torstaina, maaliskuuta 31, 2011

Kesäduunia vailla? Pientä piristystä kesään?

Power Cup, eli Maailman suurin nuorten lentopalloturnaus, järjestetään tänä vuonna Lahdessa 9.-12. kesäkuuta.


Turnaukseen odotetaan yli 8000 pelaajaa, mikä tarkoittaa yli 800 joukkuetta, yli 200 kenttää ja tuhansia otteluita. Turnaus pyörii lähes täysin talkoovoimin, joten turnaukseen halutaan myös sinut! Turnauksen vapaaehtoiseksi työntekijäksi voi ilmoittautua täällä. Tehtäviä on laidasta laitaan majoitusvastaavasta ruoanjakajaan, kenttien rakentajasta tulospalveluihmiseen, tuomarista ensiapuun, tulkista tiedottajiin. Jokaiselle varmasti jotakin ja ennen kaikkea upeita kokemuksia, uusia ystäviä ja hyvää pössistä.

Tule sinäkin mukaan tekemään upeaa elämystä!

keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2011

Vihaiset linnut

Olen koukussa, tunnustan! Nimittäin Angry Birdsiin, eli iPhonella, iPadilla ja monilla muilla kosketusnäytöllisillä mobiililaitteilla pelattavaan peliin. Peli on suomalaisen Rovio Mobilen tekemä peli, joka on noussut suureen suosioon maailmalla. Pelissä vihaiset linnut tuohoavat possuja, jotka ovat varastaneet lintujen munat.

Perusversiossa on jo viisi maailmaa, jossa kussakin 2-4 sivua, joilla on 15-20 peliä. Lisäksi pelejä avautuu lisää, kun saavuttaa huippupisteitä ja niiden myötä tähtiä sekä löytää kultaisia munia. Pelistä on myös Seasons-versio, jossa on tällä hetkellä neljä osiota: Halloween, Christmas, Valintine and St Patricks Day. Lisäksi on uusin Angry Bird peli nimeltään Rio. Siinä ei enää tuhotakaan possuja, vaan pelastetaan toisia lintuja.

Vaikka kovasti olen pelannut, niin silti en ole saavuttanut täyttä kolmen tähden sarjaa kuin kahdessa maailmassa, ne ovat kaksi viimeisintä Season's versiota Hogs and Kisses sekä Go Green, Get Lucky.



Riossa on vasta avautunut kaksi maailmaa ja niissä olen melko lähellä kolmen tähden täyttymystä. Kaikki extrapalkinnot, eli ananakset ja banaanit olen kyllä bongannut.


Angry Birdistä järjestettiin SM-kisat, joiden voittaja pääsee Hollywoodiin. Voittaja on vasta vähän aikaa peliä pelannut 19-vuotias raisiolainen. Itse ei olisi tullut mieleenkään osallistua, vaikka peliä onkin tullut hinkattua aikalailla. :)


Ps. Vinkkejä kolmen tähden löytymiseen on jokaiselle osalle löytyy netistä ja erityisesti Youtubesta. ;)

tiistaina, maaliskuuta 29, 2011

Onko tänä vuonna pääsiäistä?

Tottakai on, se vain on vielä tulossa. Kaupoissa toki pääsiäinen näkyy jo, mutta muuten siitä ei vielä ole ollut edes pahemmin juttua. Pääsiäinenhän on aika suosittu talviloman-aika, mutta tänä vuonna voi tehdä tiukkaa, että pääseekö enää missään lumille, kun pääsiäisestä ei ole enää kuin viikko Wappuun.

Toisaalta, nytkin pukkaa taas lunta taivaalta myös täällä Etelä-Suomessa, että taitaa kelitkin olla hiukan myöhässä... Toivottavasti Wappuna edes olisi lumeton maa, eihän muuten piknikille voi mennä.

Minä ostin ohrat jo aikoja sitten ja olen koko ajan punninnut, että milloin on paras aika kylvää ne. No, kaipa ne voisi jo kylvää ja sitten leikata, kun pääsiäinen on lähempänä. Itse ei kyllä pääsiäisenä taideta kotona olla, mutta otetaan sitten vihreät ruohot mukaan.

