Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2007.

Joulun aika

Minun joulun aika alkoi jo oikeastaan torstaina 20.12., kun Tia, Emiliina ja Kummiset kävivät tervehtimässä. Varsinaiset joulujutut olin jo tehnyt aikoja sitten, joten sairasloman alku oli mennyt lähinnä muihin juttuihin keskittyessä. Hannu toi aivan upean piparkakkutalon (kuva tulossa myöhemmin). Ja Tia ja Emiliina viipyivät hetken kauemmin minua viihdyttäen. :) Perjantaina piti herätä ajoissa, että ehti hoitaa postitontun tehtävät ja käydä töistä hakemassa joulutervehdyksiä. Otin aamupäivn täysin ulkoilun kannalta ja niinpä kävelin kotoa Olariin ja sieltä Olarinluomaan. Tarkoitus oli kävellä vielä Olarinluomasta kotiin kaupan kautta, mutta joulutervehdykset olivat sen verran isoja ja painavia, etät oli pakko tulla bussilla. Varsinaiseen joulun viettoon suuntasimme perjantaina Kuopioon Samin vanhemmille. Tarkoituksena oli rauhoittua, ulkoilla ja nauttia olosta. Koska keliksi oli luvattu plussaa ja vesisadetta, niin ei otettu talviurheiluvälineitä mukaan ollenkaan. Auto täyttyi kuitenk

Joulu meni

Joulu meni ja lahjoja tuli. Tuli myös tehtyä hieman muutakin kuin syötyä. :) Joulusta enemmän, sillä on pakko avautua aiheesta Harry Potter -kirjojen lukeminen. Olen nyt lukenut kaikki Harry Potterit. Viimeisen englanniksi, koska suomalainen versio "Deathly Hallows" -kirjasta tulee vasta maaliskuussa. Luin kirjat syksyn aikana. Välillä meni kyllä muitakin kirjoja, joten on suuri suoritus tällaiselle hitaalle amatöörilukijalle kahlata läpi setisemän paksua kirjaa. Nopeimmillaan sain kirjan viikossa luettua, kun taas viimeiseen, englannin kieliseen meni kolme viikkoa. Elokuvatkin olen kaikki katsonut tässä sairasloman aikana. Seuraavaksi on kai sitten vuorossa pelit! :) Olen täysin koukussa Harry Potteriin. J.K. Rowing on kirjoittanut ihan uskomattoman kirjasarjan, enkä halua, että se on nyt ohi minun osaltani. Uppouduin jokaiseen kirjaan niin täysillä. Tunsin kirjojen henkilöt omiksi kavereikseni ja haluaisin kovasti maistaa kermakaljaa (butter bear). Olen myös nähnyt unia kui

Hyvää Joulua / Merry Christmas

Hyvää joulua jouluruusun ja kynttilän myötä sekä menestyksekästä uutta vuotta!! Merry Christmas by Christmas rose and candle and Very Succesful New Year!! Me suuntaamme tunnin sisällä auton kohti Kuopiota ja vietämme siellä suunnalla koko joulun ajan. Voi olla, että joulu juttuja ja muita terveisiä saattaa ilmetä myös joulun aikana, mutta pääasiassa ollaan ihan hiljaa ja rauhallisesti myös blogipuolella! :)

Nyt asiaan

Onpa kaksi viikkoa kulunut nopeasti, ihan unessa. Mutta kyllä sinä aikana on ehtinyt myös tehdä aika paljon kaikkea. Ja myös vähän levätä. Kun 6.12. kotiuduin sairaalasta, niin meillä oli heti juhlat. Oli tuparit #3, Samin 30v-juhlat, Itsenäisyyspäivän vastaanotto ja pikkujoulut. No, ne kaikki olivat siis yksi ja sama tapahtuma, mutta monella nimellä. :) Äiti ja Sami laittoivat kodin ja tarjoilut kuntoon ja minä vian annoin käskyjä. :) Vieraita oli mukavasti niin sukulaisia kuin kavereitakin ja lahjoja tuli kiitettävästi. Äiti toi myöskin teemaan sopivan joulutuijan. Päivänsankari puhalsi kakkunsa, joka oli todella epäonnistunut, mutta onneksi oli tajolla myös muita herkkuja. Minäkin taiteilin vasemmalla kädellä muotilla paloja leipäjuustosta. Luumurahka oli ihan mieletöntä ja samoin rapeat piparit ja aurajuustotahna. Myös lohella ja porolla täytetyt rieskarullat maistuivat. :) Tässä kuvia päivän antimista, sankarista, lahjoista ja muista... Itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantai meni l

Energiat hukassa

Eipä vieläkään tule juttua naislentopallosta, itsenäisyyspäivän juhlista tai viime viikon synttäreistä yms. Ei nimittäin energiat riitä kirjoittamaan tai edes muistelemaan noita juttuja. Lauantaina iski sellainen tauti tai joku mjuu, joka kellisti minut täysin sänkyyn. Jäi yhdet talven odotettyimmat bileet väliin, mutta ei vaan pystynyt. En tiedä onko se lääke, jota syön vai onko leikkaus vain jättänyt jälkensä, kun tahtoisin vain nukkua, aivastelen, nenä vuotaa ja on tunne kuin olisi kuumetta koko ajan. Olin taas tänään töissä, sillä tämä työnantajan vaihtuminen tuottaa ylimääräisiä kokouksia. Lisäksi tänään oli tarjolla joululounas ja tutustuminen uusiin tiloihin. No, nyt taas nukkumaan ja keräämään voimima huomiseen lääkärikäyntiin.

