lauantaina, joulukuuta 29, 2007

Joulun aika

Minun joulun aika alkoi jo oikeastaan torstaina 20.12., kun Tia, Emiliina ja Kummiset kävivät tervehtimässä. Varsinaiset joulujutut olin jo tehnyt aikoja sitten, joten sairasloman alku oli mennyt lähinnä muihin juttuihin keskittyessä. Hannu toi aivan upean piparkakkutalon (kuva tulossa myöhemmin). Ja Tia ja Emiliina viipyivät hetken kauemmin minua viihdyttäen. :)

Perjantaina piti herätä ajoissa, että ehti hoitaa postitontun tehtävät ja käydä töistä hakemassa joulutervehdyksiä. Otin aamupäivn täysin ulkoilun kannalta ja niinpä kävelin kotoa Olariin ja sieltä Olarinluomaan. Tarkoitus oli kävellä vielä Olarinluomasta kotiin kaupan kautta, mutta joulutervehdykset olivat sen verran isoja ja painavia, etät oli pakko tulla bussilla.

Varsinaiseen joulun viettoon suuntasimme perjantaina Kuopioon Samin vanhemmille. Tarkoituksena oli rauhoittua, ulkoilla ja nauttia olosta. Koska keliksi oli luvattu plussaa ja vesisadetta, niin ei otettu talviurheiluvälineitä mukaan ollenkaan. Auto täyttyi kuitenkin ääriään myötrn, kun oli isoja lahjoja ja yksi kyytiläinenkin mukana.

Minä vein ennen lähtöä roskat ja yritin avata roskiksen kiinni jäätynyttä kantta leikatulla kädellä ja virhehän se oli. Vihlaisi niin kunnolla, että aloitin matkan kylmää olkapäässä takapenkillä Harry Potteria lukien.

Matka meni rattoisasti, kun Samilla oli Marista seuraa etupenkillä ja minä luin kirjaa. Kesti taas lähes tunnin päästä Lahden tielle, mutta se oli tiedossa. Muuten matka meni ruuhkattomsti ja sujuvasti. Perinteinen pysähdys Kuortissa ja perillä ihmisten aikoihin. :)

Lauantai meni shoppaillessa ja pelaillessa. Sunnuntai ruokakaupassa, ulkoillessa, fondueta ja tanssimatolla. Maanantaina, eli aattona, käytiin taas ulkoilemassa, saunottiin, syötiin, käytiin hautausmaalla ja jaettiin lahjoja. Sain kaikkea ihanaa ja oli ilo katsella, kun lahjojen saajatkin olivat oikein tyytyväisiä ja hymyssä suin avatessaan omia pakettejaan. :) Minä sain lahjakortin mm. Day Spahan, korun, itsenihoitojuttuja ja vaatteita, myös kirja ja hattu ilmestyivät paketeista. Samin kanssa yhdessä saatiin myös kaikkea tarpeellista ja kaunista. Nimittäin luonnonkuituiset peitot ja tyynyt, lakanoita, viinikirja, resursseja hankintojen tekemiseen ja löylymittari. (kuvia tulossa)

Joulupäivä oli rauhallinen. Kävimme ulkoilemassa ja söimme, pelasimme tanssimatolla ja katsoimme vähän televisiota. Olisi ollut halua myös pelata hankkimiamme seura-/lautapelejä, mutta ei ollut vaan aikaa. Hankimme nimittäin Samin kanssa yhteensä neljä peliä, kun olimme yhtä hakemassa. Emme osanneet päättää, että mikä olisi hyvä, niin mukaan tarttui useampikin. Nyt meillä on Blokus, Ubongo, Monumento, Scrabble ja Alias. Myös yksi saksankileinen strategiapeli, Siedler vo Gatan, löytyy ja noppia ja pelikortteja. Tulkaapa siis meille pelaamaan, kun ehditte!!! :)

Tapaninpäivänä lähdimme melkein heti herättyämme liikkeelle. Lähdimme Samin Pihtiputaan Mummoa moikkaamaan ja sieltä Kangasalan kautta kotiin. Matka oli melko pitkä mutta meni mukavasti tyhjällä tiellä. Matkalla selvisi myös missä kaukana on Pielavesi. Pihtiputaalla vierähti noepasti pari tuntia ja sitten alkoi kotimatka. On kyllä lohdutonta miten ei edes Suomen keskivaiheilla ole ollenkaan lunta ja asteetkin pyörivät plussan puolella. Mikä talvi tämä on, onko tämä nyt sitten tulevaisuus, vai onko tämä talvi vain poikkeus. Toivottavasti!!