Pääsiäisherkuista pääsin nauttimaan Äitin antaman munan myötä. Äiti tuntee tyttärensä ja minulla ei ollutkaan ihan perus sulkaamuna, vaan lakritsisuklaamuna nimeltään Lakupeikko Yllätys. Sisällä nimittäin oli koottava hirvi. :D

Sieppaa


Ajan autoa lähes päivittäin ja pääasiassa reittiä Espoo-Vantaa-Espoo, jolloin matkaan Turun motaria, Kehä I:stä, Tuusulanväylää sekä Kehä III:sta. Myös Keskustaan tulee ajeltua Länsiväylää käyttäen. Kehä I:llä on työmaa Leppävaarasta Vallikallioon saakka, onneksi muita isompia hikkoja ei matkalla ole. Mutta tämäkin tuottaa ainakin minulle aika paljon kirosanoja, kun yritän soljua mukana erikoisjärjestelyissä.

Meidän autossa on vakionopeudensäädin ja käytän sitä hyvin paljon. Tämä helpottaa minua itseäni, ettei nopeus heilu sinne ja tänne ja se on niissä rajoissa, ettei ainakaan sakkoja pitäisi tulla, mutta se ei myöskään ole missään nimessä alinopeutta. Ilmeisesti monet muut kuskit eivät ole tuolla tietyömaa-alueella hokanneet nopeusrajoituksia tai sitten käyttää cruiseria, sillä nopeudet ovat ihan käsittämättömiä. Tietyömaa-alueen nopeusrajoitus on 50km/h, mutta mutkissa ajetaan max 40km/h, mutta suoremmalla pätkällä ei juuri alle 70 km/h ajajia ole. Itse en halua mitään ylimääräisiä tikettejä ja maksuja tyhmyyden tai huolimattomuuden takia, vaikka en minä kyllä juuri poliisiakaan ole nähnyt hakemassa helppoa rahaa.

Toinen juttu on ruuhkissa ajaminen. Onko kuskit todella niin itsekkäitä, että etteivät välitä yhtään muista autoilijoista? Näinkö autokoulussa opetetaan ajamaan? Nelikaistaisella tiellä, jossa on kaksi kaistaa samaan suuntaan autot ajavat lähinnä vain vasemmalla kaistalla hirveillä väleillä ja reilua alinopeutta, vaikka oikean puolen kaista on täysin tyhjä. Turhista kaistanvaihdoistahan voi toki huomauttaa, mutta ei kaistanvaihto ole turhaa, jos väistää takaa tulevia. Voin vain kysyä, että mistä tällainen kulttuuri on tullut, että primäärikaistana tuntuu olevan vasen??

Pitäisi ehkä liikkua julkisilla, ettei menettäisi hermojaan joka aamu ja ilta, kun liikenteessä pyörii. Sen ainakin olen oppinut, ettei koskaan kannata kovin positiivisesti aikatauluttaa menojaan, sillä mitä tahansa voi tulla eteen. Aina kannattaa varata aikaa, oli ajankohta mikä tahansa. Minä yritän kaikesta huolimatta kynsin ja hampain pitää myös omasta sujuvasta ajotavasta, johon ei kuulu vasemmalla kaistalla loikoilu, mutta ehdottomasti kuuluuvat turvalliset mutta lyhyet turvavälit, ripeä reagointi ja kiihdyttäminen ainakin liikennevaloissa, ryhmittäytyminen oikein, mutta vasta oikeilla kaistoilla, ei bussikaistalla, vilkun käyttäminen, vetoketjuperiaate, nopeusrajoitusten noudattaminen, muttei alinopeuden ajaminen, ja kiittämminen, jos tarpeen!

maanantaina, maaliskuuta 28, 2011

Yllätysyllätys!

Viime lauantaina yllätysjuhlittiin Äitiä, joka Naistenpäivänä täytti 60 vuotta. Äiti oli saatu huijattua ensin Nousiaisiin ja sieltä Turkuun. Turussa Äiti yllätettiin Kiitoradalla, jossa ensin testattiin porukan keilataidot ja sen jälkeen minigoltaidot.

