Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2007.

Voihan voihan

Nyt voi sanoa,etät hiukkasen v-tuttaa. Hävittiinheikkoa vastustajaa vastaan tiukka peli omalla huonolla suorituksella 3-2. Itse olin surkeistasurkein, ei oikein lähtenyt, eikä saanut virettä päälle. :( Se tässä vaan on ikävää, että tuo saattoi jäädä viimeiseksi peliksi tällä kaudella... :( Mutta uuteen nousuun. Sami tulee huomenna kotiin ja aurinko paistaa sitten taas. Nyt pitää vaan laittaa kotia hieman järjestykseen, kun on tullut elettyä kuin pellossa... :/

Erilainen juoksulenkki

Olin päättänyt, että tänään alkaa sitten se rasvanpoltto, mitä on pitänyt aloittaa jo montakertaa. Niinpäpäätin mennä tänään lenkille, vaikka olin jo käynyt kävellen töissä. Vettä satoi, mutta se ei tällä kertaa ollut mikään tekosyy. Laitoin saunan päälle, vedin lenkkivermeet niskaan ja pakkasin juoksurepun. Hyvä syy lenkille lähtöön oli nimittäin poikkeaminen Pohjois-Tapiolassa hakemassa ja viemässä pikkutavaroita. Lenkin ensimmäinen puolisko sujui ihan normaalilenkin mukaisesti, vaikka vettä tulikin välillä päin namaan aika kovasti. Askel oli hieman raskas, mutta olisihan se ihme, jos ei olisi, kun lenkillä ei ole juuri tullut viime aikoina käytyä ja massaa on kertynyt ihan kohtuullisesti. Pohjois-Tapiolassa vaihdettiin kuulumisia ja tavaroita. Mutta tehtiin myös tankkausta. Vaan enpä ole ennen kesken lenkin maistellut todella vanhaa erikoisrommia. Täytyy myöntää, että oli todella hyvää, lämmitti mukavasti ja antoi pikkupotkua kotimatkalle. Kun lähdin kotia kohti, päätin poiketa pien

Tunteiden vallassa

Tänään olen kokenut hauskoja tilanteita ja hyvin tunteita. Myös vähän surullisiakin tunteita, mutta niin hienoja elämyksiä. Ei vaan, tunteita kuitenkin ja tässä tarinat tunteiden takana. Ensin meinasi hermotmennä ihan täysillä, kun Skype ei toiminut. On jo ollut ongelmiaverkkokortin kanssa, kännykän kanssa ja soittaminenkin on kallista. Kyse on siis siitä, että Sami on Azerbaijanissa, eikä sinne meina saada juuri mitenkään yhteyttä. Työpäivän jälkeen menin hakemaan lapsia päiväkodista. (oli pakko kirjoittaa noin, koska se kuulosti niin hauskalta) Ja niinhän minä hainkin lapset, mutta neolivat serkkujani. Ja koska edessä oli matka suoraan jumppaan, kävin hakemassa pientä purtavaa ja juotavaa Pohjan torin K-kaupasta. Sieltä ulos kävellessäni nauroin itsekseni, kun kaupan kassat juttelivat asiakkaiden lomassa mukavia keskenään. Molemmat olivat noin parikymppisiä, poika ja tyttö. Poika huuteli tytölle, joka oli mennyt kysymään peliautomaatilla pelaavilta pojilta papereita, että "Etkö

Viime viikonloppu

Viime viikohan meni lauantaihin asti Düsseldorfissa. Päivät meni edellisen postauksen jälkeen lähinnä messuilla ja nukkuessa. Kävin myös kerran hotellin lähikaupoissa ja perjantaina käytiin sprinttihiihtokisojen avajaisissa. Söin SubWayn salaattia ja lisäksi haxea, eli porsaan olkapäätä. Lauantaina ennen lähtöä kävin lenkillä tsekkaamassa lumetetun radan ja laitoin pääni (hiukset+naama) kuntoon iltaa varten. Onneksi lensimme Helsinkiin, niin ei tarvinnut SAS:n pikkukoneilla temppuilla. Pääsin siis aikataulun mukaisesti perille 17.35 Helsinki-Vantaalle. Auto parkkihallista alle ja kohti Tamperetta. Matkalla tuli kutsu hirvipadalle, mutta pikkasen liian myöhään, olin jo ehtinyt Hämeenlinnaan. Pirkanhovissa vaihdoin vaatteet, jotka olivat odottaneet autossa koko viikon, olivat ihan mukavan kylmiä. :/ Tampereella ensin suunnistin Sammon Keskuslukiolle, jossa oli 50-vuotisjuhlat ja kaikkien entisten oppilaiden tapaaminen. Siellä treffasin n.40 minuutin aikana paulan ja pari muuta vanhaa tu