Autoja oli aika paljon eteläänpäin menossa mutta ajo taittui silti sujuvasti. Vettä tuli välillä tosi kovaa ja Kangasalla satoi vähän luntakin, tai oikeastaan räntää. Teimme nopean stop-and-go-tyyppisen vierailun JJM:llä ja suuntasimme lopulta kotia kohti. Jarno oli loihtinut todella maittavan pizzan, joka tuli täysin tarpeeseen ja vatsat täynnä olikin mukava matkata loppureissu.

perjantaina, joulukuuta 28, 2007

Joulu meni

Joulu meni ja lahjoja tuli. Tuli myös tehtyä hieman muutakin kuin syötyä. :) Joulusta enemmän, sillä on pakko avautua aiheesta Harry Potter -kirjojen lukeminen.

Olen nyt lukenut kaikki Harry Potterit. Viimeisen englanniksi, koska suomalainen versio "Deathly Hallows" -kirjasta tulee vasta maaliskuussa. Luin kirjat syksyn aikana. Välillä meni kyllä muitakin kirjoja, joten on suuri suoritus tällaiselle hitaalle amatöörilukijalle kahlata läpi setisemän paksua kirjaa. Nopeimmillaan sain kirjan viikossa luettua, kun taas viimeiseen, englannin kieliseen meni kolme viikkoa. Elokuvatkin olen kaikki katsonut tässä sairasloman aikana. Seuraavaksi on kai sitten vuorossa pelit! :)

Olen täysin koukussa Harry Potteriin. J.K. Rowing on kirjoittanut ihan uskomattoman kirjasarjan, enkä halua, että se on nyt ohi minun osaltani. Uppouduin jokaiseen kirjaan niin täysillä. Tunsin kirjojen henkilöt omiksi kavereikseni ja haluaisin kovasti maistaa kermakaljaa (butter bear). Olen myös nähnyt unia kuinka minulla on taikasauva ja kuinka helppoa elämä on, kun voi vain taikoa juttuja. :)

Onneksi Annika Bengtzon paikkaa ainakin osittain Harryn ja kavereiden jättämän aukon. Niitä on vielä 2,5 kirjaa lukematta. Aion kyllä lukea "Kuoleman varjelukset", kun se 7.3.2008 tulee kauppoihin ja kohta pitäisi tulla myös uusi Rei Shimura, niin suomeksi kuin englanniksi. Uusimman englannin kielisen Rein olen jo lukenut, mutta pitää se lukea vielä myös suomeksi. Löytyyhän kaapista vielä usemapi opus, jotka ovat Minkki P:ltä lainassa sairasloma ja vähän muuksikin lukemiseksi. Silti tuntuu, että mikään ei pysty voittamaan Harrya...

perjantaina, joulukuuta 21, 2007

Hyvää Joulua / Merry Christmas

Hyvää joulua jouluruusun ja kynttilän myötä sekä menestyksekästä uutta vuotta!!

Merry Christmas by Christmas rose and candle and Very Succesful New Year!!



Me suuntaamme tunnin sisällä auton kohti Kuopiota ja vietämme siellä suunnalla koko joulun ajan. Voi olla, että joulu juttuja ja muita terveisiä saattaa ilmetä myös joulun aikana, mutta pääasiassa ollaan ihan hiljaa ja rauhallisesti myös blogipuolella! :)

torstaina, joulukuuta 20, 2007

Nyt asiaan

Onpa kaksi viikkoa kulunut nopeasti, ihan unessa. Mutta kyllä sinä aikana on ehtinyt myös tehdä aika paljon kaikkea. Ja myös vähän levätä.

Kun 6.12. kotiuduin sairaalasta, niin meillä oli heti juhlat. Oli tuparit #3, Samin 30v-juhlat, Itsenäisyyspäivän vastaanotto ja pikkujoulut. No, ne kaikki olivat siis yksi ja sama tapahtuma, mutta monella nimellä. :) Äiti ja Sami laittoivat kodin ja tarjoilut kuntoon ja minä vian annoin käskyjä. :) Vieraita oli mukavasti niin sukulaisia kuin kavereitakin ja lahjoja tuli kiitettävästi. Äiti toi myöskin teemaan sopivan joulutuijan.

Päivänsankari puhalsi kakkunsa, joka oli todella epäonnistunut, mutta onneksi oli tajolla myös muita herkkuja. Minäkin taiteilin vasemmalla kädellä muotilla paloja leipäjuustosta. Luumurahka oli ihan mieletöntä ja samoin rapeat piparit ja aurajuustotahna. Myös lohella ja porolla täytetyt rieskarullat maistuivat. :) Tässä kuvia päivän antimista, sankarista, lahjoista ja muista...








Itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantai meni levätessä, kun Samilla on vatsa kipeänä Guinea-Bissaun reissun jäljiltä. Onneksi sekin osoittauui "vain" ruokamyrkytykseksi, eikä miksikään taudiksi. Lauantaikin meni suurelta osin levätessä, mutta sunnuntaina lähdin sitten jo liikkeelle. Oli nimittäin Suomen Cup-viikonloppu ja kokoustakin pukkasi. Naisten finaali oli aivan onneton ja miestenkin ihan vaan keskitasoa. Itse asiassa en miesten peliä nähnyt paikan päällä kuin ensimmäisen erän. Loput pelistä tulin kotiin katsomaan.