Äiti taisi todella yllättyä, vaikka sanoi, että okli aavistanut jotain. Ihmeen hyvin koko 14 henkilön joukkio oli saanut pidettyä yllätyksen sisuksissaan.

Ihan älyttömän huikeisiin suorituksiin ei kai kummassakaan ylletty. :) Keilapallot tuntuivat aika liukkailta ja painavilta, sillä kevyemmissä palloissa oli todella pienet reiät. Minigolfissa sen sijaan hohtavat valot saivat linjat kieroiksi. Lopuksi porukka testasi vielä laserammuntaa.

Kiitoradalta päädyttiin syömään Foijaan. Foijan lista on melko perinteinen, mutta mukana oli myös Välimeren makuja. Itse söinkin tomaattikeittoa vuohenjuusto-yrtti-vaahdolla alkuun, pääruuaksi siikaa Välimeren tapaan ja jälkiruuaksi vuohenjuustosuklaakakkua marjasorbetin kera. Omat valintani eivät ihan osuneet nappiin, sillä keitto oli melko karkeaa ja vetistä, kala ui vinegretissä ja kakku oli todella tuhtia. Onneksi muilla tuntui olleen ja minunkin mielestä loistavia annoksia, kuten vuohenjuustolammasta, jokirapukeittoa, juustokakkua ja jokiraputartaria.


Ruokailun jälkeen porukka hajosi taas matkoihinsa, kunnes oli löytänyt autonsa Louhen parkkitalosta. Millä logiikalla teidän mielestä menee kerrokset maanalaisessa parkkihallissa? Ainakin pääkaupunkiseudulla mitä alempanan maan alla olla, on P-luku suurempi, Turussa ei näin ollut, vaan P1 oli pohjakerros ja P2 oli ylin kerros.

Iltapäivä ja ilta sujuivat leppoisasti ja mukavasti. Onnea vielä Äitille, toivottavasti sinäkin viihdyit! :)

Kesäaika

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siirryttiin kesäaikaan. Enhän minä lauantaina muistanut mitään muuttuvia aikoja ennakoida, kun olin ihan todella väsynyt. Niinpä sunnuntaiaamuna iski paniikki, kun en tiennyt, että onko kännykän kello oikeassa ja mitä se nyt mahtaa todellisuudessa olla. Niinpä googlettelin kännykällä maailman kellon ja huomasin onnekseni, että kännyn aika tulee ilmeisesti verkosta, huh!

Aikaisemmin en ole huomannut mitään rajua muutosta tai vaikutusta kehossa enkä päässä kesäajan suhteen. Nyt olen kuitenkin ihan pihalla. En tiedä vaikuttiko viikonlopun menot, kuu vai kenties kesäaika, että väsyttää kovasti, pää on sekaisin ja mieli haluton. Sillä olihan tuota väsymystä jo ennen kesäaikaan siirtymistäkin lauantaina todella paljon.

Sängystä on kutienkin noustu ja parissa pelissäkin on tullut oltua. Lisäksi työpäivää on uurastettu ja sosiaalisia kontaktejakin ylläpidetty. Olen siis ainakin fyysisesti läsnä, henkisyydestä en tiedä.

Kesäaika ei tuonut mukanaan todellista kesää. Tänä aamuna oli Espoossakin auton päällä viisi senttiä lunta ja vielä kevyttä pakkaslunta. Jos vaan aurinko jaksaa paistaa, niin kyllähän tuo lumi tuosta päivän mittaan sulaa. Niinpä olenkin varautunut tänään kumipintaisilla Soreleilla, joissa tottakai huopavuori, jottei varpaat palele.


Myös joulukaktus on vieman ajastaan pihalla. Kaktus on nimittäin täydessä kukassa ja näyttää oikein hyvältä.

lauantaina, maaliskuuta 26, 2011

Ota tästä nyt sitten selvää

Aamulla kaunis aurinko hiveli maisemaa ja sai päivän alkamaan kauniisti. Sitten alkoi tuuli ja tuli tällainen keli.


Vain kaksikymmentä kilometriä eteenpäin ja keli muutui taas ihanaksi paisteeksi.