My Japanese Name - Nora (the sushi lover)

Nora japaniksi

Minkin haaste

Neljä työtä, joita elämäni aikana olen tehnyt: 1. pikaruokaravintolan työntekijä 2. kemian ja fysiikan nopettaja 3. kouluttaja armeijassa 4. tutkija Neljä paikkaa, joissa olen elämäni aikana asunut: 1. Karkkila 2. Tampere 3. Lahti 4. Pieksämäki TV-ohjelmaa, joita tykkään katsella (juuri nyt): Meillä ei ole sitä telkkaria... 1. BB:n sunnuntain lähetys 2. Lentopallo torstaisin Urheilukanavalla 3. Leffat 4. Enempää en keksi... Neljä paikkaa, joissa olen lomaillut: 1. Guadalope 2. Protaras 3. Malta 4. Alpit (Zermatt, Andermatt, Saas Fee) Neljä Internetsivua, jossa käyn päivittäin: 1. Oma blogi 2. Hotsport.info/Lentopallo 3. Iltasanomat 4. Facebook Neljä lempiruokaani: 1. Sushi 2. Tikka Masala 3. Juusto-poro-keitto 4. Poronkäristys Missä haluaisin olla juuri nyt? 1. Bakussa Samin luona 2. Alpeilla laskemassa 3. Brasiliassa pelaamassa biitsiä 4. Hieronnassa Haaste heitetään H-K:lle, Lotelle (vaikka Minkki P:kin sen varasti), Paulalle, Jennille ja Samille. Samat sanat kuin minut haastaneella

Saksassa

Nyt ollaan jo Düsseldorfissa. Eilen lennettiin Köpiksen kautta kyllä tänne, mutta taksimatka vei meidät Bergisch-Gladbachiin. :) Sieltä Lote tuli minut hakemaan ja mentiin "suorinta" tietä Leverkuseniin ja syömään. Syötiin mättöä tottakai! Todella iso kinkkisetti mulle ja ja maailman isoin tirumisupala Lotelle! Oli hyvää. Matka jatkui kotikäynnin, dvd:hen tutustumisen ja Joonaksen haun jälkeen Kölniin irkkupubiin, jossa katsottiin enemmän ja vähemmän kiinnostuneina ManUn peli. Manu voitti, kaikki oli iloisia ja minä sain maistaa appfelsorlea. :) Juteltiin sikana, naurettiin itsellemme, haukoteltiin ja nautittiin toistemme seurasta. Oli kivaa. Yö meni sikeästi Landesturnschulessa, jonka olin bongannut netistä. Oli hauska paikka, joku entisajan voimisteluopisto, jossa oli kaikki huoneet nimetty joidenkin huippunimien mukaan. Mun huone oli Mettmann. Aamulla ei tosiaan olis mitenkään halunnut lähteä siitä lämpimän peiton alta liikkelle, mutta oli pakko. Ensin aamiainen, sitten ta

Tuomio

Olkapään suhten tuomio on, että lääkäri suosittelee operaatiota, jos haluan vielä joskus pelata. Olkapäässä ol kiertäjäkalvosin melkein revennyt poikki, rispaantunut ja heikko. Lisäksi kierukka oli irti. Juuri tämä kierukka aiheuttaa sen, että en voi hirveästi nostaa kättä ylös. Lääkärikielellä: Yläbrumissa on SLAPII-tyyppinen repeämä. Lisäksi osittainen repeämä kiertäjäkalvosimessa supraspinatusjänteen posteririsella osassa. Repeämä käsittää kiertäjäkalvosimen paksuudesta noin puolet. Repeämä nivelpinnan puolella. (olisin tähän halunnut laittaa kuvan magneettikuvista, mutta en onnistunut) Operaatio olisi pieni tähystys, jossa kierukka laitetaan takaisin paikalleen ja kiertäjäkalvosinta putsataan. Lääkäri oli kuuleman mukaan juuri tehnyt sellaisen triatlonistille. :) Eli ei auta kuin selvittää maksuasiat kuntoon ja varata aika operaatioon. Tulee sitten ainakin 3kk tauko lentopalloon, biitsiin, hiihtämiseen ja melko kaikkeen kuntoiluun. Mutta näillä mennään!