Naisten pelissä Euran vastaantotto ja puolustus olivat niin surkeita, että eihän siitä voinut tulla mitään. Ja kun passarin sormilyönti on ihan aina vihellettävissä pois, niin millä siinä sitten pelaa. Salo kyllä pelasi yllättävän hyvin, vaikka vastass aoli heikko jokkue. He pystyivät pitämään tasonsa läpi ottelun. Naistenkin peliä en pystynyt katsomaan paikaltani kuin ensimmäisen erän, kun jolku ystävällinen "asiantuntija" selosti koko pelin niskani takana. Meni hermot!

Miesten peliä hallitsi syöttövirheet. Tuli siellä ihan hyviäkin suorituksia, erityisen otettu olen upeista torjunnoista. Mestaruus meni molemmissa peleissä oikeaan paikkaan. Onnittelut Saloon ja Pielavedelle.

Kun sitten maanantai taas levättiin, niin tiistaina kävin parturissa, Leean kanssa lounaalla ja illalla vielä Remppa-Samin mukana laittamassa huonekaluja kasaan ja ruuveja seinään. Tuli hieno tukka ja oiekat ohjeet tukan hoitoon. Kiitos Ansku. Pitää varmaan laittaa jokin kuva jossakin vaiheessa esille. Ainut ongelma vieläkin vähän on, etten saa oikein tukkaa laitettua, kun toinen käsi ei yllä olkapäätä ylemmäs. :)

Keskiviikkona 12.12. minulla vaihtui työnantaja, kun Beneq osti Planarin ALD-tiimin. Tässä jopa uutinen asiasta. Niinpä minäkin suuntasin jo silloin palaveriin koko aamupäiväksi. Ja olihan minulla vielä iltapäivälläkin palaveri, joten koko päivä meni töissä. Kotiin palattuani olinkin niin väsynyt, että eikun nukkumaan.

Sami lähti torstaiaamuna New Yorkiin vähän neuvottelemaan. Minä jäin yksin kotiin ja suunnitelmissa oli mennä ulos ja tehdä kaikkea, mutta nukuin lähes koko päivän ja lisäksi katsoin leffoja ja tv:tä. Katsoin myös lentopalloa ja paljon parempaa peliä kuin Suomen Cupissa. Kyllä Anzela vaan on hyvä. :) Ja terkut Sassille! :)

Perjantaina oli shoppauspäivä. Rakas siskoni, Riina, tuli Espooseen ja käytiin tuhlaamassa kaikki rahat pois kuleksimasta. :) Ostettiin ihan loistavia lahjoja tai siis Riina osti, kun minä olin tehnyt kaikki jouluvalmistelut jo ennen leikkausta. Illalla oli ylläribileet. Oli hienoa olla mukana sellaisessa produktiossa. 30-vuotias is mies sai upeat kekkerit ja tarjoilu ol ilositavaa, nimittäin wingsejä! Nam! :) Minäkin viihdyin paikalla yllättävän pitkään, nimittäin jopa puoli kahteentoista asti. :)

Launtaina päivällä oli taas shoppausta tiedossa. Pico haki minut mukaansa ja kierrettin useampi kauppa ja kruunattiin kierros kahveilla, tai siis minä chai-latella. Kiitos Picolle fonduesta, se tulee hyvään käyttöön! :) Illalla olisi ollut tiedossa toiset 30-vuotisbileet, mutta tämä tyttö makasi sängyssä heti kauppareissun jälkeen koko illan. Olo oli todella heikko. Pärskin, oli kylmä ja räkää valui. Niinpä jäin kotiin nukkumaan ja jätin biletyksen vahvemmille! :)

Sunnuntaiaamuna Iskä tuli hakemaan minut Karkkilan kierrokselle. Kävimme kummieni luona, kotikotona sekä olin katsomassa joukkueeni pelin. Hieno 3-0-voitto 45 minuutissa. Eihän siellä edes minua enää tarvita, tytöt pelaavat niin upeasti! :) Samikin palasi NY:n reissulta iltapäivällä. Sopimusta ei ollkut syntynyt, joten emme ainakaan vielä lähde ison meren toiselle puolelle. :)

Maanantaina oli jälleen työpäivä. Tutustumista uuden työnantajan tiloihin Vantaalle. Päivän päätteeksi oli myös joululounas. Ja kun taas sitten pääsin kotiin, niin väsymys painoi sänkyyn. Ilta menikin nukkuessa. Tiistaina pääsin taas Keskustaan lounallee Leean kanssa. Kun edellisellä viikolla söimme sushia, niin nyt oli tarjolla intialaista. Taivaallista! Nam! Lounaan jälkeen suuntasin lääkärille, jossa kädestäni otettiin tikit pois ja sanottiin, että hyivn on parantunut. Ei muuta kuin kuntoutusta ja malttia, niin hyvä tulee. Hyvä kuulla! Kaupunkireissun päätteeksi kävin vielä ostamassa yhdet kengät! :)