Ota noista nyt sitten selvää, että paistaako se vai onko vielä talvi. Ei siinä mitään, että ne kelit on tuollaiset viikolla, kun päivät on muutenkin täynnä menoa, mutta kunhan ei viikonlopulle tuollaista päättämättömyyttä heitä. ;)

perjantaina, maaliskuuta 25, 2011

Siinä se nyt on


Uusi hammas, jota ei välttämättä ihan helposti huomaa. Toiseksi viimeinen rivissä, juuri peukalon nivelen päällä kuvassa. On tosi hieno, kiitos CityHammaslääkärit! Ja erityisesti Anne ja Leena.

torstaina, maaliskuuta 24, 2011

Uusi ilme


Mitä tykkäätte NoranBlogin uudesta ilmeestä? Aika keväinen, vai mitä? :)

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2011

Tykkään - iPad

Ostin iPadin (ensimmäinen versio luonnollisesti) viime toukokuussa Amsterdamista. Versio on mopo, eli perus WLAN ja 16GB. iPad oli lähinnä Samin käytössä tämän vuoden helmikuuhun asti, kunnes Sami sai oman. Nyt en tulisi päivääkään toimeen ilman tuota elektroniikan ihmettä.

Enää en raahaa kannettavaa töistä kotiin, koska saan luettu meilit ja surffattua neitssä kätevästi iPadilla. En myöskään kanna läppäriä kokouksissa, jos en ole tykin päässä kiinni. Kaikki tarvittavat tiedostot avautuvat myös iPadilla.

Ja mikä tärkeintä iPadin kanssa aika kuluu siivillä. Minä nimittäin olen aika koukussa sen peleihin. Angry Birds ja Soosiz ovat suosikkeja. Molemmat muuten suomalaisten tekemiä. Lisäkai löytyy Scrabble ja Blokus.




iPad kulkee kevyesti mukana ja menee pieneen tilaan. Se on helppo käyttää ja siinä on paljon ohjelmia. Aion vielä hankkia omaani kirjaston ja videoita, joita voi sitten matkoilla tsiikailla. :)

tiistaina, maaliskuuta 22, 2011

Lily.fi

Oletko sinä jo löytänyt Lilyn? Uuden erilaisen palstan, jossa on jutua kaikesta mahdollisesta ja voit itsekin sinne luoda oman palstan. Suosittelen visiittiä!

Lilyä voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä.

Itse olen luonut oman palstan ja viimeksi kommentoin kynsijuttua tavoitellen kolme kynsilakkaa seuraavalla kuvalla. :)


Kynsilakka: O.P.I. Kyoto Pearl

maanantaina, maaliskuuta 21, 2011

Kevätpäiväntasaus

Tänään 21. maaliskuuta valoisa ja pimeä aika ovat yhtä pitkiä kaikkialla maailmassa, kun aurinko on päiväntasaajalla. Päivää kutsutaan kevätpäiväntasaukseksi, kun aurinko on matkalla Kauriin kääntöpiiriltä Kravun kääntöpiirille. Päivä on osapuolilleen 12 tuntia kaikkialla ja pohjoisella pallonpuoliskolla, kuten Suomessa, päivä pitenee juhannusta kohti.

Ja kyllähän sen huomaa, aamulla on valoisaa, kun herää ja illallakin vielä päivä jatkuu jopa seitsemään asti. Sunnuntaina, kun käännämme kellomme kesäaikaan, niin tulee hetkeksi epätasapaino auringonnousun, työpäivän ja auringonlaskun kanssa. Mutta pian ne tasoittuvat nekin ja valoisaa on läpi lähes koko vuorokauden. Tänään aurinko nousi Helsingissä klo 6.20 ja se laskee 18.36. Päivän pituus on siis 12h 15min. Sunnuntaina aurinko nousee vasta klo 7, mutta jatkaa mollottamistaan aina iltaseitsemään asti.

Kevät on tehnyt viime viikon vahvasti tuloaan ainakin Etelä-Suomessa. Aurinko on paistanut todella voimakkaasti ja päivälämpötila on ollut reilusti plussan puolella. Aurinkoisimmissa paikoissa maa vihertää jo ja kohta ei enää pääse harrastamaan talvisportteja kuten laskettelua ja hiihtoa. Ulkojäitä on jo suljettu Espoossa, joten luistelu taisi jäädä tänäkin talvena kokonaan väliin.


