tiistaina, toukokuuta 29, 2007

Paljon onnea ja kiitos Mari!

Oltiin eilen Marin synttäreitä viettämässä La Famiglia -nimisessä italialaisessa ravintolassa Keskuskadulla.

Mari on Samin lapsuuden kaveri Kuopiosta. He ovat käyneet samat koulut ja muuttaneet peräkanaa ensin Tampereelle ja nyt Helsinkiin.

Ilta oli aivan mieletön! :) Kiitos Mari! Ruoka oli loistavaa ja sitä oli paljon. Parasta olivat mozzarellasalaatti, gorgonzola- sekä valkosipulikana ja juustokakku. Otimme siis kaksi perheillallista, johon sai valita aina kaksi ruokaa per laatu. Eli kaiken kaikkiaan meille tarjottiin 16 erilaista ruokaa. :)

Ja mikä porukka, aivan mieletön. Kyllä taas ikä pidentyi ainakin kymmenellä vuodella. :) Ja vatsalihakset tuli treenattua, vaikka ei muuta treeniä ehtinytkään illalla tekemään! :)

Kiitos Mari oikein paljon ihanasta illasta! Nähdään taas! :)

maanantaina, toukokuuta 28, 2007

Ihan itse

Olen istuttanut pihallemme viime syksynä tulppaaneja. Ne ovat hienoissa riveissä, mutta väleistä puuttuu... Siis myyrät ovat kenties käyneet maistamassa paria. :) Tässä kuvasarja, johon on myös eksynyt kuva meidän yhdestä vanhasta kukasta, siis tuosta.. en voi muistaa nyt nimeä. No mutta se isolehtinen, joka kasvaa niukissakin olosuhteissa... ;)

Minusta tuo kaksivärinen tulppaan ion aivan ihana. Saatta ehkä sen kuva päätyä taustakuvaksi koneelle. :)

Mielenkiintoisia kelejä

Eilen oli kuin talvi päivällä, siis ulkonäöllisesti. Valkovuokkojen siemenet, vai miksi niitä nyt kutsutaan olivat lähteneet joukolla liikkeelle ja olivat valloittaneet niin kadut kuin ilmankin. Pieni tuuli vielä lisäsi kuvitelmaa. Tässä kuva meidän pihalta. hieman kornia,kun aurinko paistaa ja on niin vihreää, mutta silti kuin lunta sataisi. :)



Eriyisesti taustalla olevan metsän edustalla huomaa tuo ilman valkoisuuden.

Niin kuvahan on otettu ikkunan läpi sisältä, kun ei ulos voinut mennä! Olisi tarvinnut vähintään hengityssuojaimen.

Illalla sitten elokuvan jälkeen katsottiin ulos ja järkytys, vettä tuli enemmän kuin laki sallii. ;) Siis niin kovaa, ettei mitään rajaa. Ainakin voikukat talttuivat ja ilma puhdistui kiitettävästi. :)

Matka Isosta-Omenasta oli mielenkiintoinen, kun kunnon salamat paukkuivat ja ukkonen jyrähteli. Olohuoneen ikkunastakin näki, kuinka upeat salamat taivaan rannassa purkautui. harmi, että on niin huonokamera, ettei niistä saa otettua kuvia. ;)

Tänään on taas erikoinen ilma. On ihan todella painostavaa ja kosteaa. Taitaa olla lämmintä, mutta silti usvaista. Tuntuu, että koko ajan hikoilee ja naama kiiltää, pelin eteen ei uskalla mennä... ;)

Toivottavasti loppu viikko on aurinkoista, että pääsee treenaamaan paljon biitsille!

Pirates of the Caribian

Eilen illalla kruunasimme viikonlopun Samin kanssa elokuvanautinnolla. Sami oli neljän päivän sisällä työskennellyt 65 tuntia lähes yötä päivää, joten oli aikakin pienelle levolle. Niinpä suuntasimme joogan kautta Ison Omenan Finnkinoon katsomaan uusinta Pirates of the Caribian -settiä.



Leffa oli oikein mukava päätön ja hauska leffa. Juuri tällaistahan minä olen jo jonkun aikaa tarvinnut, kun on tullut seurattua vain draamaa ja jännitystä.

Leffa oli todella pitkä, mutta se ei tuntunut siltä ollenkaan. Samikaan ei nukahtanut, vaann jaksoi loppuun asti. Suosittelen, että kannattaa katsoa! Minähän pidin ekasta piraatti-leffasta ihan hulluna, mutta toinen oli pettymys kaikkine yliluonnollisine hahmoineen. En tajunnut siinä vaiheessa, että kyseessä oli Walt Disney -leffa. Mutta tämä kolmas kyllä kruunasi sarjan. Leffoissa on niin hyvää huumoria, että taistelukohtaukset menevät ihan siivillä. Johnny Depp on niin hyvä Jack Sparrowna ja apinat on ihania. :)

Illanvietto

Likkojen Lenkkihän ei ole vain ja ainoastaan urheilutapahtuma, vaan siihen liittyy myös iltamenot! :) Olimmehan me yötä Maijun kanssa ihan hotellissa ja vielä siine, jossa iltabileet olivat tiedossa.

Lenkin jälkeen suuntasimme kauppaan ja kuoharia ostamaan. sitten suihkuun ja tälläämään. Oikein nättjeä tyttöjä astuikin sitten huoneesta ulos kohti illallista.