Keskiviikko oli taas pitkien unien päivä. 14 tunnin nukkumisen jälkeen kesti hetken ennen kuin pääsin tajuihini. Sitten lähdinkin jo parin kassin kanssa Pohjois-Tapiolaan glögille. Kun oikealla kädellä ei saa kantaa, niin matka tuntuikin yllättävän pitkältä ja raskaalta. Perille kuitenkin pääsin ja sain luovuttaa yhden kassin pienille serkuille jouluiloksi. :) Glögi oli hyvää ja aika vahvaa! :) Mutta lähdinpä siitä sitten pieneessä kiireessä vielä lauantaina väliin jääneiden synttäreiden sankaria onnittelemaan. Juostessani bussiin tuntui kuin olisin juonut enemmänkin ja hiki virtasi. Ehdin kuitenkin hyvin bussiin ja perille pääsin taas kahta kassia raahaten, kun olin saanut P-T:stä lisää matskua. Loppuilta menikin mukavasti jutustellessa ja kotiin pääsin taasen bussilla puoli yhdentoista maissa. Sami oli siivonut koko kämpän ja täällä tuoksui niin puhtaalta. Kiitos Sami! Onneksi olet olemassa, niin meilläkin on joskus puhdasta! :*

Tässä vielä kuvia joulukuun valoilmiöstä. Kaikki näyttää niin punaiselta juuri oikeaan aikaan auringon laskiessa:




Huomenna, perjantaina, lähdetään kohti Kuopiota ja ollaan siellä vielä tällä hetkellä määrittelemätön aika. :) Sielläkään ei valitettavasti ole lunta, mutta toivottavasti edes Tahkolla olisi saatu tykitettyä. Minä nyt en vielä hirveästi pysty mitään talviurheiluja tekemään, mutta edes näkisi sitä valkoista ihmettä. Päiväkin alkaa taas pian pidentyä ja pakkasta on ollout mukavasti vain yksi puuttuu...

maanantaina, joulukuuta 17, 2007

Energiat hukassa

Eipä vieläkään tule juttua naislentopallosta, itsenäisyyspäivän juhlista tai viime viikon synttäreistä yms. Ei nimittäin energiat riitä kirjoittamaan tai edes muistelemaan noita juttuja.

Lauantaina iski sellainen tauti tai joku mjuu, joka kellisti minut täysin sänkyyn. Jäi yhdet talven odotettyimmat bileet väliin, mutta ei vaan pystynyt. En tiedä onko se lääke, jota syön vai onko leikkaus vain jättänyt jälkensä, kun tahtoisin vain nukkua, aivastelen, nenä vuotaa ja on tunne kuin olisi kuumetta koko ajan.

Olin taas tänään töissä, sillä tämä työnantajan vaihtuminen tuottaa ylimääräisiä kokouksia. Lisäksi tänään oli tarjolla joululounas ja tutustuminen uusiin tiloihin.

No, nyt taas nukkumaan ja keräämään voimima huomiseen lääkärikäyntiin.

perjantaina, joulukuuta 14, 2007

Puitteet kunnossa

Työpäivä keskiviikkona oli todella rankka. Joten vaikka meillä saatiin eilen kotona netti vihdoin kuukauden katkon jälkeen toimimaan, niin en jaksanut kirjoitella mitään. Nukuin käytännössä ihan koko päivän ja illaan katselin tv:tä sekä leffaa.

Ymmärrän todella miksi minulla on sairaslomaa aina tammikuun puoleen väliin asti. Nyt aion sen käyttää lepäämiseen ja palautumiseen sekä käden parantamiseen. Okei, ensi viikon maanantaina on ainakin mentävä uuden työnantajan kanssa palaveriin ja lounaalle ja ehkä myös tiistaina, mutta muuten...

Riina tulee kohta käymään ja hänen kanssaan menee koko päivä shoppaillessa. Siksipä otankin vasta huomenna toimovat puitteet käyttöön ja käyn käsiksi postauksiin. Siihen asti näkemiin ja kuulemiin ja illalla nähdään osan kanssa! :)

keskiviikkona, joulukuuta 12, 2007

Töissä tilapäisesti

Tulin tänään päiväsi töihin, kun työnantaja vaihtui. Nykyään siis työskentelen Beneq Oy:ssä Project Managerina. Työnantajan vaihto tapahtui yrityskaupan tai oikeastaan liiketoimintakaupan johdosta. Työpaikan sijainti ei viel ätässä vaiheessa vaihtunut, mutta sekin tulee muuttumaan piakkoin Vantaalle.