Kumisaappaat ovat tällä hetkellä paras kenkävalinta, sillä paksu lumikerros sulaa auringonlämmössä nopeasti, mutta maa ei vedä sitä yhtä nopeasti sisäänsä. Yritän silti vielä nauttia talvesta, kun siihen on mahollisuus ja annan keväälle oman aikansa, kun talven selkä on kokonaan taittunut. Paras tapa vuodenajan vaihtumiselle onkin juuri tällainen aurinkoinen. Sateet ovat ikäviä ja tekevät kevään loistostakin astetta harmaamman. Toivottavasti sulaava lumi mahtuu omiin uomiinsa, ettei Suomessa tarvitse kärsiä kovista tulvista Wappuna.

Vuonna 85 Remix

Tampereen retkellä katsastettiin myös manserock-musikaali Vuonna 85 Remix. IHAN MIELETTÖMÄN HUIKEAN UPEA!!


Suosittelen kaikille, joilla on mitään muistikuvaa 80-luvusta, kosketusta Tampereeseen tai tykkää manserockista, eli Epuista, Juicesta ja Popedasta. Vaatteet oli niin hienoja, puhe aitoa, vitsiä pukkas ja tahatonta komiikkaa, näyttelijät olivat hyviä ja esitys soljui lääpi ihan huomaamatta.

Minä tahdon uudestaankin, ehkä en kuitenkaan singalong-versioon tai kasaribileisiin, mutta nauttimaan todella viihdyttävästä setistä!

Tampere in photos

I love Tampere, the city of my schools. Here my last visit in photos.

I walked the streets of Tampere with the hut in my head.

The railwaystation of Tampere

The old church and theatre (Tampereen teatteri).

The Tammerkoski (The falls of Tampere)

The Market square and the Raatihuone (the seat of local government).

The Market hall

The Ratina stadium in the evening

After long warm and shily period there was snow again. But this was not bad at all, because we went to Sappee for snowboarding.

My blingbling snowboard.

Mikko and Sami with me at Sappee. It was snowing the all day long.

Mikko made so delicoius indian style lamb balls. Yammy!

Some black stuff for dessert, so good!

When we were aheading home there was totally different weather, the spring came back.

perjantaina, maaliskuuta 18, 2011

Ringring

Hyvä päivä jatkui selvästi myös yli torstain, kun ei muuta kerrottavaa ollut. Ja tosiaan, jatkuihan se. Torstaina pitkä ja tehokas työpäivä, naapurin Saijan treffaus (kiitos ihan supermahtavista sämpylöistä) ja upea voittomatsi. Näillä on muuten hyvä jatkaa kohti viikonloppua, mutta pelin jälkeen kierroksilla käynyt kroppa ei halunnut nukkua kuin vasta ihan pikkutunneilla...

Asiaan. Olen tällä viikolla tutustunut vahvasti työn puolesta ranskalaiseen vihkisormusmuotiin. Melko krumeluuria, ei oikein minun makuuni. Kuvan sormukset ovat erityisesti aika äklöt, koska keltakulta ei ole minun makuuni. Valkokultaisia en nähnyt, mutta kahden tai kolmen kultavärin yhdistelmiä (kelta-valko-puna). Oma kihlasormukseni on hyvin yksinkertainen. Ehkä sitten vihkisormukseen tulee kunnon timantit ja säihkettä. Kihlasormukseni on valkokultaa, jota ei ole rhodinoitu, eli sen väri on tummempi kuin rhodinoidun valkokullan. Rhodinointi tehdään antamaan kovuutta, mutta valitettavasti se myös muuttaa väriä sinisemmäksi ja kirkkaammaksi.


Tiesittekö seuraavaa (lainattu naimisiin.info):
Sormuksen käyttötapa vaihtelee eri maissa. Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa vihkisormus on vasemman käden nimettömässä sormessa. Sanotaan, että nimettömään sormeen johtaa suoni suoraan sydämestä. Ortodoksit, tanskalaiset, norjalaiset, saksalaiset ja espanjalaiset käyttävät vihkisormusta oikean käden nimettömässä. Englannissa vain nainen käyttää vihkisormusta, mies ei. Sormuksiin on ruvettu jo varhain kaivertamaan pariskunnan nimet tai nimikirjaimet.