Tässä ja nyt

Vaikka otsikko on tässä ja nyt, niin silti kirjoitan myös hieman menneestä. :) Eilen oltiin Samin knassa Salossa. Minulla oli peli ja lisäksi vierailimme siskolla. Peli meni hienosti, tytöt ovat kehittyneet aivan mielettömästi neljän pelin aikana ja nyt se näyttää jopa lentopallolta, siis harraste lentopallolta. :) Minulla ei ollut eilen paras päivä, sillä yläselkä vihoitteli vielä nikamasession jäljiltä. Se on auki, mutta lihakset kiukuttelevat ja pistävät hanttiin. Pelasin pelin kuitenkin kaikesta kivusta huolimatta. Siskon kanssa käytiin vähän läpi 3D-mallinnusta ja juteltiin mukavia. Riina ja Sami vaihtoivat Azerdaijan-tietämystä, kun Riina kävi siellä pelaamassa muutama vuosi sitten ja sami matkaa sinne tänään. Ei käy kyllä Sami kateeksi, kun edessä on 2-2+ viikon työreissu tuollaiseen maahan. Ja sitten tähän hetkeen. Kävin juuri olkapään magneettikuvissa. Käsi otti vähän itteensä varjoaineesta ja nyt tuntuu oudolta. Eiköhän tuo tunne kaikkoa päivän mittaan. Alkuillalla on lääkäri

Teatteria, sisustusta, luontoa ja leffaa

Mietin, että laitanko kaikki samaan vai jokaisen erikseen, mutta päädyin samaan, niin teidän ei tarvitse niin paljon lukea, kun voi kirjoittaa vain olennaiset per asia. :) Komediateatteri Arena ja " Lumikki ja älykääpiöt" . Marko Keränen oli loistava, kun lavalla oli jotakin liikettä, niin katse kiinnittyi välittömästi Marko Keräseen. Hänen liikkumisensa on niin sulavaa, nin hyvännäköistä. Kiti Kokkonen oli niin ikään ihana. Hän eläytyi loistavasti. Titta Jokinen oli hyvä Tarjana ja Turkka Mastomäki hauska ihan missä vaan roolissa. Mutta pääosin en pitänyt. En pitänyt siitä, että ihmisiä parjataan niin henkilökohtaisesti. Esityksen nimi ei juuri mitenkään liittynyt koko revyyn sisältöön ja toinen puoliaika oli pettymys. Menihän siinä mukavasti pari tuntia, mutta odotin enemmän. Teatterista mentiin Graniittilinnaan syömään kevyesti. Minä söin punajuuri-vuohenjuustopihvin. Oli maukasta. Mutta vielä maukkaampaa oli keittiön terveinen kuohkean maa-artisokkakeiton muodossa. Se o

Asiat raiteillaan

Nyt tuntuu siltä, että matalasuhdanne on ohi. Selkä on kunnossa, kiitos naprapaatin, joka laittoi nikamat paikoillee ja kipukin lähti yön aikana. Lisäksi olen saanut nukkua paljon, joten väsymys ei enää niin paina. Ainut miinus normaalin ja aktiivisen elämän aloittamiseen on olkapää, jonka tila selviää ensi maanantaina. Mutta siis nyt on taas energiaa ja aamulla tulikin laittua kotia kuntoon. Illalla mennään naisten kanssa teatteriin ja huomenna on vapaapäivä, jolloin voi tehdä rästihommia ja urheilla. Eilen meni yksi työhakemus ja lisää lähtee toivottavasti viikonloppuna. Elämä maistuu taas ja ajatukset ovat postiivisia! Tuntuu hyvältä! Minun lasini on nyt siis puoliksi täynnä! ;)