Illaispaikaksi valiutui Ilveksen alakerran Masuuni, kun kaikki muut paikat olivat täysiä. Eikä paikka olutkaan mikään huono valinta, vaan oikeastaan täydellinen. :) Siellä oli tilaa, palvelu oli aivan mieletöntä ja ruoka loistavaa. Minä söin Kausi-menun, johon sisältyi parsakeittoa, keitettyä parsaa, Mustaleima-juustoa ja raparperipiirakkaa. Maiju söi Tampere-menun, johon kuului porotartaria, paistettua siikaa, Mustaleima-juustoa ja suklaamuffini. Jenni taas söi oman kokoelman, jossa oli parsakeittoa, paistettu asiikaa ja jälkiruuaksi kahvia. Minä join ruuan kanssa puolimakeaa italialaista valkoviiniä ja jälkiruuan kanssa me kaikki nautimme ihanaa makeaa kuohuvaa italiasta. :) Niin loistavaa!!

Ruokapöydästä lisäämään huulipunaa ja Ilveksen yökerhoon! :) Siellä kuluikin sitten loppuilta tanssiessa vauhdikkaasti ja kierrellessä ympäriinsä. Tuli siinä vähän haastettuakin erinäisten ihmisten kanssa, mutta puhtaat, mankeloidun sileät hotellin lakanat kutsuivat aika ajoissa. :)

Kumma kyllä jaloissa ei tuntunut, eikä myöskään päässä. Siitä kiitos ravintolan savottomuuden. Oli niin hauskaa, seura oli ihan parasta ja pakko ottaa joskus uusiksi! :)

sunnuntaina, toukokuuta 27, 2007

Likkojen Lenkki

Perjantaina ajattelin valmistautua hyvin lenkille. Ajatuksena oli tankata vähän, mennä ulos liikkumaan ja ottamaan vetoja ja sitten käydä saunassa ja venytellä päälle. Toiveena oli myös, että Sami hieroisi lihakset auki.

Mutta mutta, eihän siinä sitten ihan niin tehty. Perjantaina menin Äitin ja Iskän kanssa käymään kenkäostoksilla ja tulin kotiin viidenmaissa. (Siis kengät ostettiin vain Äitille :)). Sitten ajattelin syödä ja tehdä kotihommia. Kumma kyllä kotihommien jälkeen maistui eniten uni. :) Ja Samikin oli nukkumassa 54 tunnin työurakan jälkeen, joten sinne viereen vaan keräämään voimia. Uni maistuikin niin hyvin, että heräsin vasta parin tunnin päästä kahdeksalta, eikä enää ehtinyt tehdä juuri mitään suuniteltua. :) Joten se siitä valmistautumisesta.

matkaan lähdettiin lauantaina yhdeksän maissa Janin kyydillä, Janin uutukaisella Honda Accordilla. Kilometrejä autossa oli 100 km ennen reissua. :) Jo aamulla jännitti sen verran, että vatsa toimi kiitettävästi ja pakatessa huomasin unohtaneeni syödä aamiaisen. Matka Tampereelle sujui kuitenkin erittäin mukavasti vichyä litkiessä. Tampereella ilmoittauduttiin suoraan Ilvekseen ja saatiinkin heti huone. Eikä ihan mikä tahansa huone, vaan kerros oli 16. ja näköalat mitä parhaimmat. :) Enpä ole koskaan nähnyt Tamperetta vastaavasta kulmasta, paitsi tietty Näsineulasta... ;)





Ja niinkuin kuvista voi nähdä, niin keli ei ollut mitä parhain keskipäivällä Tampereella. Sadetta oli luvassa myös iltpäiväksi...

Majoittumisen jälkeen pieni ruokahetki Amarillossa: vuohenjuustolla höystettyä tomaattikeittoa ja pieni kanasalaatti. Oli tosi hyvää, mutta hermostuneisuus vei voiton sekä päässä että vatsassa. ;) Miten voi joku lenkki jännittää ihmistä noin paljon. :/

Sitten ei muuta kuin vaatteiden vaihto ja kohti Pyynikin urheilukenttää. Kentällä esittäytyi koko tapahtuma kokonaisuudessaan. Oli siideritelttaa, oli terassia, oli esitteitä ja näytteitä, oli Hunksia, Hansua ja Pirreä, Kaalimatoa, enkeleitä jne... Jalat vähän jäykistyi kylmässä ilmassa seistessä Hunkseja katsellessa, mutta piti alkaa vähän verryttelemään ja hakeutumaan lähtöpaikalla n. 30 min ennen lähtöä. Sykemittarit sekoili, kun oli niin paljon lähellä ja vessajonot oli tupaten täynnä väkeä. Sitten hakeutuminen eturiviin, jotta pääsee kävelijöiden ja sauvojien edelle.