Kihlasormuksesta on taas sellainen uskomus, että kivien määrä kertoo tulevien lasten määrän.

ps. tästä alkaa parin päivän radiohiljaisuus, mutta juttua tiedossa sitäkin enemmän viikonlopun jälkeen. Be tuned to Noran Blog! :D

keskiviikkona, maaliskuuta 16, 2011

Selvästi hyvä päivä


Kun aamu alkaa näin, niin edessä täytyy olla selvästi hyvä päivä! Mieletön aamuaurinko, pakkasta muutama aste ja mieli virkeä.

Selvästi hyvä päivä-fraasi on nyt saanut myös vähän toisenlaisen sävytteen Petri Nygårdin Selvä päivä- biisin myötä...

tiistaina, maaliskuuta 15, 2011

Älä treenaa tänään


Lily.fi:ssä on juttua siitä milloin ei pitäisi treenata. Kuusi kohtaa, jolloin kannattaisi miettiä, että onko treeni hyvästä vai pahasta. Itselle on tullut viime aikoina treeniä melko paljosti. Olen äärimmäisen huono treenaamaan yksin, joten olen hakeutunut joukkuelajeihin tai treenaamaan kavereiden kanssa. Lajeinahan tällä hetkellä on pääasiassa lentopallo ja beachvolley. Lisäksi näin talvella tulee hiihdettyä, käytyä salilla ja juostua. Mitään noista en oikein tykkää yksin tehdä, joten olen sopinut aina treeneihin seuraa ja se tarkoittaa yleensä sitä, ettei niitä myöskään peruta ihan helposti.

Juttu kolahti minuun juuri nyt, kun on todella pitkä päivä töissä takana ja ei oikein huvittaisi, vaikka toisaalta pitäisi jnejnejne... Olenhan asettanut jonkinlaisia urheilullisia tavoitteita kesälle ja kroppakin olisi kiva vihdoin saada hyvään kuntoon. Toisessa vaakakupissa painavat kuitenkin tämän viikon kaksi tulevaa lentismatsia, rasittunut olkapää ja pitkä kova treeniputki. Listasta voi vielä poimia vähät unet ja ehkä huono päivä.

Olen jo vähän aikaa ihmetellyt, että miksi treeni tuntuu niin tuskaiselta, vaikka kunnon pitäisi olla kova. Ehkä tämä johtuu juuri kunnollisen levon puutteesta. Ja kyllähän paikatkin ilmoittelevat vastustuksensa, kun niitä käyttää liikaa, eikä niillä huolla tai anna niiden levätä, kuten minun olkapääni taas kerran. Mutta ajattelin myöskin niin, että nyt tehdään, kun pystyy, sillä kyllä se päivä taas tulee, kun ei pystykään. Tänään kuitenkin enintään venyttelen. :)

Rankkaa asiaa - Ydinvoima

Kuva YLE

Ydinvoima ja ydinenergia ovat todella pinnalla tällä hetkellä. Japanissa pelataan isoilla korteilla ja ollaan todella lähellä isoa katastrofia. Ydinreaktorit kestivät vielä maanjäristyksen, mutta eivät tsunamia. Rakenteet ovat sortuneet ja jäähdytysjärjestelmä ontuu. Lisäksi on puutetta sähköstä, jolla saataisiin hallitusti homma kondikseen.

Ydinvoimalathan eivät räjähdä kuin ydinpommit ja aiheuta siten järjetöntä tuhoa. Mutta ydinreaktorit voivat sulaa ja siten tuhota sitä suojaavat järjestelmät. Ja kun suoja poistuu, niin aiheutuu radioaktiivista säteilyä. Japanissa on Fukushiman ydinvoimalassa räjähdellyt vety ja se on tuhonnut lisää rakennuksia. Reaktorisauva on tullut jo muutaman kerran esiin ja säteilyarvot ovat nousseet huimaavasti. Tilanne on todella paha.