Minähän lupasin, että tänään tehdään myös iso päivitys blogiin, kun pääsen netin ääreen. No, eipä taida tulla, kun olen koko aamun istunut meilejä lukien, palaverissa istuen ja hoitaen kaikkea muuta. Kohta on lähtö seuraavaan palaveriin ja siitä kotiin. Toivottavasti meidän verkko nyt sitten korjaantuu huomenna kotona, niin saan sitten kirjoitella päiväsaikaan. :)

Nyt muuten ymmärrän, miksi minull aon niin pitkä sairasloma. Jo parin tunnin istuminen paikallaan on aikaan saanut sellaiset kivut kädessä, että ei voi olla totta. Mutta palataan asiaan! Toivottavasti mahdollisimman pian! :)

maanantaina, joulukuuta 10, 2007

Hidasta päivitystä

Postaus ja päivittely on ollut ja tulee olemaan todella hidasta. Ei johtuen olkapäästä vaan verkosta, joka täällä kotona on alhaalla. Piuha on poikki jossain naapurin ja meidän välissä ja se tullaan korjaamaan torstaina. Kiireisimmät tiedot saan kyllä ilmoiteltua näin E90:n avulla. :)

Juttua kyllä riittää, kun Itsenäisyyspäivänä vietettiin Samin synttäreitä, kolmansia tupareita, pikkujoulua ja Itsenäisyyspäivää. Suomen Cupin finaalit tuli myös katsottua sekä useampia leffoja. Krijakin on vaihtunut ja uusia seura-/pöytäpelejä hankittua.

Viikon sitaatinkin päivitän vasta keskiviikkona, jolloin käyn töissä koneen ääressä. Silloin myös tsekkaan menneen ja kuluvan viikon päivänsankarit. Eilen ainakin oli useampia nimipäiväsankareita itseni mukaan lukien.

Kaikki hyvin

Leikkaus meni hienosti. Kaikki vammat tuli korjattua ja kipuja on ollut todella vähän. Kuntoutus on jo aloitettu ja sekin sujuu ongelmitta. Kaikki on siis todella hyvin.

Kun keskiviikkoaamuna menin Töölön Mehilöiseen, niin kutsussa oli mainittu vain klo11 päiväkirurgiaan. Minut passitettiinkin suoraan vuodeosastolle ja olin ihan kummissani, että mitä miksi... Mutta eipä ollut valittamista. Oma huone, jossa televisio ja jouluvalot. :)

Huoneessa odottelun aikana minua kävi moikkaamassa fysioterapeutti ja moni sairaanhoitaja. Klo13 sitten minut siirrettiin leikkausosastolle, jossa samantien tippa kiinni käteen ja unta palloon. Klo15 heräsin heräämössä janoon ja silmäkipuun. Ilmeisesti silmä oli ollut koko leikkauksen ajan vähän auki ja kuivunut. Kurkku oli karhea sinne työnnetystä putkesta. Sitten vaan tippoja silmään ja vettä kurkkua silottamaan. Sain vähän myös särkylääkettä suoraan suoneen, vaikka ei kipuja ollutkaan. :)

Klo16 minut siirrettiin takaisin huoneeseen. Olemattomia kipuja haluttiin taas lievittää ja tällä kertaa tabletilla, joka sai minut oksentamaan kaikki juomani nesteet pois. Onneksi Sami oli auttamassa.lääkärikin kävi kertomassa hyvät uutiset onnistuneesta operaatiosta, jossa kuvista hieman enemmän vie pudonnut ankkuri/kierukka kiinnitettiin ruuvilla luuhun. Ja vähän oletettua vähemmän revennyt kiertäjäkalvosin oli siistitty.

Ilta meni televisiota katsellessa. Tulipa aimo annos suomlaista tv-viihdettä. Eipä tarvitse vähään aikaan taas tuijotella. :) Kotiin pääsin heti itsenäisyyspäivän aamuna aamiaisen jälkeen ilman särkylääkkeitä.

maanantaina, joulukuuta 03, 2007

Reissuun lähdössä?

Pitää nyt repiä viimeisetkin jutut allakastani irti, kun tämä ilo loppuu kuukauden päästä ja sitten mennään vain kuntoillen... :)

Nyt allakka neuvoo englannin kielessä!

Escort service - Valtuutettu Escort-huolto
I will never give up - En koskaan oksenna
Can You hear me - Kannussa sinä, täällä minä
Undressed custom model - Tullin alaston malli
Manicure - raha parantaa
Have been there - Minulla on papu siellä
God only knows - Jumalan ainoa nenä
Do You feel alright? - Tunnetko kaikki oikealla?
To be or not to be? - Ampiaisella vai ei?
I fell in love - Kompastuin renkaaseen
Just in case - Vain salkussa
Hard disc operation - Rankka tiskausoperaatio
Of dear - Voi peura
I saw my Hoeny today - Sahaan hunajaani tänään
May God be with you - Toukokuun hyvä mehiläinen kanssasi
Finnish people - Lopeta ihmiset
Carpet factory - Autolemmikkitehdas
Ban influence - Paha räkätauti
Phone seller - Soita sellerille
Good products - Jumala ankkojen puolella
Let's have a party - Perustetaan puolue
Watch out! - Vahdi ulkona!
I know his story well - Tiedän historiallisen kaivon

Säätietoutta

30.11. oli Antin päivä ja vanha kansa uskoo näin: "Antin päivän pakkanen tekee suojatalven". Antin päivänähän oli pakkasta, joten mitä se nyt sitten tarkoittaakaan? Lunta ei kyllä juurikaan ollut.

Eilen sunnuntaina 2.12. oli 1. adventti. Tämän päivän kelistäkin uskotaan näin: "Samanlaista ilmaa kuin on ensimmäisenä adventtina, on myös joulupäivänä". Espoossa ainakin oli satanut aamuyöstä n. 10 cm lunta, joka sitten kyllä suli päivän mittaan melkein kokonaan pois lämpimän ilman takia.

Oli muuten aika tuskaista tuo suojalumen luonti tällä kipeällä olkapäällä...

perjantaina, marraskuuta 30, 2007

Vieraita

Selailin puhelimen muistia ja silmiini osui setti pihan yksistä vierailijoista. Meidän pihallahan on aikamoinen säpinä ainakin näin syystalvella. Sieltä löytyy lintuja moneen lähtönn, talitiaisesta fasaaniin, ja pikkunisäkkäitä, kuten oravia ja lumikkoja. Myös jänikset ovat tuttu näky.

Mutta tässä pari kuvaa vähän harvinaisemmista vierailijoista 18.11.2007. :)




Kuvia hieman katseltuani jäi ihmetyttämään miksi eläinmaailmassa uros on niin sanotusti koreampi kuin naaras. Ihmisillähän tuo koristelu ja kaunistautumisviettihän on enemmän naisilla...

Pettymys

Kävin eilen etsimässä itselleni uutta "Iloisen ihmisen allakkaa". Vaan sitäpä ei enää valmisteta. :( Jouduin siis tyytymään kuntokalenteriin. Kaipa sieltäkin löytyy viikottaisia tai ainakin kuukausittaisia juttuja kerrottavaksi teille. Ilmeisesti ainakin tulen pitämään harjoituspäiväkirjaa täällä, kun sellainen on uudessa allakassani. Toivottavasti tämä saa minut nyt vihdoin kuntoilemaan kunnolla.

Tästä onkin hyvä siirtyä termiin kuntoilu. Sitähä'n minun liikkumiseni nukypäivänä on. Aikaisemmin sitä pystyi kai kutsumaan urheiluksi, kun oli tavoitteita, sitoutumista ja kaikkea. :) Mutta nyt liikun vain oman olon parantamiseksi, kehon sisällön (rasva-lihakset jne...) tasapainottamiseksi ja terveenä pysymiseksi. Ihan hyviä tavoittahan nuokin on, mutta ei niistä mitaleja jaeta, eikä niitetä mainetta ja kunniaa.

Ehkä juuri noiden viimeksi mainituiden seikkojen takia oma kuntoilu ja liikkeelle lähtö on ollut hieman takkuista. Miksi mennä, kun ei ole mitään tavoitteita, eikä mitään endorfiiniä tarjolla. Nyt aion kuitenkin leikkauksen ja sitä seuraavan kuntouksen myötä muuttaa asenteeni ja lähteä ihan tosissaan liikkeelle! :)

maanantaina, marraskuuta 26, 2007

Viikonlopun maisemat

Viime viikonloppu meni jonkun verran tien päällä. Se olikin ainut aika, jonka vietin jotenkin tekemisissä luonnon kanssa. Niinpä otin ajaessani muutaman kuvan. :)

Perjantaina Saloon mentäessä oli todella synkkää ja märkää. Että eipä siitä saanut parempaa kuvaa kuin tämän.


Mutta onneksi yö toi tullessaan uudet näkymät ja paremmat kelit. Niinpä matkalla Salosta Valkeakoskelle sai otettua näin kauniita kuvia.



200 Kaveria

So great! Minulla nyt Facebookissa 200 kaveria. Mahtavaa! :) Kiitos teille kaikille, jotka ovat minut kaverikseen hyväksyneet. Lisääkin saa tulla! :)

On ollut kiva löytää vanhoja tuttuja Karkkilasta ja tiivistää yhteydenpitoa uudempiin tuttavuuksiin. On kiva tarjoilla juomia ja halauksia ympäri Maailmaa ja ihan vaan kertoa miten itsellä menee.

Facebook on todella hauska keksintö! :)

perjantaina, marraskuuta 23, 2007

Kuvia pitkästä aikaa

Viime aikoina ei ole ollut oikein hirveästi kuvattavaa, eikä ole ollut kamerakaan käsissä. Siksi ei blogiteksteissäkään ole juuri ollut piristäviä kuvia. :( Mutta nyt laitan pari työhuoneeni ikkunasta otettua kuvaa auringonlaskusta. Kunpa joka ilta olisi näin kaunista...