No niin

Selkä sitten meni taas jotenkin pois paikoiltaan. Jo eilen aamulla huomasin, että selässä tuntuu taas jossain kolmennen/neljännen rintanikaman kohdalla kipua, kun kääntää päätä. Sehän on minule aika perinteistä ja normaalia, joten en niin välittänyt. Kipu kuitenkin yltyi päivän mittaan paljon pahemmaksi kuin normaalisti. Itse asiassa niin pahaksi kuin se oli kerran Vanajassa pelatessani, milloin en pystynyt liikuttamaan koko yläkroppaa ja yksi nikama oli täysin vinossa. Menin Samin kanssa kuitenkin punttisalille ja siellä tehdessäni vasemmalla kädellä ojentajaa (oikeallahan en pysty tekemään mitään) naksahti kunnolla. Kipu täytti koko mielen ja oli aivan älytön. En pystynyt hengittämään, en makaamaan selällään, en liikuttamaan päätä. Menin heti suihkuun ja odottamaan Samia pois Kinesiksestä. Sitten apteekin kautta kotiin. Apteekista oli pakko ostaa jotakin kipua lievittävää voidetta, joka vaikuttaisi nopeasti. Onnekis kotona oli edellisistä onnettomuuksista jääneitä vahvoja särkölääkke

Sirkus Finlandia

Käytiin eilen katsomassa Sirkus Finlandian tämän vuoden esitys Auroran kentällä Helsingissä. Esitys oli aivan mahtava. Se oli paljon upeampi, jännittävämpi ja hienompi kuin olisi voinut kuvitella. Kaikki esiintyjät olivat todella taitavia. Tunnelma oli hieno varsinkin, kun paikat olivat aitiossa aivan areenan reunalla. Siitä näki ja aisti aivan mielettömän hyvin koko esiintyjäkaartin taidon ja jännityksen. Erityisesti suomalaiset esiintyjät, ilmataiteilija ja jousiampuja) olivat loistokkaita. En olisi voinut kuvitella, että Suomessakin on sellaista taitoa. Myös portugalilaiskaksikko trapetsilla ja venäläiset hevosilla olivat todella hurjia. Kiinalaistytöt olivat myös aivan mielettömiä. Kannattaa mennä katsomaan, jos vaan on mahdollisuus. Ainut aisa, josta en pitänyt oli klovnit. Olivathan ne todella hauskoja pienempien lasten mielestä ja hyvähän niiden on olla siellä, sillä eivät ihan perheen pienimmät välttämättä tajua muiden temppujen haastavuutta. Mutta silti niiden teennäinen hu

Sami on Super

Olen niin ylpeä Samista. Ilman Samia olisin täysin hukassa. Sami on ystävällinen, lojaali, ahkera, aktiivinen, kiltti, super, jne... En ymmärrä mistä Sami löytää sen kaiken energian, innokkuuden ja halun tehdä niin paljon ja huolehtia vielä minusta. Sami pesee pyykit, Sami siivoaa, Sami hoitaa pihan, Sami treenaa, Sami käy kaupassa, Sami tekee kahta työtä ja Sami pitää huolta minusta. En ymmärrä miten Sami voi joka aamu herätä klo 6.30 ja lähteä pyörällä 25 km matkan töihin. Illalla hän vielä käy salilla ja tekee toista työtä. Lisäksi hän hoitaa kotihommat, joita minä en jaksa vain tehdä. Minä käyn 1,5 km:n päässä töissä, usein autolla, ja kotona luen kirjaa. Käyn silloin tällöin salilla ja joskus jopa kokkaan. ;) Aika mitättömiä juttuja Samiin verrattuna. Ja tämän lisäksi Sami vie minua leffaan, sirkukseen ja syömään ulos. Sami on saanut minut lautailemaan, hiihtämään, pyöräilemään ja laskettelemaan. Sami on hankkinut minulle parhaat välineet kaikkiin mahdollisiin lajeihin ja remonto

Helsingin rautatieasema

Mentiin eilen Samin kanssa sirkukseen. (juttua sirkuksesta myöhemmin...) Mentiin julkisilla, kun parkkeeraminen Helsingin keskustaan on a) kallista, b) hankalaa, c) saatuttaa ilmaa. Hoidettiin reissulla pari muutakin juttua, kuten rahanvaihto rautatieaseman Forex:lla. Tai siis Sami vaihtoi rahaa ja minulla jäi aikaa seurata paikan menoa ja ihmisiä. Onpa pelottava paikka. Suomalaisen näköisiä ihmisiä oli vain nimeksi. Siis ihan vain pari. Oli romaneja, mustia, venäläisiä, etelä-eurooppalisia, itä-eurooppalaisia, aasialaisia, jne... Kaikilla tuntui olevan jotain pientä kauppaa menossa ja olivat todella uhkaavia. Minua todella pelotti. Olenko vain todella arka vai onko noita ihmisiä syytä pelätä? En haluaisi olla liian ennakkoluuloinen ja rasistinen, mutta silti nuo ihmiset käyttäytyivät jotenkin niin, että en halunnut olla yhtään ylimääräistä sekuntia rakennuksessa ja pidin käsilaukustani visusti kiinni. Minulle ei ole sattunut mitään (vielä, kop kop) tapaturmaista tai muuta ongelmaista

Voimat lopussa

Olkapään ongelmat eivät vieläkään selvinneet. Ensi viikon maanantaina on magneettikuvaus, jossa pitäisi selvitä ainakin jotain. Olen niin kyllästynyt siihen, että mitään ei voi tehdä kivuitta. Ei voi nostaa astioita, ei voi pelata biitsiä, ei voi pukea päälle, ei voi kantaa mitään, ei voi juosta, ei voi tehdä juuri yhtään mitään. Toivottavasti saisin viikon päästä kunnon ohjeet mitä saa ja voi tehdä ja mitä ei saa tehdä. Nyt ei oikein uskalla tehdä mitään, vaikka viimeksi lääkärin suusta kuultuna kaikkea voi tehdä kivun sallimissa rajoissa, mutta toipuminen vaatii lepoa. Työmotivaatiokin on kadoksissa. Tiiminihän painii nyt hieman epävakaassa tilassa, jossa tulevaisuus on kaikille epäselvä. Projektit pitäisi hoitaa kunnialla ja menestyksekkäästi läpi, mutta omassa päässä valitettavasti vaan pyörii, että miksi. Teen tällä hetkellä vain kaiken pakollisen. Luovuus, innostuneisuus, soveltaminen ja kekseliäisyys ovat täysin kadoksissa. Seuraan toki työmarkkinoita, mutta henkilökohtainen mor

Viikonlopun pelit

Lauantaina oltiin Karkkilan Pallokerhon kanssa pelaamassa Loimaalla. Lähtö oli jo hyvissä ajoin aamulla, kun pelikin oli jo klo 13. Aamu oli kaunis ja matka meni nopeasti Humppilan lasilla poiketen. Tarttuipa jopa jotain mukaan Iittalan myyntipisteestä. :) Peli oli tiukka ja aika kovatasoinen kakkossarjaan. Oli oikein esittelyt ja kaikki ennen peliä. Itse pelasin ihan ok. Sen verran hitaammin pallo liikkuu tuolla tasolla, että hyvin ehtii pallon kuin pallon alle. Ehkä pitää kuitenkin päästä jossain välissä joko miesten tai sitten liigan treeneihin, jotta reaktiokyky ja rentous säilyy. Hävittiin peli tiukkojen taisteluiden jälkeen 3-1. Kotimatkalla ei pysähdytty, mutta Karkkilassa mentiin syömään Ruukkiin. Oli isot setit, mutta vähän mauttomat. Oli paljon kermaa, lihaa ja lisukkeita, mutta maku oli unohtunut pahasti. Illalla vähän blogin päivitystä, tv:n katselua (Jim:llä tehtiin hienoja kakkuja), Potterin lukemista ja viimein unta. Sikeiden ja rentouttavien unien (en tiedä miksi Karkki

After Work Party

Oltiin eilen illalla, Samin saatua kutsut, after woek parteissa. (minulle ensimmäisissä sellaisissa) No, niinkuin kuvaan kuului, me menimme suoraan töistä. Aamulla olin hiukset laittanut niin nätiusti, mutta eihän ne kestäneet kuin siihen asti kun pääsin töihin, kun lähdin samantien bussilla kohti Tapiolaa. Oli nimittäin aikamoinen tuuli ja sade. Olinhan toki suojautunut ja tällä kertaa varautunut kunnon lakkauksella (vrt. tupari-illan hiusten ojentuminen) mutta ei silti auttanut. Onneksi ne hiukset ei sitten loppuviimein haitannut menoa ja olihan ne vaan kestettävä, kun ei muutakaan voinut. Partyt oli Lauttasaaressa, ihan meren rannalla viidennessä kerroksessa ja näkymä merelle. Ihan kohtuullinen työpaikan sijainti. :) Aulassa oli kaukoputki, jolla pysty tiirailemaan Hietalahden parvekkeille ja Tuomiokirkkoa. Yrityksen kuvaan kuului, että taustalla soi konemusiikki, oli radio-ohjattavia helikoptereita, digitaalista keilausta ja juhlaväkenä n.30v tietokoneinsinöörimiestä. :) Erikoisuut

Talvi tulossa?

Torstaiaamuna sai olla ekan kerran skrabaamassa auton ikkunoita aamulla. Yöllä oli siis ollut selvästi pakkasta. Eilen, perjantaina, satoi päivällä räntää ja jopa luntakin. Eihän se mitenkään maahanvoinut jäädä, kun ulkolämpötila oli kuitenkin plussan puolella. Lauantaiaamuna oltiin taas pakkasen puolella ja pe-la oli todella kirkas. Kyllä se taitaa talvi tulla. Tässä muutama kuva lumisateesta perjantaina Espoossa ja talvisesta aamusta lauantaina Karkkilassa. Sekä Espoon että Karkkilan aamu oli aivan ihana auringonpaisteineen, piristävine pakkasineen, sinisine taivaineen ja huuruisine maineen. :)

Ganes

Käytiin eilen Samin kanssa katsomassa Ganes . Oli hyvä! Suosittelen kaikille. :) Vaikka meillä kummallakaan ei ole hirveästi tietoa Hurriganesin tai Remun historiasta, niin silti leffassa pysyi hyvin mukana ja se herätti tunteita. Välillä ei ihan kaikista Remun sanonnoista saanut selvää, mutta se ei haitannut menoa. Suomalaiset tositarinoihin perustuvat leffat on niin hyviä, kun ne ei juuri kaunistele, vaan kertovat asiat todella todentuntuisesti. En vaan kyllä käsitä mitä n.10-12 vuotiaat pojat tekivät tuolla leffassa. Niitä oli nimittäin ainakin kymmenen samassa rivissä. Onneksi eivät aiheuttaneet häiriötä. Ei tuo leffa ainakaan mikään ihan lasten leffa ole, on siinä sen verran karua toimintaa aina välillä.

Käsittämätöntä

Kävin aamulla Hulluilla Päivillä Tapiolassa. Parkkeerasin auton Kulttuuritalon eteen pihalle, jossa on kaksi riviä vastakkain vinoparkissa. Parkkis oli ilmainen ysiin asti ja ajattelin selviytyä Stockalta tuossa ajassa. Ja niin selvisinkin, mutta parkkikselta en päässytkään ihan heti pois. Joku oli nimittäin parkkeeranut minun perään siten, että olin kolmen auton jonon keskimmäisenä. Kaikki paikat oli täynnä edessä ja sivuilla, joten ei mitään mahkuja päästä pois. Mietin sitten siinä, että mitä nyt. Otanko selvää rekkarin perusteella auton omistajasta ja sitten jonkun finderin kautta puhelinnumero esiin. Vai odotanko kunnes kuski tulee, sillä autossa ei ollut parkkilappua, vaikka kello oli jo yhdeksän. Todella ärsyttävä tilanne vielä kun puehlimen akku ihan finaalissa. (tästä syystä ei myöskään kuvaa ole, sillä akku olisi saattanu loppua samantien) No, onneksi sitten vastakkaissen rivin minun autoa vastakkain olevan auton viereinen kuljettaja tuli ja lähti pois. Pääsin hieman vemputtam

Facebookista

Niin kuin jo edellisessä postauksessa mainitsin, niin blogini on kärsinyt uudesta tuttavuudesta. Eli aikaa ei ole riittänyt kaikille netin ihanuuksille, vaan joku on saanut pahasti kärsiä. Nyt on kuitenkin toinen tuttavuus, eli Facebook saatu sellaiseen kondikseen, ettei siellä tarvitse koko ajan rampata. :) Kun töissä täytyy tehdä töitäkin ja iltaisin ei oikein jaksa koneen ääressä istua, niin se aika mikä töiltä heltiää, menee netissä oleiluun. Aikaisemmin olen parhaani mukaan kirjoitellut juttuja blogiin, mutta viime viikolla loin profiilin Facebookiin ja jäin koukkuun. On kiva kutsua sinne kavereita ja luoda verkostoa. Muokata omaa profiilia ja laitella kuvia esille. Minusta Facebook on hauska keksintö, kunhan siitä ei tule sellainen addiktion, ettei aikaa jää millekään muulle. :) No, minähän olen muutenkin ihminen, joka haluaa olla kaikkien kaveri ja haluaisin olla mahdollisimman moneen yhteydessä. Olen vaan ollut vähän heikko yhteyksien pidossa ja täll ähetkellä tuntuu, että kav

Sunnuntain setti

Sunnuntaina oltiin sovittu treffit klo 9.00. Silloin oli lähtö kohti Karkkilaan. Poliisikin puhallutti Kehä II:lla. Saimme jatkaa matkaa nollilla, vaikka jännitti kyllä, kun oli edellisenä iltana juonut kaksi lasia viiniä. ;P Karkkilassa ensin sienimetsään. Sieniä löytyi hyvin heikon alun jälkeen ja parin suvantovaiheen jälkeen. Käsipuoli löysi kaikki parhaat ryppäät. Minä lähinnä vain yksittäisiä, mutta ehkä hiukan useammin. :) Metsässä meni n. 2,5 tuntia ja tultiin uuden kommunikaattorin gps:n sekä kartan avulla takaisin, kun ei Iskäkään ihan muistanut missä ollaan. Happihyppelyn jälkeen ruokaa ja lehtiä. Sitten olikin jo siirtyminen areenalle. Oli nimittäin kauden avaus peli. Peli oli nopea, mutta suhkussa kesti. ;) Ei vaan jaksanut. Jalat jaksoi aamun kävelystä huolimatta hyvin, mutta sormet oli kai jäässä tai jotain, sillä tuli sellaisia passeja, että kuka tahansa olisi pystynyt parempaan. Onneksi mun tehtävä olikin vain se pallojen toimittaminen passarille! Pelin jälkeen kotiin j

Tuparit

Meillä oli viime lauantaina tuparit. Joo, olemme asuneet täällä jo 1,5 vuotta. Joo, remontin valmistumisesta on yli puoli vuotta. Mutta ei vaan ole ehtinyt. Nyt oli hetki ja käytimme sen. :) Kutsut lähti jo elokuun lopussa ja muutenkin valmistautuminen aloitettiin ajoissa. Ruuat ja viimeistelyt ol imietitty, ettei tullut kiire. Kaikki muut paitsi keittiön tuolit ja eteisen kenkäkaappi olivat paikallaan. Nuo puuttuvat ovat nimittäin vieläkin vasta tulossa, vaikka periaatteessa niiden piti olla jo tulleet! Olohuoneeseen hankitaan vielä jonkinlainen taso kukille ja kaipa ne valkokangas ja projektorikin joskus tulevat. :) Mutta takaisin aiheeseen. Perjantai-ilta ja ihan koko lauantaipäivä meni laitellessa juttuja. Olin suunnitellut tarjottaviksi coktail-paloja ja sushia. Ja loppuviimein pöytiin ilmestyi seuraavia: - norimakit: avokado, kurkku, lohi ja tonnikala - kinkku-sinihomejuusto-taatelit - basilika-mansikka-feta-tikut - tomaatti-basilika-mozzarella-tikut - rieska-poro-rullat - vihann

Väliaikatietoa

Juttua tulossa viime viikosta, viikonlopusta ja vähän muustakin tämän päivän aikana, kun vaan ehtii... Sorry hiljaiselo, mutta on ollut vähän kaikkea!! :) Oikein hyvää viikkoa kaikille!