Puitteet kunnossa

Työpäivä keskiviikkona oli todella rankka. Joten vaikka meillä saatiin eilen kotona netti vihdoin kuukauden katkon jälkeen toimimaan, niin en jaksanut kirjoitella mitään. Nukuin käytännössä ihan koko päivän ja illaan katselin tv:tä sekä leffaa. Ymmärrän todella miksi minulla on sairaslomaa aina tammikuun puoleen väliin asti. Nyt aion sen käyttää lepäämiseen ja palautumiseen sekä käden parantamiseen. Okei, ensi viikon maanantaina on ainakin mentävä uuden työnantajan kanssa palaveriin ja lounaalle ja ehkä myös tiistaina, mutta muuten... Riina tulee kohta käymään ja hänen kanssaan menee koko päivä shoppaillessa. Siksipä otankin vasta huomenna toimovat puitteet käyttöön ja käyn käsiksi postauksiin. Siihen asti näkemiin ja kuulemiin ja illalla nähdään osan kanssa! :)

Töissä tilapäisesti

Tulin tänään päiväsi töihin, kun työnantaja vaihtui. Nykyään siis työskentelen Beneq Oy :ssä Project Managerina. Työnantajan vaihto tapahtui yrityskaupan tai oikeastaan liiketoimintakaupan johdosta. Työpaikan sijainti ei viel ätässä vaiheessa vaihtunut, mutta sekin tulee muuttumaan piakkoin Vantaalle. Minähän lupasin, että tänään tehdään myös iso päivitys blogiin, kun pääsen netin ääreen. No, eipä taida tulla, kun olen koko aamun istunut meilejä lukien, palaverissa istuen ja hoitaen kaikkea muuta. Kohta on lähtö seuraavaan palaveriin ja siitä kotiin. Toivottavasti meidän verkko nyt sitten korjaantuu huomenna kotona, niin saan sitten kirjoitella päiväsaikaan. :) Nyt muuten ymmärrän, miksi minull aon niin pitkä sairasloma. Jo parin tunnin istuminen paikallaan on aikaan saanut sellaiset kivut kädessä, että ei voi olla totta. Mutta palataan asiaan! Toivottavasti mahdollisimman pian! :)

Hidasta päivitystä

Postaus ja päivittely on ollut ja tulee olemaan todella hidasta. Ei johtuen olkapäästä vaan verkosta, joka täällä kotona on alhaalla. Piuha on poikki jossain naapurin ja meidän välissä ja se tullaan korjaamaan torstaina. Kiireisimmät tiedot saan kyllä ilmoiteltua näin E90:n avulla. :) Juttua kyllä riittää, kun Itsenäisyyspäivänä vietettiin Samin synttäreitä, kolmansia tupareita, pikkujoulua ja Itsenäisyyspäivää. Suomen Cupin finaalit tuli myös katsottua sekä useampia leffoja. Krijakin on vaihtunut ja uusia seura-/pöytäpelejä hankittua. Viikon sitaatinkin päivitän vasta keskiviikkona, jolloin käyn töissä koneen ääressä. Silloin myös tsekkaan menneen ja kuluvan viikon päivänsankarit. Eilen ainakin oli useampia nimipäiväsankareita itseni mukaan lukien.

Kaikki hyvin

Leikkaus meni hienosti. Kaikki vammat tuli korjattua ja kipuja on ollut todella vähän. Kuntoutus on jo aloitettu ja sekin sujuu ongelmitta. Kaikki on siis todella hyvin. Kun keskiviikkoaamuna menin Töölön Mehilöiseen, niin kutsussa oli mainittu vain klo11 päiväkirurgiaan. Minut passitettiinkin suoraan vuodeosastolle ja olin ihan kummissani, että mitä miksi... Mutta eipä ollut valittamista. Oma huone, jossa televisio ja jouluvalot. :) Huoneessa odottelun aikana minua kävi moikkaamassa fysioterapeutti ja moni sairaanhoitaja. Klo13 sitten minut siirrettiin leikkausosastolle, jossa samantien tippa kiinni käteen ja unta palloon. Klo15 heräsin heräämössä janoon ja silmäkipuun. Ilmeisesti silmä oli ollut koko leikkauksen ajan vähän auki ja kuivunut. Kurkku oli karhea sinne työnnetystä putkesta. Sitten vaan tippoja silmään ja vettä kurkkua silottamaan. Sain vähän myös särkylääkettä suoraan suoneen, vaikka ei kipuja ollutkaan. :) Klo16 minut siirrettiin takaisin huoneeseen. Olemattomia kipuja h

Reissuun lähdössä?

Pitää nyt repiä viimeisetkin jutut allakastani irti, kun tämä ilo loppuu kuukauden päästä ja sitten mennään vain kuntoillen... :) Nyt allakka neuvoo englannin kielessä! Escort service - Valtuutettu Escort-huolto I will never give up - En koskaan oksenna Can You hear me - Kannussa sinä, täällä minä Undressed custom model - Tullin alaston malli Manicure - raha parantaa Have been there - Minulla on papu siellä God only knows - Jumalan ainoa nenä Do You feel alright? - Tunnetko kaikki oikealla? To be or not to be? - Ampiaisella vai ei? I fell in love - Kompastuin renkaaseen Just in case - Vain salkussa Hard disc operation - Rankka tiskausoperaatio Of dear - Voi peura I saw my Hoeny today - Sahaan hunajaani tänään May God be with you - Toukokuun hyvä mehiläinen kanssasi Finnish people - Lopeta ihmiset Carpet factory - Autolemmikkitehdas Ban influence - Paha räkätauti Phone seller - Soita sellerille Good products - Jumala ankkojen puolella Let's have a party - Perustetaan puolue Watch ou

Säätietoutta

30.11. oli Antin päivä ja vanha kansa uskoo näin: "Antin päivän pakkanen tekee suojatalven". Antin päivänähän oli pakkasta, joten mitä se nyt sitten tarkoittaakaan? Lunta ei kyllä juurikaan ollut. Eilen sunnuntaina 2.12. oli 1. adventti. Tämän päivän kelistäkin uskotaan näin: "Samanlaista ilmaa kuin on ensimmäisenä adventtina, on myös joulupäivänä". Espoossa ainakin oli satanut aamuyöstä n. 10 cm lunta, joka sitten kyllä suli päivän mittaan melkein kokonaan pois lämpimän ilman takia. Oli muuten aika tuskaista tuo suojalumen luonti tällä kipeällä olkapäällä...

Vieraita

Selailin puhelimen muistia ja silmiini osui setti pihan yksistä vierailijoista. Meidän pihallahan on aikamoinen säpinä ainakin näin syystalvella. Sieltä löytyy lintuja moneen lähtönn, talitiaisesta fasaaniin, ja pikkunisäkkäitä, kuten oravia ja lumikkoja. Myös jänikset ovat tuttu näky. Mutta tässä pari kuvaa vähän harvinaisemmista vierailijoista 18.11.2007. :) Kuvia hieman katseltuani jäi ihmetyttämään miksi eläinmaailmassa uros on niin sanotusti koreampi kuin naaras. Ihmisillähän tuo koristelu ja kaunistautumisviettihän on enemmän naisilla...