Yksinäistä mutta kiireistä

Sami lähti maanantaina Afrikkaan työreissulle. Olen siis ollut yksin tällä viikolla kotona. Päivät menee tietenkin töissä, vaikka vähän hitaasti, kun syyspimeys on vienyt terävimmän energian, mutta illat periaatteessa vietän tällä hetkellä ihan yksin. Vaan enpä ole päästänyt itseäni kovin eristäytyneeksi. :) Aikaisemmat Samin reissut ovat olleet allekirjoittaneelle aika rankkoja, mutta tästä reissusta ja yksinolosta alkaen olen päättänyt helpottaa Samin oloa ulkomailla, enkä vaivu täysin synkkyyteen. Samalla myös helpotan ihan omaa oloanikin...

Eli aikaisemmin yksinolo on tuottanut sellaista tuskaa, että viestiä on pukannut reissaajalle niin tiheästi ankeasta ja yksinäisestä kodista, että reissaajalla varmasti on palanut käämit ihan kokonaan. Nyt kuitenkin päätin hankkia itselleni sellaisen kiireen, että ikävä ei ehdi painaa. Tiistaina olin viettämässä simpukkaillallista, keskiviikkona taas kävelin Tapiolaan, missä treffasin rakkaat sukulaiseni, mutta eilen torstaina olin yksin. Kävin kaupoilla ja ajelin ympäri pääkaupunkiseutua. Olisin niin halunnut soittaa jollekulle, kun ei ollut saanut puhua kenekään kanssa oikeastaan koko päivänä. Mutta ajankohta oli huono, enkä keksiyt ketään kelle soittaa. Ja niinkuin suurin osa ystävistäni tietää, olen maailman huonoin puhelimella soittaja, joten niitä kelle olisin voinut edes ajatella soittaa, ei oikeastaan olisi ollut kuin 4. Jenni, mutta oli Mintun nukutusaika, Äiti, mutta hän Thaimaassa, Riina, mutta juttelin hänen kanssaan jo aikaisemmin samana päivänä ja Nökö, mutta näen hänet parin viikon päästä ja olimme juurin vähän aikaa sitten soitelleet. :)

Koska 5.12. lähtien olen yksikätinen, ja vielä vasenkätinen, ainakin jouluun asti, on kaikki joulujärjestelyt tehtävä ennen sitä. Sinänsä se helpottaa omaakin eloa, kun kaupat ei ole vielä ihan täynnä ja joulukortitkin tulee tehtyä ajoissa. Mutta kiirettä tuo aiheuttaa. Olen nimittäin viikonloppuna menossa Salon kautta Valkeakoskelle jne... Ensi viikolla on ainakin pari iltakokousta, joten kiirettä todella pitää. Mutta eipä paina yksinäisyys ja ikävä niin kovasti. Sitten viikonloppuna, kun Sami tulee kotiin, niin juhlitaan meidän perheen ensimmäisiä 30-v. juhlia. Ohjelmaa riittä, eikä tule aika pitkäksi... ;)

Odotan niin kovasti lomaa, onneksi sitä on tiedossa ihan koko kuukauden setillä piakkoin. Aamut ovat niin hankalia, kun koko ajan on menossa tukka putkella jä päivät venyy. Viikonloputkin ovat työntäyteisiä ja on niin synkkää. Mutta eiköhän tämä tästä, kun pääsee ihan luvalla makaamaan sängynpohjalle. Ja nauttimaan niistä kaikista leffoista (13) ja kirjoista (ainakin 30), joita olen loman ajaksi haalinut. Kaksi leffaa on kyllä jo katsottu, mutta eiköhän noita riitä ja saahan niitä aina lisää. :)

keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007

Simpukoita

Kun syyskuussa oltiin nauttimassa rapuja koutsin ja turvallisuupäällikön kanssa, niin päätettiin silloin, että seuraavan kerran nautitaan simpukoita. Tämä nautinto tapahtui eilen.

Kukaan ei ollut aikasemmin itse simpukoita valmistanut, joten kokemus oli mielenkiintoinen. Onneksi kaupasta saa pestyjä simpukoita, ettei itse tarvitse alkaa rapsutella. Sitten vaan sipulit pannuun, valkoviinit perään ja simpukat päälle. Kovasti simpukat siellä paisuivat auetessaan ja kypsyivät nopeasti. Koska simpukat olivat meillä pääruokana, niin ohjeen mukaan lisäsimme "hieman" nestettä lisää. Tuo hieman on aika lievä käsite, kun sitä meni kahden kilon simpukkasettiin kokonainen pullo... ;)

Mutta oli hyvää, aivan mielettömän hyvää. Pitää ottaa uusiksi joskus toiste. Hyvän mausn lisäksi ruuasta tuli myös humalaan runsaan valkoviinimäärän takia. :)