Positiivisempaa

Oli pakko kirjoittaa jotain, kun tu otsikko " Vaikea aamu " alkoi jo ärsyttää. Ei mun elämä sentään noin synkkää ole, että tuota otsikkoa pitää kolme päivää pitää ensimmäisenä. Mutta mitäpä sitten kirjoittaisi. Tänään heräsin jo 6.30 ja olen ollut koko päivän ihan kohtuullisen pirteä. Kumma juttu vaan, että monta vuotta olen herännyt kuudelta, mutta nyt se on täysin mahdotonta. Ehkä pitää vaan taistella itsensä kanssa ja mennä ajoissa nukkumaan, vaikka olisi meneillään oleva kirja kuinka mielenkiintoinen tahansa. Ja sitten herätä aikaisin. Olenhan aina toitottanut, että aamulla olen tehoikkaimmillaan ja päivän aikana ehtii tehdä enemmän, kun herää aikaisin. Tähän sain myös vahvistusta eilen, kun illalla piti vaihtaa kukkien mullat, laittaa kukkapenkkiä, haravoida piha jne... Enpä saanut mitään niistä aikaiseksi, kun tulin töiden, kauppareissun ja puntin jälkeen kotiin. Siispä, nyt pitää toimia aamulla, kun silloin saa asioita tehdyksi ja illalla sitten vaan tehdä pakolliset

Vaikea aamu

Tänään oli todella vaikea aamu. Eipä ole ollut tällaista sitten hetkeen. Tuntui, että ei ollut nukkunut yhtään, vaikka tietääkseni olin kok oyön ainakin ollut silmät kiinni. Kertaakaan en yön aikana ollut syvässä unessa, sill änäin koko yön mitä ihmeellisempiä unia ja heräilin koko ajan. Aamulla oli tarkoitus lähteä Samin matkaan seiskan pintaan, mutta eipä siitä tullut mitään. Yritin viel änukkua edes hetken sikeästi, mutta uni oli niin pinnallista. Viimein oli pakko nousta ja tulla töihin, mutta kyllä oli tuskaista. Koko kävelymatkan tuntui, että luuhistun ihan kohta. Perille kuitenkin selvisin. Lisämurhieta pääkoppaani aiheuttaa se, että minulla on työmotivaatio aika matalalla. On sellainen fiilis, että en taida olla ihan oikealla alalla. Haluisin ehkä olla enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Nyt kun teen aika yksinäistä tutkimustyötä. Ja nyt kun pienetkin asiat ottaa päähän, niin haluisin ehkä olla myös työssä, jossa voi pukeutua. Nyt labrassa ollessani en voi edes pitää hametta,

1 vuotta blogielämää tänään

Tasan vuosi sitten menin sisään blogimaailmaan ja syntyi Noran blog ! :) Omassa blogissa olen saanut avautua maailmalle ja purkaa omia ajatuksiani sanoiksi. Se on kovasti helpottanut omaa elämääni, sillä niitä ajatuksia pyörii päässä enemmän ja vähemmän. :) Blogin kautta olen myös saanut olla yhteydessä kaveriehini, vaikka se onkin ollut hieman yksipuolista, mutta onhan se kiva kuulla aina silloin tällöin, että kyllä minä tiedän mitä sinulle kuuluu. :) Alusta asti on blogissani ollut käytössä Satacounter, joka mittaa kävijöitä. Mutta koska minulla on ilmaisversio, niin se kertoo vain sadan viimeisen käynnin tiedot. Tässä viimeisimpiä tilastoja. Tällä hetkellä suosituimmat hakusanat: - Noran blog - Syksyn väriloisto - Remonttiblogi Myös näitä on ollut käytössä: - Fasettilukko - Nike juoksukengät - Ja erinäisiä nimiä Suosituimmat reitit: - Noran ja Samin remonttiblogi - Minkki P:n seikkailut Ihmemaassa Lähes 50% kävijöistä on sivuille palaavia kävijöitä. Ja jopa 15% kävijöistä on ihan uu