Juoksujengi ennen lenkkiä, kun vielä oli päällä kaikki mahdollinen. Kuvassa vasemmalta Johanna, Jenni ja Maiju. Aurinkokin alkoi pikkuhiljaa tulla esiin, kun lähtöhetki lähestyi. :)




Lähdön hetki lähestyi ja joukosta löytyi myös Virpi Ojakangas-Palmunen. Siis valmennuskeskuksen valmentaja-johtaja minun lukioajoiltani. Virpin ja Maijun kanssa sitten lähdettiinkin yhdessä matkaan. Jenni ja Johanna tulivat perässä, mutta pyyhälsivät ohi, kun Pyynikin näkötorni oli ohitettu. Käsittämätöntä, että miten voi olla edessä niin paljon ihmisiä, jos lähtee lähdes eturivistä ja juoksee. No, ehkä pientä vilppilähtöä oli havaittavissa. :)

Minulla oli Samin FRWD lainassa, joten näin koko ajan juoksunopeuteni. Virpin kanssa taivallettiin yhdessä sellainen 6 kilometriä jutellen menneitä ja vaihdellen kuulumisia. Matkalla oli myös Martsu, joka kiitteli meilistä. :) Juoksijoille reitti oli hiukan huono, sillä varsinainen reitti oli 7,5 kilometkiä ja jos halusi mennä neljännesmaratonin, niin sitten vain kierrettiin yksi lisälenkki. Tulimme siis takaisin 7,5 kilometrin reitille juuri kun pahin kävelyruuhka oli paikalla. Siinä sitten ohiteltiin kävelijöitä ja sauvoja. :( Ei oikein hyvin järjestetty juoksutapahtumaksi, mutta totuus tapahtumasta selvisikin minulle vasta seuraavan päivän Aamulehdestä (kuva).



Tapahtumassa ei siis ollut mikään liikunta pääosassa, vaan hauskanpito. Ja saattoi siellä tosiaan ola myös ihan hikiurheilijoitakin... :/ No, ehkä me sitten otettiin vähän liian tosissamme... ;P

Takaisin lenkkiin. Lähdin ottamaan kuuden kilsan jälkeen pientä loppukiriä. Jennin ja Johannan ohitin siine 8 km kohdalla ja jatkoin kohti loppua ja sitä pahinta. Lopssa oli siis edessä nousu Pispalan harjun kautta Pyynikin näkötornille. :/ Muuten juoksin kyllä koko matkan, mutta ylämäet oli pakko kävellä. Enkä nyt tiedä hävisinkö siinä mitään, sillä en juurikaan jäänyt tehokkalla ja pitkällä askeleella harppoessani juoksijoille juuri yhtään ja tasaisilla ja alamäkipätkillä minull aoli enenmmän voimia. Näkötornilta alkoi alamäki kohti Pyynikin kenttää. Vitsi, niin harmittaa, kun en ottanut mitään loppukiriä. Jatkoin loppuun asti tasaista vauhtia alamäestä huolimatta. :/ Voimia olisi kyllä ollut ja aikaakin olisi voinut parantaa. Ajakseni nimittäin tuli 1.11.38.

Tässä kuva reitistä:


Maalissa oli vastassa joukko miehiä, mutta minua ei huvittanut halata. ;) Käteeni sain pussin esitteitä ja näytteitä ja sittne ruuaksi kiisseliä. Ei nimittäin sopinut nuo tarjolla olevat ruuat. Olo oli hyvä, kuuin ei olisi juuri mitään tehnytkään. Silti harmittaa se, ettei ottanut loppukiriä. Tapahtuma oli muuten hauska, mutta juomapiste oli n. 1,5 km ennen maalia, juoksijoille järjestelyt olivat huonot, itse oli varautunut sateeseen, mutta aurinko paistoi ja omia juomia ei ollut. Nuo kaksi viimeistähän oli oma moka, joten ensi vuonna kerrasta oppineena parantamaan aikaa... :)

perjantaina, toukokuuta 25, 2007

Tervetuloa Emppu tähän Maailmaan! :)

Minun yläasteaikaisen parhaan ystäväni Tian ja hänen miehensä Mikon perheeseen syntyi viime viikon keskiviikkona 16.5. pieni Emppu-tyttö. Strategiset mitat on nyt unholassa, mutta iso tyttö oli yli neljä kiloa ja jotain 53 senttiä. :)



Tässä kuvassa Emppu on päivän vanha. Hänella on samanlainen tumma ja tuuhea tukka kuin äidillään. Tytötn mittoja kuunnellessa voi todeta, että taitaa Empusta tulla seuraavan sukupolven biitsari! :)

Tian raskautta oli hauska seurata. Hän eli niin täysilläomaa elämää tietysti Empun huomioiden loppuun asti. Tia kävi jumpassa ja liikkui melkein ihan loppuun asti. Hän söi rohkeasti ja kävi kyläilemässä meilläkin. :) Minusta niin esimerkilloistä ja ihailtavaa toimintaa odottavalta äidiltä.

Tuhannesti kaikkea vaaleanpunaista ja ihanaa Empulle, Tialle ja Mikolle! :)

keskiviikkona, toukokuuta 23, 2007

Nike Air Max 180+ juoksukengät myynnissä

Sami laittoi juoksukengät myyntiin, kun eivät olleet hänen jalalleen oikein sopivat. Jos kiinnostaa erittäin hyvät juoksukengät, niin tsekkaa tämä linkki!! :)

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Noora Lotta Tähtiseitsikkoon

Ensi kesän parini Lotta valittiin naisten viime kauden 2006-2007 Tähtiseitsikon passariksi! Onnittelut Lotalle! :)

Kauden lentopalloilijaksi, eli Matsuraida Cupin voitti Janne Heikkinen! Isot onnitteluhalaukset Rojolle! :)

Lisää palkittuja Liiton sivuilla sekä Hotsportin sivuilla ja tietty YLE Urheilussa.

