:
1tlk tomaattimurskaa
1 valkosipuli
2 sipulia
valkosipulijauhetta
paprikajauhetta
suolaa
pippuria
yrttejä
chiliä
sokeria
Kuullota sipulit ja lisää tomaattimurska. Lisää mausteet oman maun mukaan ja anna kiehua pari minuuttia.

Edellämainittujen pohjien päälle tein kolme erilaista settiä. Kaikkiin tuli päälijuustoksi Pirkan Emmental-Mozzarella-sekoitus.
1. jauheliha, Naga Jolokia, paprika
2. jauheliha, Vampyree, tomaatti
3. 4(/5) juustoa: gouda, Aura, valkohome ja päälijuustosekoitus

Paistoin pizzoja niin kuumassa kuin meidän uunista lähti, eli 275C, 7min.

Päälle ripottelin Santa Marian pizzamaustetta, jossa on kuivattuja yrttejä.

Kommentit

  1. nam! tääläkin tehdään pizzaa :)

    VastaaPoista
  2. Hei Nora,
    huusit putiikissani Guessin kaulakorun. Ottaisitko minuun yhteytta sahkopostitse. Kiitos :))

    dabsfamily@gmail.com

    VastaaPoista
  3. Jeejee, pizza on herkkua.
    Eilen tuli taas yksi pizza paistettua, ruispohja+poro, paremesan, paprika. Hyvää oli!

    VastaaPoista
  4. No morjens! Etsin googlesta ruispohjapizzan ohjetta ja tänne sun blogiin sit heitti. Hihii,taidan kokeilla sun ohjeella. Terkkuja kovasti! Toivottavasti joskus taas nähtäiskin! :) t. Maari

    VastaaPoista
  5. Mahtavaa Maari! Testaa ihmeessä.
    Pitää kyllä nähdä, ens Tampereen reissusta Ilmoittelen sulle ekana. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa