Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2008.

Mennyt hulabalooviikko

Maanantai: bussilla Vantaalle töihin, kuuden tunnin palaveri, salibandya, junalla Tikkurilasta Keskustaan, Ateneumin tarjonnan katsastusta, bussilla Samin kotiin, leffa Tiistai: autolla Vantaalle töihin, vierailijoita töissä, lentokentän kautta kotiin, maastoon Minkki P:n kanssa, Kauhajoen kauhujen puintia, kotihommia, tallenteiden katsomista Keskiviikko: autolla Espooseen töihin, reissaamista ympäri Espoota, epäonnistumisia ja onnistumisia töissä, kotiin, 2 settiä nuudeleita, Mamma Mia! Hartwall Areenalla Torstai: Auto aamulla klo7 huoltoon, töihin espooseen, salille Elixialle, laittautuminen Elixialla, bussilla Kamppiin, illallinen Saagassa, taksilla kotiin Perjantai: Autolla Vantaalle töihin, kehityskeskustelu, Kisikselle vetämään fysiikkatreenejä, oma harkka peli Kisiksellä, Minkki P:n kanssa kaupan kautta kotiin, illallista, jälkkäriä ei jaksanut, Big Brotheria Lauantai: nukutaan pitkään, pitkä aamiainen, kotihommia, uuden Accordin koeajo, kauppa, PS3 -pelien testausta, tallenteid

Mamma Mia!

Taas katsottiin Mamma Mia! . Tällä kertaa musikaaliversiona Hartwall Areenalla. Olihan se elämys. Kaikki osasivat laulaa upeasti ja musiikki tuntui sisälmyksissä asti. Kannatti katsoa. Elokuvaan verrattuna ehkä kuitenkin jää kakkoseksi. Elokuvassa näkymät ja maisemat ovat niin upeat. Lisäksi musiikki ja laulu kuuluu paremmin, kuin elävän orkesterin rummuttaessa täysillä. Musikaali herätti silti tunteita. Katsojia oli aika vähän, minun mielestä. Vielä pari kertaa musikaali Suomessa menee, eli jos vaan mahdollista, niin koittakaa päästä Pasilaan. :)

Autoton päivä

Tänään 22.9. on autoton päivä . Joka on huipennus Liikkujan viikolle . Itse kuulin tuosta liikkujan viikosta vasta nyt, joten siihen en pystynyt hirveästi omaa korttani mukaan kantamaan. Vaikka tulihan sitä vähän viime viikolla liikuttuakin, ei ihan vaan lakereilla lepäilty joka päivä. Mutta autottomaan piävään halusin itse osallistua jättämällä auton kotiin. Tämä tarkoittaa sitä, että työmatkat ja muut matkat tehdään julkisilla. Aamulla meinasin myöhästyä heti ensimmäisestä bussista, mutta onneksi kuski huomasin minun kirmaavan pysäkille ja odotti. En tiedä koskeeko autoton päivä oikeasti koko maata vai vain Helsingin Keskustaa, kuten linkissäni mainitaan. Toivottavasti myös moni muu kuin tuon alueen ihmiset ja minä ovat ottaneet kampanjan tosissaan ja lähtenyt liikkeelle pyörällä, kävellen tai julkisilla oman auton sijaan.

Tykkäsin

Katsottiin tuossa menneellä viikolla " Geishan muistelmat " . Oli minusta todella hyvä. Ja kun vielä katsoimme sen HD-versiona, niin voi ihanuus sitä väriloistoa puvuissa, kirsikan kukissa ja maisemissa. Leffahan ei ole mikään ihan uusi. Ja se perustuu vielä vanhempaan kirjaan . Mutta onneksi tuli katsottua tässä edes vaiheessa ja suosittelen kaikille. Meillä sen näkee Blu-Ray:na ja minä katson mielelläni vaikka useamman kerran uudestaan. Kirjakin houkuttelisi, mutta minusta järjestys olisi väärä, jos vasta nyt lukisin kirjan.

Taakse jäänyt viikko

Aika vauhdikasta, on ensimmäinen ajatus joka tuli mieleen menneestä viikosta. Vaikka ei viikkoon kuulunutkaan mitään kauhean kummallista, vain pari ekstraa normaaliviikkoon. Mutta vauhdikkaan viikosta teki aikataulut ja tehokkuusvaatimus. Töissä on ollut aika hektistä. Tekemistä on ollut paljon, uusia juttuja on pitänyt opiskella ja kaikki on vaatinut paljon keskittymistä. Työpäivät ovat jonkin verran venyneet ja sitä myötä rasittaneet ehkä hiukan enemmän kuin normaalisti. Illat on joko urheiltu tai levätty totaalisesti. Yhtenä iltana sain kunnian olla lastenvahtina. Oli kivaa, toivottavasti kutsu tulee toistekin. Urheilupuolella tällä viikolla on pelattu squashia, treenattu kahvakuulalla, pelattu lentopalloa, pyöräilty maastossa ja pelattu golfia. Lepopuolella on katsottu " Kukkia ja sidontaa ", "Commandoa" ja "Suomen pelkokerrointa" . Ja ai niin, tulihan sitä vilkaistua "Big Brotheriakin" . ;) Lisäksi parit nokosetkin on ehditty ottaa. Kelit o