Karkkilan kaupunki vuoden 2007 Hyvä työnantaja

Wau, mikä uutinen! Tuollaisia lisää kotikaupungista! Enemmän asiasta voi lukea Karkkilan kaupungin sivuilta. :)

maanantaina, toukokuuta 21, 2007

Niin vauhdikasta...

On ollut elämä viimeisen kuukauden aikana niin hektistä, että päivittämiset ovat jääneet tässä blogissa hyvin vähiin. Sehän oikeastaan tarkoittaa vain sitä, että elämä ei ole tylsää. :) Vaikka kylläkin sitä välillä kaipaisi pientä hengähdyshetkeä, että ehtisi tehdä myös niitä ei-niin-akuutteja juttuja. ;)

Viime viikolla treenattiin kovasti joka päivä. Maanantaina, torstaina kaksi kertaa, lauantaina ja sunnuntaina pelattiin biitsiä. Viikonloppuna pääsi jopa ensimmäistä kertaa tänä vuonna ulos! :) Tiistaina oli korkeushyppyä, keskiviikkona Boxingia, lauantaina 10 km ajanmittaus ja sunnuntaina joogaa. Reidet oli hapoilla melkein joka päivä, mutta onneksi se sai myös venyttelemään. Myös viikon päätteeksi jooga teki terää. :)



Pääsiäisenä juostun kympin ajanparannus oli lauantaiaamun jobina. Pääsiäisenähän juoksin kympin 1h 2min ja tarkoitus oli alittaa nyt tunti. Lähdettiin aika kovaa ja pyrittiin koko ajan varmistamaan, että aika alittuisi. Viimeksi lähdimme nimittäin aika rauhassa ja lopussa otimme aika kovan spurtin. Nyt ei spurttia juurikaan enää irronnut, koska keskinopeus oli sen verran kova, olipa sykekin koko ajan 170... Mutta mutta, kyllä se tunti alittui ja minä sain trikoot! :) Eli 57 min on tällä hetkellä mitattu aika ja seuraavaksi tavoitellaan 55 min alitusta! :)

Kaiken liikunnan ja kuntoilun lisäksi on ehditty myös nauttia kulttuurista. Perjantaina oltiin katsomassa Studio Pasilassa Viivi ja Wagner. Näytelmä oli hyvä, sai nauraa, näyttelijät olivat loistavia, oli yllätyksiä, oli improvisointia ja ennen kaikkea se kruunasi meidän draamaputken huumorillaan! :) Suosittelen, jos lippuja on vielä saatavilla! :)



Myös yksi kirjaelämys täyttyi eilen, kun Minkki P:n lainaama Rei Shimura ja Tappava Manga saatiin päätökseen. Siis minä sain, minähän sitä yksin luin! :) Sujata Masseyn Rei Shimurat ovat todella hyviä. Niissä on kaikkea, mitä kirjassa kuuluukin olla. On jännitystä, on romantiikkaa, on upeita kuvauksia maisemista, vaatteista ja ruuasta, on loistavia hahmoja ja siis kaikke mitä minä vaadin kirjalta. :) Pitää katsoa, jos kirjastosta löytyisi lisää Rei Shimuroja.

Hieman Rein ja muutenkin kovan mielenkiinnon johdattavana teimme lauantaina sushia, tai siis tarkemmin sushia, sashimia ja nigireja. :) Oli tonnikalaa, lohta, kylmäsavulohta, kanaa, kurkkua ja avokadoa. Wasabia oli ainakin tarpeeksi ja nautinto oli täydellinen. :) Sushien ulkonäkö ei ollut kovin hehkeä, mutta ensi kerralla sitten kokeneempana tulee täydellisiä. Nigirit näyttivät taas oikein hyviltä, kiitos Marin! :)



Voi kun tällä kin viikolla olisi joku Helatorstai tai muu vapaa päivä. :) Ne ei kyllä ole yhtään pahitteeksi. ;) Tällä viikolla treenataan taas lisää, mennään Likkojen Lenkille, tehdään pitkiä työpäiviä, nautitaan auringosta, parannellaan puutarhaa, muistetaan päivttää blokia ja nautitaan elämästä! :)

Ai niin, vielä mainos! :) Käykää tsekkaamassa meidän Remontti blogi, siellä on nyt tehty viimeiset päivitykset. Ja lisäksi kannattaa pikku hiljaa alkaa seurata uuden uutta blogia Team Nora & Noora :)

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Saara on paras!


Saaran, siis Loikkasen Saaran, joukkue, Yamamay Busto Arsizio, Italian A2:ssa varmisti nousun A1:seen eilen! Onnea, onnea, onnea!



Juttua noususta:
YLE, Lentopalloliitto, Hotsport.Info

Suomi, Suomi, Suomi

Eipä ollut ihan täysin Suomen viikonloppu! :( Kyllä Hannalle olisi suonut paremman sijoituksen ja lätkässäkin olisi jo voinut onnata 12 vuoden jälkeen!

Minusta "leave me alone" oli aivan loistava kappale ainakin tuossa joukossa. Ei viisuvoittaja saa olla tuollaista humppaa ja lässytystä, mitä voittaja tänä vuonna tarjosi. Ja minusta on aivan väärin, että vanhan Jugoslavian ja Neuvostoliiton maat äänestävä vain naapureitaan. Siinä tuntuu olevan sellainen mentaliteetti, että ei biisillä väliä, kun han vaan naapuria äänestetään. Harmi sinänsä, mutta jäihän sentään Ruotsi taakse, vaikka oli heilläkin minusta mukava poppibiisi. Suomi näytti taitonsa ja oli oikein hienosti minusta edukseen järjestelyissä. Lavatekniikka oli huippuluokkaa ja postikortit hauskoja. Hyvä Suomi! :)

Mutta miten voi Suomen leijonat jäätyä noin MM-finaalissa?? Ei ei ei. Onneksi pelihalut yltyivät kolmannessa erässä ja päästiin sentään maalin päähän. Huonosti ei Suomi kyllä pelannut, sitä ei voi moittia, noin niinkuin koko kisoissa. Isoja maita voitettiin ja hopeä ei ole häpeä! Hyvä Suomi-leijonat, hyvä Jere, hyvä Kärppä, hyvä Suomi! :)

Polku(ma)pyöräilyä

Iloisen ihmisen allakkani muistuttaa tänää, että "Nyt pyörät kevätkuntoon!". Oikein hyvä muistutus! :) Onnekis meidän taloudessa pyöräasiantuntemus on niin vahvoissa näpeissä, että pyörät laitettiin kuntoon jo pääsiäisenä, eikä minun tarvinnut tehdä eikä osata mitään! :)



Pyöräilty siis on jo tovi ja hyvien oppien sekä kunnon välineiden ja niiden huollon kautta siitäkin on oppinut jopa nauttimaan. Kiitos Samin! Ihan alamäkiajoon en ole vielä haksahtanut, mutta eilen pääsin Mikan opastuksella ja Hetan fillarilla testaamaan maastoajoa. Pyörä oli täysjousitettu ja aivan loistava. Siinä mentiin sitten yli kivet ja kannot, yritettiin pysyä pitkospuilla, ravattiin ylos-alas kallioita ja pari kertaa tuli kaaduttuakin. ;) Mutta oli kivaa, kiitos Mika ja Heta!

perjantaina, toukokuuta 11, 2007

Hyvä Suomi

Tämän ja viime vuoden lätkän MM-kisat ovat jääneet vähän vähemmälle huomiolle, kun ei ole televisiota ja on tullut itse harrastettua. Onneksi YLE kuitenkin näyttää pelit netin kautta. Ei siis tarvitse hakeutua kenellekään kylään. Kuva ei tosin ole hääppöinen, mutta kyllä siitä maalit näkee ja muut tärkeät tilanteet. Ääni sen sijaan on oikein hyvä.

Eilenhän Suomi voitti USA:n puolivälierätaistossa rankkarikilpailun jälkeen. Ihan alusta peliä en nähnyt, sill olin pelaamassa, mutta toisen erän alkupuolelta loppuun asti jännitin hulluna Suomen puolesta. :) Olihan peli jännä ja todella tapahtumarikas. Ihan mukavaa katsottavaa. ;) Harmittavaa oli Petteri Nummelinin loukkaantuminen, toivottavasti hän palaa vielä välierään ja mitalipeleihin.

Jatkoajalla en hirveästi pystynyt pitämään enää silmiä auki, sillä pelotti niin paljon. Kari Lehtonen oli kuitenkin mies paikallaan ja piti USA:n yritykset tuloksettomina. Hyvä Kärppä! Myös rankkarikisa oli tuskallista ja varsinkin sen epäselvän järjestyksen takia. Ei pystynyt katsomaan kuin Suomen laukaukset, vaikka luotinkin Lehtoseen. Taitavat maalivahdit olla niin isoja ja maalit niin pieniä, että rankkari on aika mahdotonta tehdä. Onneksi meillä on kuitenkin Jere Lehtinen, joka tunnetaan myös jääkenttien Jumalana, sillä hän ei tee virheitä jäällä! Eikä tehnyt nytkään, vaan teki Vuomen voittomaalin! Hyvä Jere! :)

Suomi oli oikein hyvä myös eilisessä Euroviisujen semifinaalilähetyksessä. Yllätyksekseni tuokin lähetys näkyi netin kautta! Kiitos YLE. Lavastukset näyttivät upeilta ja Mikko ja Jaana olivat oikein edustavia. Suomi-postikortit olivat ihan jees ja yleisö oli täysillä mukana! Hyvä Suomi! :)

torstaina, toukokuuta 10, 2007

Hyvä olo!

Olen niin onnellinen, kun nyt minulla on niin hyvä olo! Johan tuota väsymystä, vatsakipua ja "masennusta" kestikin ihan tarpeeksi. Mutta osaapahan ainakin nauttia hyvästä olosta, kun on käynyt miltei pohjalla.

Minun oloni paranemiseen ovat ehdottomasti vaikuttaneet ruokavalio, treenaaminen, nukkuminen, aikataulutus, aurinko ja ystävät. Ruokavalio on muuttunut terveelliseksi, enää ei liiat hiilihydraatit ja huonosti sulamattomat lihat paina, eikä tule ahmittua liikaa. Myös veden juominen sopivissa määrin on auttanut. Olen treenannut joka päivä ja nyt on löytynyt sellaiset lajit, jotka saavat minusta kaiken irti. Astangajooga, boxing, beach volley, juoksu, yleisurheilulajit, sali ja pyöräily ovat niitä, jotka maistuvat todella hyvältä ja ovat mukavan monipuolisia, ja varsinkin sekoitus kaikkea mahdollista! :)

En tiedä miksi, mutta nukun nykyään tosi hyvin ja nukkuminen todella piristää ja rentouttaa. Enää ei ole koko ajan ihan näännyksissä ja haukotuksia satelee, vaan aamuisin olen pirteä ja jaksan olla tehokas koko päivän. Nyt kun ryhmäliikunnat ja muut harrastukset ovat löytäneet paikkansa viikkokalenterista, niin on helppo rytmittää koko elämä. Työ ei tietenkään ole muuta kuin säännöllisen epäsäännöllistä, mutta se antaa vain kivoja haasteita päivittäisiin rutiineihin. Ja nyt kun ei ole joka ilta jotain työn alla, niin pystyy soveltamaan ja nauttimaan myös vapaista hetkistä.

Lisäksi on ihanaa, kun aurinko paistaa ja on niin valoisaa. Aurinko paistaa ihanasti meidän makuuhuoneeseen aamulla, päivällä sivusta työhuoneeseeni ja illalla olohuoneeseen. Ja onneksi sadettakaan ei ole pahemmin ollut, vaan sininen taivas on näyttäytynyt parhaimmillaan. Kohta tuleekin jo kesä ja pääsee yhä enemmän ulos liikkumaan ja nauttimaan puhtaasta hapesta. Ja viimesimpänä muttei vähäisimpänä on mainittava ystävät. ystävät, jotka saavat minut hymyilemään ja tuottavat minulle iloa! Heitä onniin kiva nähdä, viettää aika heidän kanssaa ja jakaa kokemuksia. Ihanaa, että olette olemassa! :)

Yritän kaikin voimin pitää yllä tätä hyvää oloa niin pitkään kuin mahdollista! Toivottavasti oonistun jopa ihan läpi koko kesän! ;P

maanantaina, toukokuuta 07, 2007

Tikka Masala ja muut herkut!

Halusin tehdä Jennille ja Jarnolle jotain hyvää ruokaa. Meillä on todella samanlainen ruokamaku, joten tiesin, että jos minä pidän, niin hekin pitää. Niinpä päätin tehdä tikka masalaa pääruuaksi.

Etsin reseptin netistä ja sieltä löytyikin aivan loistava Pikku Nepalin sivuilta. Laitoin kanat marinadiin torstai-iltana, jotta maustuisivat kunnolla. Alkupalaksi halusin jonkun melko kevyen salaatin ja löysinkin mielenkiintoisen avokadosalaatin, johon tuli mukaan myös päärynää ja kastikkeeksi sinihomejuusto-kermaviilikastike. Jälkiruuaksi oli luvassa turkkilasita hedelmäsalaattia.

Koska emme olleet luoneet mitään aikataulua päivälle, niin pääruuan valmistaminen ja aloittaminen venyi iltayhdeksään. ;) Siinä sitten ensin kanat uuniin grillin alle ja alkupaloja ja jälkkäriä valmistamaan. Lopulta kastikkeen tekoon ja sitten jo syötiinkin. Ja oli ihan mieletöntä! Siis niin pehmeän, mutta tulisen makuista. Kanat olivat pinnalta mukavan rapeita ja sisältä niin pehmeitä. Santa marian Raita pehmensi mukavasti ja saman puljun korianteri-valkosipuli Naan-leipä täydensi. Mangolassia ei voinut valmistaa, kun Minttu oli jo nukkumassa, mutta viini upposi hyvin.

Kaikki eivät kyenneet enää jälkiruualle ja myöhäisiltaan takoitettu juustotarjotin jäi avaamatta. :) Kaikki olivat kylläsiä ja tyytyväisiä! :)

Sunnuntaina juustot löysivät aamiaispöytään croisanttien seuraksi. Samoin myös jäljelle jäänyt jälkiruoka päätyi pöytään. Lounaaksi oli tarjolla poro-juusto-keittoa rieskan kera ja jälkiruuaksi kahvipirtelöä tai tarkemmin jääkahvia.

Kyllä ruuanlaitto on vaan niin kivaa ja erityisesti hyvän ruuan laitto. Ja seuraavaksi sitten kokeillaan niitä susheja... :)

Jenni The Piriste

Tänään on ihan todella energinen, pirteä ja hyvä olo. :) Mitään muuta syytä asiaan ei voi olla kuin parhaan ystäväni, Jennin, ja hänen perheensä vierailu viikonloppuna. Aamulla heräsin virkeänä, olen ollut superaktiivinen ja tehokas koko päivän ja olen tehnyt hyviä valintoja ja päätöksiä. :)

Jenni on niin paras! :) Jennillä ja minulla on yhteiset aivot. Ei tarvitse sanoa, eikä edes pahemmin ajatella, kun asiat selviävät. Ei tarvitse kysellä tyhmiä ja varmistella, kun kaikki hoituu kuin itsestään. Ollaan aina samalla aaltopituudella ja vaikka kuinka asiat jutellessa loikkisivat sikin sokin ja vähän sinne tänne, niin molemmat ovat silti kartalla ja täysillä mukana.


Tapasin Jennin Tampereella koulussa. Siis TTKK:lla, materiaalitekniikan opiskelijoiden keskuudessa. Heti ensi tapaamisesta lähtien on ollut selvää, että me olemme ystäviä! Parhaita sellaisa toisillemme! :) Jennin kanssa tule tehtyä matikan harkat, ympäristötekniikan ja muutkin harkkatyöt, jennin kanssa vietettiin Bommarit ja Waput. sain olla Jennin kaaso häissä, joita suunniteltiin kaksi vuotta. Olen saanut asustella Jennin ja Jarnon nurkissa, olen saanut jakaa iloja ja suruja, olen saanut tutustua heidän perheisiin ja sukulaisiin, olen saanut heidät ystävikseni ikuisiksi!


Nytkin viikonloppuna aika lensi kuin siivillä, kun juttelimme, söimme, nautimme viiniä, saunoimme, lenkkeilimme, leikimme Mintun kanssa, kuuntelimme Servoa, katsoimme lätkää ja teimme ruokaa. Nyt kun välimatkaa on enemmän kuin 10 km, eikä voi nähdä ihan niin usein, ovat yhteiset hetket korvaamattomia! Ja niin palkitsevia, niin piristäviä, niin parhaita!

Ja Minttu! Jennin ja Jarnon pieni tyttö, niin ihana. Minttu on vasta vuoden ja neljä kuukautta, mutta juttelee, kvelee, ymmärtää ja reagoi. Ihan mieletön tiannetaju. Miten voi noin pieni ja nuori osata puhua, osata matkia niin täydellisesti, tajuta kaikki mitä sanotaan, yhdistää asioita?? Taitaa tulla tyttösestä aikas fiksu neiti! ;)

ps. pahoittelen kuvien huonoa laatua, parempia ei tähän hätään löytynyt... ;P

Vaisu UIT! :(

Olimme viime perjantaina katsomassa UIT:n tämän vuoden kesärevyytä Da Lintsi -koodia. Ei ollut hyvä, ei tehnyt vaikutusta. :(

Vaikutusta esitys ei ollut tehnyt myöskään lehdistöön. Tässä Turun Sanomien arvostelu.

Liikaa yksittäisiä juttuja, ei mitään yhteyttä sketseillä toisiinsä, liikaa näyttelyä, ei siis tanssia ja laulua. Liian henkilökohtaisia otantoja, ei tarpeeksi ajankohtaista kommentointia ja huumoria. Kun vertasi esitystä viime vuotiseen, joka tuli Wapunpäivänä televisiosta, niin ei ole edes samalla kartalla, valitettavasti.

Niin heikko esitys, että en edes kuvia viitsi etsiä... ;) Nyt pitää kyllä päästä katsomaan jotain kivaa kesäteatteria tms., jossa on tarpeeksi huumoria, iloa, naurua, elämää, tanssia, laulua ja nautintoa! :) Suosituksia otetaan vastaan!! :)

Lotta Leverkuseniin, Sapa tehokas

Ensi kesän biitsiparini Noora "Lotta" Linnarinne suuntaan ensi kaudeksi ammattilaiseksi Saksaan Leverkuseniin. Uutisia asiasta: YLE, Hotsport, Lentopalloliitto, Vanajan RC, Hämeen Sanomat.

Tsemppiä rutkasti Lotalle reissulle! Mutta pelataan ensin kesän koitokset! ;)

Edellinen varsinainen biitsiparini Saara "Sapa" Loikkanen on pelannut loistavan kauden Italiassa, Busto Arsiziossa. Yamamay on A2-liigan ykkösenä kahdeksan pisteen erolla kakkoseen. A2:sen ykkönen nousee suoraan A1:seen runkosarjan päätyttyä. Sapa on pelannut todella tehokkaan ja onnistuneen kauden ollen koko liigan viides pistetilastossa. Viimeisimmässä pelissä Yamamay kohtasi All Fin Volta Montavanan vieraissa voittaen 3-0. Kun All FIn oli pelaamassa Busto Arsiziossa tammikuussa, saimme kunnian olla todistamassa Sapan kauden piste-ennästystä, 30 pistettä pelissä. :) Lisää juttua Sapasta ja tammikuussa nähdystä pelistä tulossa tulevaisuudessa.

Juttua Sapan viimeisimmästä pelistä: Busto A., Hotsport, Lentopalloliitto, YLE

Tsemppiä Sapalle loppukauteen ja onnittelut jo etukäteen noususta! ;)

torstaina, toukokuuta 03, 2007

Tänään 3.5.2007

On Maailma astmapäivä. Ja uutisissa juuri sanottiin näin. Hygienia ja saasteet lisäävät altistumista, atopiaa ja allergioita. Eli siis meidän remonttipölyt ovat voineet hyvin aiheuttaa nämä minun nykyiset oireet. Ja taidan täsä tosiaan varata ajan lääkärille ja tutkituttaa, jos niitä allergioita olisi.

Joskus nuorenahan sain ihan hullun hengitysvaikeuskohtauksen, kun liikuntahallissa oli pölyä. Ja Mummillahan oli astma ja allergioita. Riinalla on allergioita ja atopiaa. Ja minäkin olen allerginen tässä vaiheessa ainakin ibuprofeenille ja joillekin muille kivunlievittäjille.

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2007

Viihdettä

Viime viikonloppuna, kun olimme katsomassa Miehen työ:, niin tuli mietiskeltyä, mitä hyivä ja hauskoja suomalaisia leffoja on nähnyt. Niitä ei nyt ihan kovin moni tullut mieleen. Ensimmäisenä tuli mieleen Nousukausi ja sitten FC Venus. Eli ei liikaa.

Tietysti suppeus voi johtua myö ssiitä, etten ole nähnyt kovinkaan montaa suomalaista leffaa viime vuosina, mutta minusta se johtuu pääosin siitä, että kaikki suomalaiset leffat ovat joko toiminta-, draama- tai Kummeli -kamaa, ja eniten noista juuri tuota draamaa. Tähän joukkoon kuuluu myös Miehen työ.

Vappuna huomasimme iloksemme, että Nousikausihan tulee televisiosta. Olihan se pakko katsoa, kun sitä oli juuri mietiskellyt. Ja juuri sitä minä oikeastaan vain jaksoin tehdä, eli katsoa televisiota. Leffa oli ihan hyvä. Ehkä siitä oli jäänyt hieman ruusuisempi kuva, mutta pidin kuitenkin siitä huumorista, jota leffaan oli viljelty. Paras kohtaus on poliisiaseman tomaattikohtaus! :)

Nousukautta katsoessa tuli niin ikävä Isänmaantoivoja. :( Petteri Summanen on mielestäni parhaimpia suomalaisia miesnäyttelijöitä juuri koomisissa rooleissa. Ja Tiina Lymikin on yksi parhaista naisnäyttelijöäistä. Ja olihan leffassa mukana myös Heli Sutela ja Minna Koskela Kumman Kaa:sta. :)

Tehdäänkö Suomessa vielä noita loistavia TV-sarjoa, kuten Kumman Kaa ja Isänmaantoivot? Televisiottomana en tiedä mistään mitään, mutta jos ei tehdä, niin en menetä kyllä mitään. :)

Vapunpäivänä tuli televisiosta UIT:n viime vuoden pläjäys, eli Lisää Letkua. Siinäkin sain ihastella Tiina Lymin näyttelijätyötä. :) Ja olihan siinä myös Arvi Lind. :) Ihan hyvä setti, ei valittamista. Perjantaina mennään katsomaan UIT:n tämän vuoden spektaakkelia, Da Lintsi -koodia.

Ja perjantaina on luvassa todennäköisesti vielä muutakin viihdettä, sillä Martti Servo konsertoi Tavastialla! :) Martin tahtiinhan me olemme Samin kanssa ekaa kertaa pussailleet! ;)

Mietiskelin tässä myös seuraavaa kirjavaihtoehtoa... Eli mitä suositellaan? Jotain kepeää ja jännittävää mutta romanttista! :) Tai siis ainakin mukaansa tempaavaa ja kohtuu nopealukuista. ;P Da Vinci -koodi oli hyvä kirjana, vaikka siinä ei pahemmin mitään romanttista ollutkaan. :) Sen sijaan romantiikkaa löytyi Marian Keyesin Sushia vasta-alkajille -pokkarista. Rei Shimura ja tappava manga on ehkä tulossa...

Puhdas vappu

Meidän pyykinpesukone hajosi. Tai siis ainakin se jättää ohjelman kesken ja vedet jää sisään. Vielä on auki toimiiko se esim. seuraavalla kerralla, mutta ei jakseta oikein enää kokeilla. Niinpä päätimme viettää vapun pyykkiä pesten Karkkilassa. :) Kyllä sitä sitten tulikin pestyä ainakin 10 koneellista. :)

Piti myös tehdä sushia, mutta energia ei riittänyt. Olin niin voimaton ja energiaton kuin ihminen vain voi olla. En olisi jaksanut tehdä mitään ,mutta pakko oli vain pinnistellä ja nousta. Oli käytävä töissä, kaupassa ja matkustettava Karkkilaan. Oli siis myös pakattava ja mietittävä mitä ottaa mukaan, niin raskasta. Onneksi Sami siivosi, en olisi pystynyt.

Karkkilassa en jaksanut tehdä ruokaa, onneksi Äiti ja Iskä teki. Syödä jaksoin, mutta enpä muuta, nukuin sohvalla. Vapun päivänä oli pirteämpi olo, tein Äitin ja Iskän kanssa palapeliä ja pesin pyykkiä. Energiat kuitenkin loppuiva tjo ennen puolta päivää, enkä jaksanut auttaa ruuanlaitossa. Syödä taas jaksoin, mutta vaivoin. Menin nukkumaan. Illalla tuli Suomen peli, sen sentään jaksoin katsoa ja lisäksi käydä saunassa.

Missä on energia, missä on voimat, missä minä olen. Olen niin väsynyt koko ajan. Onko suolisto taas niin huonossa kunnossa, että olen kuin haamu. Ei jaksa ajatella, on vain. Haluaisi vain nukkua, ei miettiä mitään... No, ei auta kuin yrittää, sillä töihin on tultava, treenattava kesää varten ja pidettävä koti kunnossa. Onneksi viikonloppuna näkee kavereita, siitä saa virtaa! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...