Suomessa on neljä ydinvoimalaa ja viides rakenteilla. Näissä voimaloissa tuotetaan noin neljännes Suomessa tuotetusta sähköstä. Muita sähköntuottotapoja Suomessa on tuontisähkö (jopa 15%-20%, lähinnä Venäjältä), uusiutuvat energiat (vesi- ja tuuli-, noin 5%, joista tuulen osuus nolla), teollisuuden tuottama sähkö (n.5%), kaukolämpövoima (n.5%), lauhdutusvoima (n.5%) ja kaasuturbiini (hyvinhyvin pieni määrä). Sähköä käyttää eniten teollisuus, yli 50%. Loput sähköstä menee kotitalouksiin ja julkisiin kohteisiin. Säkhön kulutus on noussut viimeisen 20 vuoden aikana jopa 40%.

Sähkön käyttö on lisääntymässä koko ajan ja siksi Suomeen on suunniteltu lisää ydinvoimaloita. Minusta ihan luonnollista, millä muulla me saamme katettua energiatarpeen? Toki uusiutuvia energioita pitää buustata, mutta nykyisillä keinoilla se ei kasva ainakaan kovin hurjasti. Suomessa ei tuule liikaa, vesivoima on lähes tulkoon jo käytössä ja aurinko ei ole ainakaan talvella hirveän tehokas. Tuontisähkö on huippulukemissa Euroopan muihin maihin verrattuna, sillä keskimäärin muualle tuodaan 2%. Ja millä Venäjä sähkön tuottaa? Olisiko turvallisempaa kuitenkin pystyttää ydinvoimala Suomeen kuin Venäjälle?

Suomessahan ei ole maanjärstyksiä, eikä tsunameja. Tulvat voivat toki olla joskus riski. Uskon, että jätekin saadaan hyvin säilöttyä ja muutenkin turvallisuus pystytään varmistamaan tässä äärivalvotussa insinöörivaltakunnassa. Minun kantani lienee selvä, ainakin niin kauan kuin joku esittää paremman energian tuottotavan...

maanantaina, maaliskuuta 14, 2011

Viikonloppupuuhastelua

Viikonloppu oli sen verran täynnä puuhastelua, että ei sunnuntaina ehtinyt ollenkaan postaamaan. Tässä viikonlopun satoa kuvin siivoilujen jälkeen.

Bodom-järvellä hiihtämässä upeassa auringonpaisteessa.



Itsetehtyjä popcorneja luomumaissista.



Riisipuuroa aamupalaksi sunnuntaina.


Supersämpylätaikina nousemassa yli äyräiden. Hyviä tuli!



Sunnuntairuokana yön yli punaviinissä haudutettua palapaistia omasta liemestä tehdyssä kastikkeessa, paistettuja vihanneksia ja herkkusieniä, salaattia fetalla ja pähkinöillä sekä suolakurkkua. Namnam!


Jälkkäriksi jätskiä kaupasta, kun lainassa ollut jätskikone piti palauttaa.

lauantaina, maaliskuuta 12, 2011

Siivouspäivä

Viikot kuluvat ihan käsittämättömällä vauhdilla. Kotona ei ehdi kuin nukkua ja syödä arki-iltoina. Välillä pitäisi kuitenkin pestä myös pyykkiä ja astioita sekä siivoilla muuten asuntoa. Onneksi on välillä tyhjempiä päivä, kuten tänään lauantaina. Päivä meni lähes puoliksi hyväntekeväisyyteen, kun tuli nukuttua viikon univelkoja ja väsymystä pois ja olihan sitä menty nukkumaankin vasta aamuyön tunteina, kiitos ihanien naisten kanssa vietetyn GNO:n.