Naisen päivä

Olen tätä miettynyt jo pidemmän aikaa ja äsken radiossakin (YleX) hieman asian vierestä. Itselle asia on tullut mietintään ihan omakohtiasten kokemusten takia. Radiossa taas pohdittiin asiaa yhteiskunnan kannalta. Minä siis haluaisin naisille yhden päivän kuussa, jonka voisi käyttää itsensä hoitamiseen. On nimittäin todella vaikeaa yrittää sovittaa parturia, karvanpoistoa, lääkäriä, manikyyriä, kasvohoitoa, virastoasioiden hoitoa yms. näitä tarjoavien paikkojen aukioloaikoihin. Varsinkin kun on töissä tai asuu palvelun tarjoajista useamman kilometrin päässä ja siirtymisiinkin menee aikaa. Tuolle naisen omalle päivälle riittäisi kyllä tekemistä siten, että kerran kuukaudessa ei olisi edes liikaa. Minä en ainakaan kehtaa lähteä töistä ihan minkä tahansa syyn turvin, jos se ei suoraan ole sallittua tai liity töihin. Radiossa tämä asia tuli esille vähän toiselta kannalta. Nuoret nimittäin lähtevät omille menoilleen ihan milloin vaan ja joskus jopa ilmoittamatta ja selittelemättä. Eikö tähä

Tietotekniikka

Tietotekniikka on kai kehitetty helpottamaan ja nopeuttamaan ihmisten elämää. Hyvä keksintö sinänsä, eikä nykypäivänä pysty oikein elämään edes ilman. Minä ainakin käytän tietokonetta lähes päivittäin ja kännykkää joka päivä. Aina tuo käyttö ei ole helppoa. Kuten varmaan asia onkin, niin ATK on jonkun miehen keksimä. Kooduas vaatii ulkoa opettelua ja loogisuutta ei juuri löydy. Olen käynyt ohjelmoinnin perusteet ja jätin sen aiheen siihen, sillä ei vaan pystynyt enempää. En minä jaksa muistaa mihin tulee puolipiste ja mihin kaksoispiste tai mikä käsky mitäkin tekee ja missä järjestyksessä aisat pitää listata. Nykypäivänä vaatimukset tietokoneen käytölle kasvavat koko ajan. Pitäisi osata asentaa verkko, pitäisi osata laittaa virustorjunta ja palomuuri, pitäisi osata asentaa ohjelmat, pitäisi osata käyttää kaikkia ohjelmia ja vikatilanteen tullessa korjata kaikki. Ei käy, sanon minä. Sanoisin, että olen keskimääräistä nohevampi koneen käyttäjä. Minua parempia kyllä löytyy ja heitä kai ku

Viikonloppu

Liikenne on olut minulla viime aikoina kovasti tapetilla ja on hyvä. Perjantaina bussi jätti Samin pysäkille ihan syyttä suotta. Se ei vaan halunnut pysähtyä, vaikka sille näytettiin pysähtymismerkkiä. Bussi ei ollut täynnä, eikä pysäkki ole edes mitenkään huomaamaton, Kampin jälkeen seuraava, mutta kuskia ei ilmeisesti vain huvittanut. Minä kävin lauantaina Salossa autolla ja sain taas kokea sen suunnan liikenteen iloja. Not! Minä tunnustan, että ajan yleensä hieman ylinopeutta. Ajan normaalisti n.5-10% yli sallitus nopeuden. Se on helppo säätää vakionopeussäätimen ja navigaattorin avulla. Sen verran olen kuitenkin tunnollinen, että hiljennän kiltisti, kun nopeus lasketaan 100km/h:sta esim. 80km/h. Ja erityisesti silloin kun nopeus on laskettu 60km/h. Vaan näin ei toimi valtaosa kuljettajista. Yleensä ihmiset ajavat tasaista 90km/h oli sallittu nopeus sitten 100km/h tai 80km/. Varsinkin venäläist rekat tekevät näin. Ei ole kiva tunne, kun takana tulee muutaman tonnin rekka ja alamäess

Autoilu

Kun viimeksi avauduin julkisesta liikenteestä, niin nyt on sitten autoilun vuoro. Pääkaupunkiseudulla on aika isot ruuhkat aina aamuisin n. klo8 aikaan ja alkuillasta n.klo16 aikaan. Itse olen valitettavasti joutunut näihin ruuhkiin viime aikoina, kun olen käynyt töissä Vantaalla, lentokentän läheisyydessä. Onneksi kuitenkin suuntani on valtaruuhkaa vastaan ja osaan ajoittaa joskeenkin hyvin menoni ruuhkien ohi. Aina se ei kuitenkaan onnistu, jos on vaan pakko olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Minä en osaa käyttäytyä ruuhkassa. Myönnän. Tai osaan minä liikkua sujuvasti jonossa, antaa tarvittaessa tietä, valita kaistat ajoissa ja kiihdyttää pois alta tarvittessa. Mutta hermoni eivät pidä yhtään. Pitää päästä etenemään, kaikkien pitäisi osata ottaa muut huomioon. Ei ruuhkassa päästetä sivusta tulevia eteen niin, että takana oleva liikenne hidastuu ja jono pitenee. Ei ruuhkassa madella ja jätetä edessä menevään autoon 100metrin väliä. Ja kun paikka tulee, niin silloin kiihdytetään j

Julkinen liikenne

En käytä kovin usein julkista liikennettä enää nykypäivänä. Pitäisi käyttää enemmän, mutta aikataulullisista syistä (useinmiten) se ei ole paras vaihtoehto. Keskutaan suuntaan kuitenkin yleensä bussilla. Etelä-Espoostahan ei muita julkisia välineitä sinnepäin liiku. Onneksi on olemassa Reittiopas , joka kertoo millä bussilla ja miten parhaiten pääsee paikasta A paikkaan B. Aina ei kuitenkaan tähän ole luottamista, jos kuski saaa näin valita. Minun päässäni on ajatus, että buusit liikkuvat nopeimmalla mahdollisella tavalla reitillään. Sain kuitenkin huomata, ettei näin ole. Bussi tuli ensinnäkin pysäkille ainakin viisi minuuttia Reittioppaan arvioitua aikaa myöhemmin. Oli lauantai, ei liikennettä, eikä mitään muutakaan hyvää syytä olla myöhässä. Ja sainkin huomata, että "vika" oli kuskissa. Kun itse pääsin autoon, se pysähtyi n.20 metrin jälkeen keskelle tietä. Kuski alkoi huitomaan rajusti ja huusi "Ampiainen, ampiainen!". Vähän ajan päästä pääsimme jatkamaan, mutt

Tunnistaminen

Viime sunnuntaina biitsihallilla käydesä tuli juttua aiheesta ihmisten tunnistaminen. Minä nimittäin olin näkevinäni yhden vuorolla käyvistä miehistä muussa yhteydessä kesän aikana, mutten voinut olla varma, sillä herran varusteet olivat täysin erilaiset. Päällä ei ollut hihatonta paitaa eikä shortseja, vaan farkut, paitapusero ja lasit päässä, niin tunnistaminen oli sunnattoman vaikeaa. Olisi pitänyt pyyttä ottamaan housut tai ainakin paita pois, niin jo olisi auttanut. ;) Tänäänhän on Iston nimipäivä. Josta tulikin mieleen, että tunnistaminen voi olla haasteellista myös nopeissa tilanteissa. Vanhempani olivat nimittäin kerran Lapin reissulla törmännyt Isto Hiltuseen ja jompi kumpi vanhemmistani oli moikannut iloisesti tuttuja kasvoja. Eikä siinä hetkessä tajunnut, että kasvot olivat tutut vain tv:stä. Näin on meinannut käydä minullekin,. Että televisiosta tai muusta mediasta tuttua naamaa kuvittelee omaksi tutukseen ja on valmiina jäämään jopa juttelemaan, kunnes tajuaa mistä on kys

Syysmuoti

Käytiin Maijun kanssa tsekkaamassa Glorian muotinäytöksessä syys- ja talvimuoti. Oli mukava nähdä minkä tyylistä vaatetta ja asustetta pitäisi vetää ylle, jotta näyttäisi tyylikkäältä ja muodikkaalta. Glorian muotinäytöshän on siitä hyvä, että siellä esiteltävät vaatteet ovat kaikki myynnissä Helsingissä. Ihan hyvännäköistä ja jopa itse kopioitavaa tyyliä. Nyt näyttäisi olevan aika hot lyhyet hameet ja tummat värit. Kivat maalais-/ratsastushenkiset saappaat sekä isot korut. Itse aion hankkia ainakin nuo saappaat, talvitakin ja ehkä jopa niitä hameita tai sitten shortseja. Mutta nämä hankinnat tullaan tekemään vasta Bostonista lokakuussa. Yksi asia jäi vähän painamaan mieltä näytöksessä. Kaikki mallit ovat niin langanlaihoja, että vaatteet toki näyttävät hyvältä heidän päällään, mutta ei suoranaisesti ole kopioitavissa tavallisen suomalaisen naisen päälle. Oli hyvä, että malleissa oli myös vähän kokeneempia, mutta olisin kaivanut myös ns. normaalin mittaisia malleja. Näytöksen päätytty

Uusi ruokatuttavuus

Eilen kävimme palaveeraamassa Krunikassa Korea Housessa. Korealaista ruokaa ei olekaan tullut aikaisemmin syötyä. Onneksi oli asiantuntijoita mukana. Ei tarvinnut kuin myötäillä. Alkupalaksi friteerattuja rapuja ja paistettuja taikinanyyttejä. Pääruuaksi kahta erilaista chilimarinoitua kanaa. Toinen oli rapeaa ja makeaa, toisessa kastikkeena oli soijapohjainen kasviskastike. Molemmat loistavia.

Pihapiiristä

Viime viikonloppuna ehdittiin TdT:n lisäksi myös hoitaa vähän pihaa. Ja sieltä löytyi tällaisia.

10-ottelu takana

Eihän tuo vahvasti mennyt. No, onneksi ensi vuodelle voi parantaa roimasti. Ensi vuonna olisi ehkä myös hyvä harjoitella noita lajeja ja pistää peruskunto talvella kunton. Ensi vuodelle toivon myös sateetonta keliä. Nilkka tosiaan pyörähti seipään toisessa hypyssä. Ei se pahasti mennyt, mutta esti ottelun vetämisen loppuun. Harmillista sinänsä. Kuvia ei valitettavasti ole, sillä eihän sateessa voi mitään kuvata ja minun kamerasta loppui akku jo heti alkuunsa. Eikä sitä juuri ollut mitään kuvattavaakaan. Illan päättänyt pizza oli hyvää ja täyttävää! Suosittelen Dennistä kaikille!

10-ottelu

100m 15,5s (tavoiteaika, viime vuonna 14.34s) Pituus 396cm (415cm oli tavoite :(, viime vuonna 432cm) Alkoi satamaan rankasti. :( Kuula 7,11m (8m oli tavoite :(, viime vuonna 8,16m ) Korkeus 132cm (135cm oli tavoite, mut olen tyytyväinen, sillä oli tosi märkää, viime vuonna 130cm) 400m 82,6s (alle tavoitteen 90s :), viime vuonna 84,34s) Lounas ja kuivien vaatteiden vaihto. Onneksi oli toinen setti mukana. 100m aitajuoksu 20,3s (tavoite oli ihan liian kova 18s, viime vuonna 19,24s) Kiekko 17,73m (tavoite 23m, viime vuonna 22,23m) Keihäs 22,91m (tavoite oli 27m, viime vuonna 25,76m) Kyllä menee surkeasti! Onneksi enää kaksi lajia. Vedettiin heittolajit putkeen poikkeuksellisesti. Seiväs nilkka meni, ei tulosta 1500m en juossut

Blogittamisesta

Aloitetaan huonoista, sillä voidaan sitten kruunata juttu niin hyviin. :) Oikeastaan huonoja puolia ei ole kuin kaksi. Kun olen melko laajasti kavereilleni ja sukulaisille kertonut blogistani, niin sitä myös seurataan jonkin verran. Tämän tiedän siitä, että minulle on kerrottu suoraan, ja että minulla on käytössä laskuri. Huono juttu tässä asiassa on se, että monikin tietää mitä minulle kuuluu, mutta minä en tiedä kenestäkään mitään. Kannustankin siis kaikkia lukijoita kommentoimaan enemmän! :) Toinen huono puoli on se, että tunnollisena ihmisenä minusta tuntuu, että minulla on vastuu päivittää blogia aina, kun jotain on tapahtunut tai ainakin säännöllisesti. Aina ei vaan kuitenkaan ehdi ja sitten tulee stressi, kun ei edes paria sanaa ole ehtinyt laittaa. Ja sitten hyviin puoliin, Niitä on paljon enemmän kuin pari. Olen nimittäin ihan koukussa blogeihin. Luen paljon muiden blogeja ja kommentoin niitä. Haluan siis itsekin tarjota muille jonkinlaista viihdettä, ihmeteltävää ja ajattelem

Kuvia Tour de Tampereesta

Reissulla oli mukavasti myös kuvaajia. Tässä omia ja vähän muidenkin otoksia.

Lonkka paranee

Nyt olen löytänyt oivan lääkkeen lonkankoukistajan parantamiseen. Se on sisäreiden venyttäminen. Eihän se koko vammaa poista, mutta helpottaa olotilaa ja mahdollistaa urheilun, kun ei koko ajan jomota. Loistavaa! Huomenna sitten 10-ottelu!