Pettymys

Kävin eilen etsimässä itselleni uutta "Iloisen ihmisen allakkaa". Vaan sitäpä ei enää valmisteta. :( Jouduin siis tyytymään kuntokalenteriin. Kaipa sieltäkin löytyy viikottaisia tai ainakin kuukausittaisia juttuja kerrottavaksi teille. Ilmeisesti ainakin tulen pitämään harjoituspäiväkirjaa täällä, kun sellainen on uudessa allakassani. Toivottavasti tämä saa minut nyt vihdoin kuntoilemaan kunnolla. Tästä onkin hyvä siirtyä termiin kuntoilu. Sitähä'n minun liikkumiseni nukypäivänä on. Aikaisemmin sitä pystyi kai kutsumaan urheiluksi, kun oli tavoitteita, sitoutumista ja kaikkea. :) Mutta nyt liikun vain oman olon parantamiseksi, kehon sisällön (rasva-lihakset jne...) tasapainottamiseksi ja terveenä pysymiseksi. Ihan hyviä tavoittahan nuokin on, mutta ei niistä mitaleja jaeta, eikä niitetä mainetta ja kunniaa. Ehkä juuri noiden viimeksi mainituiden seikkojen takia oma kuntoilu ja liikkeelle lähtö on ollut hieman takkuista. Miksi mennä, kun ei ole mitään tavoitteita, eikä mi

Viikonlopun maisemat

Viime viikonloppu meni jonkun verran tien päällä. Se olikin ainut aika, jonka vietin jotenkin tekemisissä luonnon kanssa. Niinpä otin ajaessani muutaman kuvan. :) Perjantaina Saloon mentäessä oli todella synkkää ja märkää. Että eipä siitä saanut parempaa kuvaa kuin tämän. Mutta onneksi yö toi tullessaan uudet näkymät ja paremmat kelit. Niinpä matkalla Salosta Valkeakoskelle sai otettua näin kauniita kuvia.

200 Kaveria

So great! Minulla nyt Facebookissa 200 kaveria. Mahtavaa! :) Kiitos teille kaikille, jotka ovat minut kaverikseen hyväksyneet. Lisääkin saa tulla! :) On ollut kiva löytää vanhoja tuttuja Karkkilasta ja tiivistää yhteydenpitoa uudempiin tuttavuuksiin. On kiva tarjoilla juomia ja halauksia ympäri Maailmaa ja ihan vaan kertoa miten itsellä menee. Facebook on todella hauska keksintö! :)

Kuvia pitkästä aikaa

Viime aikoina ei ole ollut oikein hirveästi kuvattavaa, eikä ole ollut kamerakaan käsissä. Siksi ei blogiteksteissäkään ole juuri ollut piristäviä kuvia. :( Mutta nyt laitan pari työhuoneeni ikkunasta otettua kuvaa auringonlaskusta. Kunpa joka ilta olisi näin kaunista...

Yksinäistä mutta kiireistä

Sami lähti maanantaina Afrikkaan työreissulle. Olen siis ollut yksin tällä viikolla kotona. Päivät menee tietenkin töissä, vaikka vähän hitaasti, kun syyspimeys on vienyt terävimmän energian, mutta illat periaatteessa vietän tällä hetkellä ihan yksin. Vaan enpä ole päästänyt itseäni kovin eristäytyneeksi. :) Aikaisemmat Samin reissut ovat olleet allekirjoittaneelle aika rankkoja, mutta tästä reissusta ja yksinolosta alkaen olen päättänyt helpottaa Samin oloa ulkomailla, enkä vaivu täysin synkkyyteen. Samalla myös helpotan ihan omaa oloanikin... Eli aikaisemmin yksinolo on tuottanut sellaista tuskaa, että viestiä on pukannut reissaajalle niin tiheästi ankeasta ja yksinäisestä kodista, että reissaajalla varmasti on palanut käämit ihan kokonaan. Nyt kuitenkin päätin hankkia itselleni sellaisen kiireen, että ikävä ei ehdi painaa. Tiistaina olin viettämässä simpukkaillallista, keskiviikkona taas kävelin Tapiolaan, missä treffasin rakkaat sukulaiseni, mutta eilen torstaina olin yksin. Kävin

Simpukoita

Kun syyskuussa oltiin nauttimassa rapuja koutsin ja turvallisuupäällikön kanssa, niin päätettiin silloin, että seuraavan kerran nautitaan simpukoita. Tämä nautinto tapahtui eilen. Kukaan ei ollut aikasemmin itse simpukoita valmistanut, joten kokemus oli mielenkiintoinen. Onneksi kaupasta saa pestyjä simpukoita, ettei itse tarvitse alkaa rapsutella. Sitten vaan sipulit pannuun, valkoviinit perään ja simpukat päälle. Kovasti simpukat siellä paisuivat auetessaan ja kypsyivät nopeasti. Koska simpukat olivat meillä pääruokana, niin ohjeen mukaan lisäsimme "hieman" nestettä lisää. Tuo hieman on aika lievä käsite, kun sitä meni kahden kilon simpukkasettiin kokonainen pullo... ;) Mutta oli hyvää, aivan mielettömän hyvää. Pitää ottaa uusiksi joskus toiste. Hyvän mausn lisäksi ruuasta tuli myös humalaan runsaan valkoviinimäärän takia. :) Kiitos paljon seurasta eilen ja sairasloman ajanvietteistä. Mukaan nimittäin tuli ainakin 30 pokkaria. :) Ja kiitos paljon housuista ja takista! :)

Onneksi

Se talvi kuitenkin tuli takaisin. Loistavaa. :) Anteeksi kaikki, jotka joskus käyvät lukemassa tätä sekopäistä avautumista. Olen ollut viime aikoina hiukan kiireinen ja mitään ei ole oikein tapahtunut, joten jutut ovat jääneet vähiin. Jatkossa olisi kuitenkin tarkoitus laittaa useampi postaus eetteriin, sillä 5.12. jälkeen kirjoittaminen on vähän hankalampaa ja hitaampaa. :) Tulossa on ainakin seuraavia: - Suuria muutoksia: juttua siitä mitä minä olen viimeisen 1,5 vuoden aikana kokenut ja mitä minulle on tapahtunut - Lentopallo nyt: pohdintaa nykuylentopallosta ja sen eroista menneisiin vuosiin - Uudelle kymmenluvulle: talven aikana mennää meidän perheessä ikävuosissa aivan toiselle kymmenluvulle - Haastavaa: työelämän haasteet nyky-yhteiskunnassa Kyllä sitä varmasti muutakin juttua on tulossa, kun vaan ehtii kirjoittaa! :)

Talvi oli ja meni?

Nyt näyttää ikävästi siltä, mutta näinhän käy joka vuosi. Ensin tulee ensi lumi, sitten se häviää ja tulee sitten uudestaan. :) Melkein käytiin avaamassa skimba-/snoukkakausi viime viikonloppuna, mutta sitten tuli kaikkea muutakin, eikä ehditty. Jos nyt kuitenkin käy niin, että kylmät taas yllättävät, niin tässä vinkki helppo hehkuviiniin: (2 annosta) 2 dl punaviiniä 2 dl kiehuvaa vettä 2 rkl fariinisokeria 2 kpl kanelitankoa 0,5 kpl sitruunan kuori suikaloituna Kaada kookkaisiin laseihin punaviini ja pane sekaan sitruunankuoret ja kavelitangot. Kaada päälle kiehuva vesi ja lisää fariinisokeri. Sekoita hetken ajan ja nauti.

Kiireistä

Tämä viikko on ollut aika hektinen. Töissä on vierähtänyt miltei joka ilta liian pitkään ja lisäksi on ollut muuta aherrusta. Tämä viikko on töissä ollut melko menestyksekäs ja sen takia on tullut vietettyä ylimääräisiä tunteja sekä työpöydän että ravintolapöydän ääressä. Keskiviikkona käytiin vieraiden kanssa nauttimassa kunnmon pororuuat Lappiravintola Saagassa. Näiden kiireiden takia ei ole ehtinyt liikkua, eikä myöskään kirjoitella blogiin. :( Eilen illalla kävin välillä heittämässä vanhemmat lentokentälle Thaimaan koneeseen ja palasin taas töihin. Nyt tuntuu siltä, että liian pitkät päivät ja vähät yöunet ovat vieneet veronsa ja tänään ei oikein saa mitään aikaan. PAITSI, tänään sain vihdoin maksusitoumuksen olakpääleikkaukseen ja leikkausaika selviää ehkä jo tänään! Mahtavaa! Myös muissa aiemmin esillä olleissa asioissa saatta tulla selvyyksiä jo aika pian. Niistä sitten lisää, kun olen taas viisaampi. :) Onneksi tämä epätietoisuus alkaa pian hälvetä ja pääsee taas etenemään iso

Pieni ihminen

Olin eilen katsomassa vajaan pari viikkoa vanhaa pientä ihmistä. Ja kyllä oli pieni. :) Mutta mikä hienointa tässä pienessä tyttösessä - Hänen nimekseen tulee Nora! :) Nora on Janin ja Päivin esikoistyttö, joka syntyi 30.10.2007 klo 8.46. Tytön strategiset mitat olivat 50 cm ja 3355 g. Nyt pikkuneiti painoi eilen vähemmän kuin syntyessään, mutta söi silti reippaasti. :) Mutta kappas, minulla ja tulevalla kaimalla on paljon yhteistä, joten voin luvata hänelle oikein positiivista tulevaisuutta! :) Me nimittäin ollaan molemmat oltu aikas pieniä syntyessämme. Molemmat ovat syntyneet aamulla ja melkein samalla minuuttiluvulla. Minä olen syntynyt nimittäin 44. Molemmilla on toisessa nimessa kuusi kirjainta ja sukunimessä seitsemän kirjainta. Molemmat olemme syntyneet ennen laskettua aikaa ja meillä on huippuvanhemmat! :) Tässä vielä pari kuvaa Noran syntymäpäivänä. Katsokaa mikä tukka! :)

Pihatyöt on rankkoja

Viikonloppuna oli vihdoin aikaa tehdä pihatöitä. Oli haravoimista ja lehtien viemistä pois pihasta, oli yhden villiviinin tappamista, pihan syyslannoittamista ja tavaroiden laittamista talvisäilöön. Kaikki tuli tehtyä ja pihalla oltua ihan urakalla. :) Oikeastaan oli todella mukavaa, kun keli on suotuisa, oli oikeast varusteet ja homm aluisti. Ainut iso yllätys oli, että pihatyöt ovat todella rankkoja. Nyt ollaan rakko kädessä ja paikat kipeänä viikonlopun urakasta. :) Onhan pihatyöt silti ihan mukavaa puuhaa, kun samalla saa poltettua ison määrän kaloreita ja tulee ulkoiltua. Lisäksi niistä on aina hyötyä, jos haluaa että piha näyttää hyvältä. :) Pihaa hoitaessa tuli myös uusia ajatuksia pihan infrastruktuuriin. Yksi pensas ainakin saa lähteä takapihalta ja yksi puu etupihalta. haluan minimoida lehtien määrän, sillä niitä riitti ihan liiaksi. Myös vuorenkilvet lähteävät etupihalta ja tilalle tulee jotain matalia havupensaita. Takapihan morsiusangervot leikataa keväällä tai sitten ne l

Palloiluseuranta sai jatkoa

Niin kuin olen jo aikaisemmin maininnut, niin haluan aina kauden aikana käydä katsomassa mahdollisimman monen sisäpalloilulajin ainakin yhden ottelun kauden aikana. Viime perjantaina tämä kausi pääsi vihdoin alkuun, kun Minkki P vinkkasi korisottelusta Kisiksellä. Vastakkain olivat sarajajohtaja ToPo ja kotikaupunkini Componenta. Peli oli täysi murskaus ToPon puoleleta. Karkkila sai ensimmäisellä puolikkaalla jopa 20 pistettä. ;) Mutta siis kausi on käynnistetty ja pelejä voisi katsoa enemmänkin. Viimeistään sitten Suomen Cupin viikonloppuna. Kiitos vielä Minkki P ja Temppu hyvästä seurasta! :)

Isänpäivästä

Meidän Isänpäivän vietto oli aika vaisu. Soitin Iskälle aamulla ja illalla vein peliin kortin ja askin karkkeja. :) Mutta napataampa kalenterista pari heittoa. "Kun olin neljätoistavuotias poika, isäni oli niin tietämätön, että tuskin kärsin ukkoa lähettyvilläni. Kun sitten täytin kaksikymmentayksi, niin hämmästyin todetessani, kuinka paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa." Mark Twain (1835-1910) Totuuksia Nykyään on pöajon helpompaa olla nainen. Ennen vanhaan heidät poltettiin roviolla. Benedicte 5v. Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä. Toppatakin olen perinyt naapurilta. Sylvia 7v. Sisarus on sellainen, jota sekä vihaa että rakastaa. ihan vaan hirveän rakas paskapää. Filip 7v. Se, joka saa hyvän kasvatuksen, siitä tulee kiltti. Sellaisella, joka saa huonon kasvatuksen, on kivaa. Tony 6v. Hyvin älykkäät naiset ovat varmaankin ruvenneet kannattamaan sitä, etteivät mene naimisiin. Elin 8v. On kumma, miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. Pauline 8

Arkea

Tämä viikko on ollut pelkkää arkea, siis töitä, kuntoilua ja kotihommia. Kuulostaa tylsältä, mutta minulle se on luxusta. Niin monta vuotta olen elännyt keiken maailman aikataulujen mukaan ja toisten tekemien suunnitelmien mukaan, että oman elämän hallitseminen ja oman arjen eläminen on upeaa. Jokaisellehan arki on ihan itseluodun kuvitelman tulos. Minulle arki tarkoittaa sitä, että saan itse miettiä monelta menen töihin ja monelta sieltä kotiudun, mitä ja monelta illalla kuntoilen ja mitä muuta teen illan aikana. Voin ihan itse valita päivän jolloin siivoan ja teen mitäkin, sillä niitä hetkiä on jaossa enemmänkin kuin kerran viikossa tai jopa kerran kuukaudessa. Ja voin jopa tehdä jotain hetken mielijohteesta, kun ei velvoitteita, jotka täyttävät keiken vapaa-ajan. Myös viikonloppujen eläminen oman aikataulun mukaan on mahtavaa. Kaikki viikonlput ei ole suuniteltu kierrettäväksi muun poppoon mukana ympäri Suomea. Viikonlopun voi vaikka viettää omassa kodissa tai ihan vaan nukkuen, jos

Jännittää

Tässä on viime aikoina käyty sellaisia keskusteluja, että ihan jännittää. Muutoksia on tulossa, mutta miten mahtavia, se on vielä arvoitus. On keskusteltu muutosta toiselle puolelle maapalloa, on keskusteltu ihan vaan työpaikan vaihtamisesta, on keskusteltu töistä ulkomailla, jne... Keksittyminen ja oleminen on todella vaikeata, kun ei tiedä yhtään mitä on tulossa. Odotan niin kovasti kaikkea mahdollista ja olen jo luonut vaikka millaisia kuvitelmia tulevaisuuden varalle. Olen niin avoin tulevaisuudelle ja otan vastaan sen mitä se tarjoaa, kunhan vain tarjoaisi nopeammin, että osaisi tehdä päätksiä. Mutta kuka saisi minut takaisin maan pinnalle, tähän päivään. Kaikesta huolimatta eniten tällä hetkellä jännittää olkapääleikkaus. Milloin se nyt tarkalleen on ja miten se oonistuu, pystynkö pelaamaan vielä. Toiseksi jännittää onko Sami kotonaan syntymäpäivänään vai jossain Afrikassa. Kolmanneksi jännittää joulu ja neljänneksi tulevat 30v.-bileet tammikuussa. Kaikkia odotan niin innolla, et

Tuliaisia

Sami oli kaksi viikkoa Azerbaidzanissa (en tiedä miten oikeasti kirjoitetaan) työreissulla. Karu maa jo ajateltuna ja niin kuulemma myös paikan päällä käytynä. Vaikka Sami ei juuri ehtinytkään muutan kuin nukkua hotellissa ja käydä asiakkaan toimistolla, myös viikonlopun, niin kyllä sen maan olot silti aika hyvin aukesivat. Kalliit hinnat, heikot palkat, huonot autot, saateinen meri, paljon huoria. Nämä minulle jäi mieleen siitä selostuksesta, minkä Sami kertoi. Koska lennot olivat keskellä yötä, eikä paikan päälläkään ollut mitään mitä tuoda Suomeen, niin me menimme yhdessä katsomaan "tuliaisia". :) Suuntasimme Helsingin Keskustan Stockalle katsomaan sen alusvaatetarjontaa. Eipä ollut kovin monipuolinen. Paljon oli, mutta kaikki niin samanlaisia. Oli todella paljon värejä ja pitsiä, siis kaikkea hörhelöä, kun me etsimme jotain yksinkertaisen kaunist aja selkeää. Jotian mustaa ja valkoista. Mukaan lähti kaksi settiä, toinen Dolce&Gabbanan ja toinen Calvin Kleinin. Samast

Talvi on saapunut

Viime viikonloppu oli todella talvinen sekä ohjelman että sään suhteen. Lauantaiaamuna, kun katsoi ikkunasta ulos, niin siellä satoi ihan oikeasti lunta. Niinpä laitoimme samin kanssa, tai siis Sami laittoi ja minä pesin, talvirenkaat Avensikseen. Homma hoitui nopeasti puolessa tunnissa yhteistyöllä ja uuden lumen innolla. Renkaiden vaihto oli pakollinen, sillä suuntasimme SkiExpoon. Olisihan sinne toki päässyt julkisillakin, mutta kahden henkilön matkustaminen seutulipulla ei oikein houkutellt hinnan takia. Sitä paitsi meitä onnisti niin paljon, että suuresta väkimäärästä huolimatta saimme paikan velodramin pihalta ihan ilmaiseksi. SkiExpossa oli ihan älyttömästi ihmisiä. Pyhäin päivä oli saanut ihmiset oikein sankoin joukoin liikkeelle. Meillä oli tarkoituksena katsella yleisesti menoa ja etsiä minulle laskettelumonoja. Myös murtsikkavälineet olivat hakusessa. Laskettelumonoja siksi, että en uskalla ainakaan seuraavaan neljään kuukauteen laudalle olkapääoperaation takia. Suksilla pys

NRJ Fashion Awards

Sain eilen mukavan kutsun NRJ:n Fashion Awardsiin . Kiitos Piia, Tea ja Salka! Oli mukava mennä kannustamaan kaveria, työ nro5: Lady in the Traffic Light", kohti voittoa ja nähdä mikä on muotipiireissa meininki. NRJ:n etusivulla voi nähdä pätkiä tuosta tilaisuudesta, jossa minusta Tean ja Jennin työ oli selkeästi paras. Siinä oli useampia elementtejä, koreografia oli loistava ja musiikkivalinta täydellinen. :) Mutta silti Tea ja Jenni eivät voittaneet. En tajua! Meininki oli ihan jees. Tarjolla oli shampanjaa, viiniä, olutta ja muita virvokkeita. Lisäksi tarjolla oli mezeä. Ilmeisesti noissa piireissä syödään niin vähän, että tarjoilu painottui lähinnä juomapuoleen. ;) Paikalla oli paljon julkisuuden henkilöitä, niin myös meidän seurueessamme. Näin taviksena oli kiva katsella näiden julkimoiden menoa ja voi vain todeta, että ihan samasta puusta ne on veistetty. Ihan tavallisia ihmisiä hekin ovat. :)