Mutta loppupäivä vietettiin enemmän ja vähemmän kodinhoidollisissa tehtävissä.
Olen järjestyksen ihminen ja tykkään järjestellä asioita. Siivoaminen ei kuitenkaan ole lempipuuhaani missään mielessä. Onneksi asunnon miesasukas on toista maata. Hän haluaa pitää paikat tiptop ja toimii sen eteen tehokkaasti. Toki minä autan ja onhan homma ohi nopeammin kun on neljät kädet toimimassa kaksien sijaan. Tänään minun hommina oli omien tavaroiden ja vaatteiden järjestely, imurointi ja lakanoiden vaihtaminen. 1,5h tehokasta työtä on muuten rankkaa, mutta onneksi hommaan oli tällä kertaa hyvä asenne ja se tuli tehtyä loppun asti. Voisin silti harkita vakavasti siistijöiden palkkaamista silloin tällöin tekemään puhdasta jälkeä, kun itsellä ei paukut riitä.

Kuvan taulun aasinsiltana pääsemme ajankohtaiseen aiheeseen, eli Japaniin. Ihan hirveää, luonto näyttää taas voimiaan. Ei saa kalastaa tonnikalaa ja valaita! Oma työkaverini pääsi Japanista pois juuri maanjäristyksen alta, juttua oli oikein lehdessäkin, että kävi tuuri. Tuhon jäljet ovat valtavat. Mannerlaatta on liikahtanut 40m pystysuunnassa ja koko Japanin saari on siirtynyt 2m. Ei ihme, että rannalla ollut atomivoimala on vaarassa sortua ja aiheuttaa radioaktiivista säteilyä. Voimalahan oli tehty kestämään maanjäristys, mutta ei tsunamia. Tsunami on jättänyt alleen jopa kokonaisen kaupungin ja 11 000 ihmistä on kateissa. Tehtaat ovat sulkeneet ja keskeyttäneet toimintansa ja ihmisiä on evakuoitu. Jälkijäristyksiä ja tsunameja on vielä tiedossa, joten vielä ei ole selvinnyt todellinen tuho. Aikamoista, toivottavasti Libyassakin ihmiset tajuisivat, että ihmisiä ei kannata tappaa vain ajatusten takia, kun ketä tahansa voi kohdata paljon suurempikin tuho milloin vain.

perjantaina, maaliskuuta 11, 2011

Too much

Olen vilkas ja menevä ihminen. En jaksa röhnöttää paikallani pitkiä aikoja. Pitää olla äksöniä ja ihmisiä, jotta elämä maistuu elämältä. Nyt on kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että kalenterissa alkaa olla ehkä hiukan liikaa menoja.


Parhaimpina/pahimpina päivinä kalenterissa on aikatauluun sidottuja menoja jopa seitsemän. Vuorokauden tunnit vaan alkavat olla silloin melkoisella koetuksella, koska työpäivä matkoineen vie lähes 10 tuntia ja unta pitäisi saada vähintään 8h, jotta pystyisi ottamaan itsestään kaiken irti. Siihen päälle sitten parit treenit, kaverit, kaupat, ruuanlaitto ja kodinhoito. Unta ja kotielämää ei ole vielä aikataulutettu, mutta ehkä sekin pitäisi, ettei käy kuten tänään.

Eilinen oli touhukas ja kylläkin antoisa päivä, mutta ehkä hiukan liian pitkä. Päivä loppui vasta puolen yön aikaan, kun illan viimeinen aikataulutettu meno, eli lentismatsi, loppui vasta klo 22 jälkeen. Tänä aamuna ei silmät olisi halunneet aueta ollenkaan eikä kroppa olisi halunnut nousta sängystä. Hampaita pestessä oksetti ja naama näyttää kuin pidemmän ryyppyputken jäljiltä turpealta. Ruoka ei maistu ja päätä särkee. Puhelin ja työpaikan avaimet unohtuivat kotiin ja mitäköhän vielä...

Näin vanhemmiten kroppa ja mieli eivät kestä kovaa menoa samalla tavalla kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. Kun on paljon treeniä ja muita menoja, niin huolto ja lepo jää usein väliin. VIRHE!! Liikunta kaipaisi peräänsä kunnon unia, jotta kroppa ja aivot palautuisi kunnolla. Tänään olen tainnut kautta vihdoin oppia, että itsestä pitää pitää huolta ja varata aikaa myös kropan ja pään hyysäämiselle, että käsikin nousisi edes vaakatasoon tai muistaisi mitä seuraavaksi oli tekemässä tai sanomassa.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...