Voihan voihan

Nyt voi sanoa,etät hiukkasen v-tuttaa. Hävittiinheikkoa vastustajaa vastaan tiukka peli omalla huonolla suorituksella 3-2. Itse olin surkeistasurkein, ei oikein lähtenyt, eikä saanut virettä päälle. :( Se tässä vaan on ikävää, että tuo saattoi jäädä viimeiseksi peliksi tällä kaudella... :( Mutta uuteen nousuun. Sami tulee huomenna kotiin ja aurinko paistaa sitten taas. Nyt pitää vaan laittaa kotia hieman järjestykseen, kun on tullut elettyä kuin pellossa... :/

Erilainen juoksulenkki

Olin päättänyt, että tänään alkaa sitten se rasvanpoltto, mitä on pitänyt aloittaa jo montakertaa. Niinpäpäätin mennä tänään lenkille, vaikka olin jo käynyt kävellen töissä. Vettä satoi, mutta se ei tällä kertaa ollut mikään tekosyy. Laitoin saunan päälle, vedin lenkkivermeet niskaan ja pakkasin juoksurepun. Hyvä syy lenkille lähtöön oli nimittäin poikkeaminen Pohjois-Tapiolassa hakemassa ja viemässä pikkutavaroita. Lenkin ensimmäinen puolisko sujui ihan normaalilenkin mukaisesti, vaikka vettä tulikin välillä päin namaan aika kovasti. Askel oli hieman raskas, mutta olisihan se ihme, jos ei olisi, kun lenkillä ei ole juuri tullut viime aikoina käytyä ja massaa on kertynyt ihan kohtuullisesti. Pohjois-Tapiolassa vaihdettiin kuulumisia ja tavaroita. Mutta tehtiin myös tankkausta. Vaan enpä ole ennen kesken lenkin maistellut todella vanhaa erikoisrommia. Täytyy myöntää, että oli todella hyvää, lämmitti mukavasti ja antoi pikkupotkua kotimatkalle. Kun lähdin kotia kohti, päätin poiketa pien

Tunteiden vallassa

Tänään olen kokenut hauskoja tilanteita ja hyvin tunteita. Myös vähän surullisiakin tunteita, mutta niin hienoja elämyksiä. Ei vaan, tunteita kuitenkin ja tässä tarinat tunteiden takana. Ensin meinasi hermotmennä ihan täysillä, kun Skype ei toiminut. On jo ollut ongelmiaverkkokortin kanssa, kännykän kanssa ja soittaminenkin on kallista. Kyse on siis siitä, että Sami on Azerbaijanissa, eikä sinne meina saada juuri mitenkään yhteyttä. Työpäivän jälkeen menin hakemaan lapsia päiväkodista. (oli pakko kirjoittaa noin, koska se kuulosti niin hauskalta) Ja niinhän minä hainkin lapset, mutta neolivat serkkujani. Ja koska edessä oli matka suoraan jumppaan, kävin hakemassa pientä purtavaa ja juotavaa Pohjan torin K-kaupasta. Sieltä ulos kävellessäni nauroin itsekseni, kun kaupan kassat juttelivat asiakkaiden lomassa mukavia keskenään. Molemmat olivat noin parikymppisiä, poika ja tyttö. Poika huuteli tytölle, joka oli mennyt kysymään peliautomaatilla pelaavilta pojilta papereita, että "Etkö

Viime viikonloppu

Viime viikohan meni lauantaihin asti Düsseldorfissa. Päivät meni edellisen postauksen jälkeen lähinnä messuilla ja nukkuessa. Kävin myös kerran hotellin lähikaupoissa ja perjantaina käytiin sprinttihiihtokisojen avajaisissa. Söin SubWayn salaattia ja lisäksi haxea, eli porsaan olkapäätä. Lauantaina ennen lähtöä kävin lenkillä tsekkaamassa lumetetun radan ja laitoin pääni (hiukset+naama) kuntoon iltaa varten. Onneksi lensimme Helsinkiin, niin ei tarvinnut SAS:n pikkukoneilla temppuilla. Pääsin siis aikataulun mukaisesti perille 17.35 Helsinki-Vantaalle. Auto parkkihallista alle ja kohti Tamperetta. Matkalla tuli kutsu hirvipadalle, mutta pikkasen liian myöhään, olin jo ehtinyt Hämeenlinnaan. Pirkanhovissa vaihdoin vaatteet, jotka olivat odottaneet autossa koko viikon, olivat ihan mukavan kylmiä. :/ Tampereella ensin suunnistin Sammon Keskuslukiolle, jossa oli 50-vuotisjuhlat ja kaikkien entisten oppilaiden tapaaminen. Siellä treffasin n.40 minuutin aikana paulan ja pari muuta vanhaa tu

My Japanese Name - Nora (the sushi lover)

Nora japaniksi

Minkin haaste

Neljä työtä, joita elämäni aikana olen tehnyt: 1. pikaruokaravintolan työntekijä 2. kemian ja fysiikan nopettaja 3. kouluttaja armeijassa 4. tutkija Neljä paikkaa, joissa olen elämäni aikana asunut: 1. Karkkila 2. Tampere 3. Lahti 4. Pieksämäki TV-ohjelmaa, joita tykkään katsella (juuri nyt): Meillä ei ole sitä telkkaria... 1. BB:n sunnuntain lähetys 2. Lentopallo torstaisin Urheilukanavalla 3. Leffat 4. Enempää en keksi... Neljä paikkaa, joissa olen lomaillut: 1. Guadalope 2. Protaras 3. Malta 4. Alpit (Zermatt, Andermatt, Saas Fee) Neljä Internetsivua, jossa käyn päivittäin: 1. Oma blogi 2. Hotsport.info/Lentopallo 3. Iltasanomat 4. Facebook Neljä lempiruokaani: 1. Sushi 2. Tikka Masala 3. Juusto-poro-keitto 4. Poronkäristys Missä haluaisin olla juuri nyt? 1. Bakussa Samin luona 2. Alpeilla laskemassa 3. Brasiliassa pelaamassa biitsiä 4. Hieronnassa Haaste heitetään H-K:lle, Lotelle (vaikka Minkki P:kin sen varasti), Paulalle, Jennille ja Samille. Samat sanat kuin minut haastaneella

Saksassa

Nyt ollaan jo Düsseldorfissa. Eilen lennettiin Köpiksen kautta kyllä tänne, mutta taksimatka vei meidät Bergisch-Gladbachiin. :) Sieltä Lote tuli minut hakemaan ja mentiin "suorinta" tietä Leverkuseniin ja syömään. Syötiin mättöä tottakai! Todella iso kinkkisetti mulle ja ja maailman isoin tirumisupala Lotelle! Oli hyvää. Matka jatkui kotikäynnin, dvd:hen tutustumisen ja Joonaksen haun jälkeen Kölniin irkkupubiin, jossa katsottiin enemmän ja vähemmän kiinnostuneina ManUn peli. Manu voitti, kaikki oli iloisia ja minä sain maistaa appfelsorlea. :) Juteltiin sikana, naurettiin itsellemme, haukoteltiin ja nautittiin toistemme seurasta. Oli kivaa. Yö meni sikeästi Landesturnschulessa, jonka olin bongannut netistä. Oli hauska paikka, joku entisajan voimisteluopisto, jossa oli kaikki huoneet nimetty joidenkin huippunimien mukaan. Mun huone oli Mettmann. Aamulla ei tosiaan olis mitenkään halunnut lähteä siitä lämpimän peiton alta liikkelle, mutta oli pakko. Ensin aamiainen, sitten ta

Tuomio

Olkapään suhten tuomio on, että lääkäri suosittelee operaatiota, jos haluan vielä joskus pelata. Olkapäässä ol kiertäjäkalvosin melkein revennyt poikki, rispaantunut ja heikko. Lisäksi kierukka oli irti. Juuri tämä kierukka aiheuttaa sen, että en voi hirveästi nostaa kättä ylös. Lääkärikielellä: Yläbrumissa on SLAPII-tyyppinen repeämä. Lisäksi osittainen repeämä kiertäjäkalvosimessa supraspinatusjänteen posteririsella osassa. Repeämä käsittää kiertäjäkalvosimen paksuudesta noin puolet. Repeämä nivelpinnan puolella. (olisin tähän halunnut laittaa kuvan magneettikuvista, mutta en onnistunut) Operaatio olisi pieni tähystys, jossa kierukka laitetaan takaisin paikalleen ja kiertäjäkalvosinta putsataan. Lääkäri oli kuuleman mukaan juuri tehnyt sellaisen triatlonistille. :) Eli ei auta kuin selvittää maksuasiat kuntoon ja varata aika operaatioon. Tulee sitten ainakin 3kk tauko lentopalloon, biitsiin, hiihtämiseen ja melko kaikkeen kuntoiluun. Mutta näillä mennään!

Tässä ja nyt

Vaikka otsikko on tässä ja nyt, niin silti kirjoitan myös hieman menneestä. :) Eilen oltiin Samin knassa Salossa. Minulla oli peli ja lisäksi vierailimme siskolla. Peli meni hienosti, tytöt ovat kehittyneet aivan mielettömästi neljän pelin aikana ja nyt se näyttää jopa lentopallolta, siis harraste lentopallolta. :) Minulla ei ollut eilen paras päivä, sillä yläselkä vihoitteli vielä nikamasession jäljiltä. Se on auki, mutta lihakset kiukuttelevat ja pistävät hanttiin. Pelasin pelin kuitenkin kaikesta kivusta huolimatta. Siskon kanssa käytiin vähän läpi 3D-mallinnusta ja juteltiin mukavia. Riina ja Sami vaihtoivat Azerdaijan-tietämystä, kun Riina kävi siellä pelaamassa muutama vuosi sitten ja sami matkaa sinne tänään. Ei käy kyllä Sami kateeksi, kun edessä on 2-2+ viikon työreissu tuollaiseen maahan. Ja sitten tähän hetkeen. Kävin juuri olkapään magneettikuvissa. Käsi otti vähän itteensä varjoaineesta ja nyt tuntuu oudolta. Eiköhän tuo tunne kaikkoa päivän mittaan. Alkuillalla on lääkäri

Teatteria, sisustusta, luontoa ja leffaa

Mietin, että laitanko kaikki samaan vai jokaisen erikseen, mutta päädyin samaan, niin teidän ei tarvitse niin paljon lukea, kun voi kirjoittaa vain olennaiset per asia. :) Komediateatteri Arena ja " Lumikki ja älykääpiöt" . Marko Keränen oli loistava, kun lavalla oli jotakin liikettä, niin katse kiinnittyi välittömästi Marko Keräseen. Hänen liikkumisensa on niin sulavaa, nin hyvännäköistä. Kiti Kokkonen oli niin ikään ihana. Hän eläytyi loistavasti. Titta Jokinen oli hyvä Tarjana ja Turkka Mastomäki hauska ihan missä vaan roolissa. Mutta pääosin en pitänyt. En pitänyt siitä, että ihmisiä parjataan niin henkilökohtaisesti. Esityksen nimi ei juuri mitenkään liittynyt koko revyyn sisältöön ja toinen puoliaika oli pettymys. Menihän siinä mukavasti pari tuntia, mutta odotin enemmän. Teatterista mentiin Graniittilinnaan syömään kevyesti. Minä söin punajuuri-vuohenjuustopihvin. Oli maukasta. Mutta vielä maukkaampaa oli keittiön terveinen kuohkean maa-artisokkakeiton muodossa. Se o

Asiat raiteillaan

Nyt tuntuu siltä, että matalasuhdanne on ohi. Selkä on kunnossa, kiitos naprapaatin, joka laittoi nikamat paikoillee ja kipukin lähti yön aikana. Lisäksi olen saanut nukkua paljon, joten väsymys ei enää niin paina. Ainut miinus normaalin ja aktiivisen elämän aloittamiseen on olkapää, jonka tila selviää ensi maanantaina. Mutta siis nyt on taas energiaa ja aamulla tulikin laittua kotia kuntoon. Illalla mennään naisten kanssa teatteriin ja huomenna on vapaapäivä, jolloin voi tehdä rästihommia ja urheilla. Eilen meni yksi työhakemus ja lisää lähtee toivottavasti viikonloppuna. Elämä maistuu taas ja ajatukset ovat postiivisia! Tuntuu hyvältä! Minun lasini on nyt siis puoliksi täynnä! ;)

No niin

Selkä sitten meni taas jotenkin pois paikoiltaan. Jo eilen aamulla huomasin, että selässä tuntuu taas jossain kolmennen/neljännen rintanikaman kohdalla kipua, kun kääntää päätä. Sehän on minule aika perinteistä ja normaalia, joten en niin välittänyt. Kipu kuitenkin yltyi päivän mittaan paljon pahemmaksi kuin normaalisti. Itse asiassa niin pahaksi kuin se oli kerran Vanajassa pelatessani, milloin en pystynyt liikuttamaan koko yläkroppaa ja yksi nikama oli täysin vinossa. Menin Samin kanssa kuitenkin punttisalille ja siellä tehdessäni vasemmalla kädellä ojentajaa (oikeallahan en pysty tekemään mitään) naksahti kunnolla. Kipu täytti koko mielen ja oli aivan älytön. En pystynyt hengittämään, en makaamaan selällään, en liikuttamaan päätä. Menin heti suihkuun ja odottamaan Samia pois Kinesiksestä. Sitten apteekin kautta kotiin. Apteekista oli pakko ostaa jotakin kipua lievittävää voidetta, joka vaikuttaisi nopeasti. Onnekis kotona oli edellisistä onnettomuuksista jääneitä vahvoja särkölääkke

Sirkus Finlandia

Käytiin eilen katsomassa Sirkus Finlandian tämän vuoden esitys Auroran kentällä Helsingissä. Esitys oli aivan mahtava. Se oli paljon upeampi, jännittävämpi ja hienompi kuin olisi voinut kuvitella. Kaikki esiintyjät olivat todella taitavia. Tunnelma oli hieno varsinkin, kun paikat olivat aitiossa aivan areenan reunalla. Siitä näki ja aisti aivan mielettömän hyvin koko esiintyjäkaartin taidon ja jännityksen. Erityisesti suomalaiset esiintyjät, ilmataiteilija ja jousiampuja) olivat loistokkaita. En olisi voinut kuvitella, että Suomessakin on sellaista taitoa. Myös portugalilaiskaksikko trapetsilla ja venäläiset hevosilla olivat todella hurjia. Kiinalaistytöt olivat myös aivan mielettömiä. Kannattaa mennä katsomaan, jos vaan on mahdollisuus. Ainut aisa, josta en pitänyt oli klovnit. Olivathan ne todella hauskoja pienempien lasten mielestä ja hyvähän niiden on olla siellä, sillä eivät ihan perheen pienimmät välttämättä tajua muiden temppujen haastavuutta. Mutta silti niiden teennäinen hu

Sami on Super

Olen niin ylpeä Samista. Ilman Samia olisin täysin hukassa. Sami on ystävällinen, lojaali, ahkera, aktiivinen, kiltti, super, jne... En ymmärrä mistä Sami löytää sen kaiken energian, innokkuuden ja halun tehdä niin paljon ja huolehtia vielä minusta. Sami pesee pyykit, Sami siivoaa, Sami hoitaa pihan, Sami treenaa, Sami käy kaupassa, Sami tekee kahta työtä ja Sami pitää huolta minusta. En ymmärrä miten Sami voi joka aamu herätä klo 6.30 ja lähteä pyörällä 25 km matkan töihin. Illalla hän vielä käy salilla ja tekee toista työtä. Lisäksi hän hoitaa kotihommat, joita minä en jaksa vain tehdä. Minä käyn 1,5 km:n päässä töissä, usein autolla, ja kotona luen kirjaa. Käyn silloin tällöin salilla ja joskus jopa kokkaan. ;) Aika mitättömiä juttuja Samiin verrattuna. Ja tämän lisäksi Sami vie minua leffaan, sirkukseen ja syömään ulos. Sami on saanut minut lautailemaan, hiihtämään, pyöräilemään ja laskettelemaan. Sami on hankkinut minulle parhaat välineet kaikkiin mahdollisiin lajeihin ja remonto

Helsingin rautatieasema

Mentiin eilen Samin kanssa sirkukseen. (juttua sirkuksesta myöhemmin...) Mentiin julkisilla, kun parkkeeraminen Helsingin keskustaan on a) kallista, b) hankalaa, c) saatuttaa ilmaa. Hoidettiin reissulla pari muutakin juttua, kuten rahanvaihto rautatieaseman Forex:lla. Tai siis Sami vaihtoi rahaa ja minulla jäi aikaa seurata paikan menoa ja ihmisiä. Onpa pelottava paikka. Suomalaisen näköisiä ihmisiä oli vain nimeksi. Siis ihan vain pari. Oli romaneja, mustia, venäläisiä, etelä-eurooppalisia, itä-eurooppalaisia, aasialaisia, jne... Kaikilla tuntui olevan jotain pientä kauppaa menossa ja olivat todella uhkaavia. Minua todella pelotti. Olenko vain todella arka vai onko noita ihmisiä syytä pelätä? En haluaisi olla liian ennakkoluuloinen ja rasistinen, mutta silti nuo ihmiset käyttäytyivät jotenkin niin, että en halunnut olla yhtään ylimääräistä sekuntia rakennuksessa ja pidin käsilaukustani visusti kiinni. Minulle ei ole sattunut mitään (vielä, kop kop) tapaturmaista tai muuta ongelmaista

Voimat lopussa

Olkapään ongelmat eivät vieläkään selvinneet. Ensi viikon maanantaina on magneettikuvaus, jossa pitäisi selvitä ainakin jotain. Olen niin kyllästynyt siihen, että mitään ei voi tehdä kivuitta. Ei voi nostaa astioita, ei voi pelata biitsiä, ei voi pukea päälle, ei voi kantaa mitään, ei voi juosta, ei voi tehdä juuri yhtään mitään. Toivottavasti saisin viikon päästä kunnon ohjeet mitä saa ja voi tehdä ja mitä ei saa tehdä. Nyt ei oikein uskalla tehdä mitään, vaikka viimeksi lääkärin suusta kuultuna kaikkea voi tehdä kivun sallimissa rajoissa, mutta toipuminen vaatii lepoa. Työmotivaatiokin on kadoksissa. Tiiminihän painii nyt hieman epävakaassa tilassa, jossa tulevaisuus on kaikille epäselvä. Projektit pitäisi hoitaa kunnialla ja menestyksekkäästi läpi, mutta omassa päässä valitettavasti vaan pyörii, että miksi. Teen tällä hetkellä vain kaiken pakollisen. Luovuus, innostuneisuus, soveltaminen ja kekseliäisyys ovat täysin kadoksissa. Seuraan toki työmarkkinoita, mutta henkilökohtainen mor