Kiitos paljon seurasta eilen ja sairasloman ajanvietteistä. Mukaan nimittäin tuli ainakin 30 pokkaria. :) Ja kiitos paljon housuista ja takista! :)

tiistaina, marraskuuta 20, 2007

Onneksi

Se talvi kuitenkin tuli takaisin. Loistavaa. :)

Anteeksi kaikki, jotka joskus käyvät lukemassa tätä sekopäistä avautumista. Olen ollut viime aikoina hiukan kiireinen ja mitään ei ole oikein tapahtunut, joten jutut ovat jääneet vähiin. Jatkossa olisi kuitenkin tarkoitus laittaa useampi postaus eetteriin, sillä 5.12. jälkeen kirjoittaminen on vähän hankalampaa ja hitaampaa. :)

Tulossa on ainakin seuraavia:
- Suuria muutoksia: juttua siitä mitä minä olen viimeisen 1,5 vuoden aikana kokenut ja mitä minulle on tapahtunut
- Lentopallo nyt: pohdintaa nykuylentopallosta ja sen eroista menneisiin vuosiin
- Uudelle kymmenluvulle: talven aikana mennää meidän perheessä ikävuosissa aivan toiselle kymmenluvulle
- Haastavaa: työelämän haasteet nyky-yhteiskunnassa

Kyllä sitä varmasti muutakin juttua on tulossa, kun vaan ehtii kirjoittaa! :)

maanantaina, marraskuuta 19, 2007

Talvi oli ja meni?

Nyt näyttää ikävästi siltä, mutta näinhän käy joka vuosi. Ensin tulee ensi lumi, sitten se häviää ja tulee sitten uudestaan. :) Melkein käytiin avaamassa skimba-/snoukkakausi viime viikonloppuna, mutta sitten tuli kaikkea muutakin, eikä ehditty.

Jos nyt kuitenkin käy niin, että kylmät taas yllättävät, niin tässä vinkki helppo hehkuviiniin:
(2 annosta)
2 dl punaviiniä
2 dl kiehuvaa vettä
2 rkl fariinisokeria
2 kpl kanelitankoa
0,5 kpl sitruunan kuori suikaloituna

Kaada kookkaisiin laseihin punaviini ja pane sekaan sitruunankuoret ja kavelitangot. Kaada päälle kiehuva vesi ja lisää fariinisokeri. Sekoita hetken ajan ja nauti.

perjantaina, marraskuuta 16, 2007

Kiireistä

Tämä viikko on ollut aika hektinen. Töissä on vierähtänyt miltei joka ilta liian pitkään ja lisäksi on ollut muuta aherrusta.

Tämä viikko on töissä ollut melko menestyksekäs ja sen takia on tullut vietettyä ylimääräisiä tunteja sekä työpöydän että ravintolapöydän ääressä. Keskiviikkona käytiin vieraiden kanssa nauttimassa kunnmon pororuuat Lappiravintola Saagassa. Näiden kiireiden takia ei ole ehtinyt liikkua, eikä myöskään kirjoitella blogiin. :(

Eilen illalla kävin välillä heittämässä vanhemmat lentokentälle Thaimaan koneeseen ja palasin taas töihin. Nyt tuntuu siltä, että liian pitkät päivät ja vähät yöunet ovat vieneet veronsa ja tänään ei oikein saa mitään aikaan. PAITSI, tänään sain vihdoin maksusitoumuksen olakpääleikkaukseen ja leikkausaika selviää ehkä jo tänään! Mahtavaa!

Myös muissa aiemmin esillä olleissa asioissa saatta tulla selvyyksiä jo aika pian. Niistä sitten lisää, kun olen taas viisaampi. :) Onneksi tämä epätietoisuus alkaa pian hälvetä ja pääsee taas etenemään isoin harppauksin, eikä koko ajan päivä kerrallaan odotellen. Minä olen kärsimätön ja malttamaton. Tahdon asiat järjestykseen heti ja valmiiksi suunniteltua reittiä, tai paremminkin sitä mukaillen, mutta suunnan täytyy olla selvä! :)

Aurinko paistaa, on perjantai ja viikonlopuksi ei ole juuri suunnitelmia, kohta lähden auttamaan kaveri "pulassa" ja illalla on aikaa liikunnalle. Kaikki on siis todella hienosti! :) Hymyä ja iloa kaikille! :)

tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Pieni ihminen

Olin eilen katsomassa vajaan pari viikkoa vanhaa pientä ihmistä. Ja kyllä oli pieni. :) Mutta mikä hienointa tässä pienessä tyttösessä - Hänen nimekseen tulee Nora! :)

Nora on Janin ja Päivin esikoistyttö, joka syntyi 30.10.2007 klo 8.46. Tytön strategiset mitat olivat 50 cm ja 3355 g. Nyt pikkuneiti painoi eilen vähemmän kuin syntyessään, mutta söi silti reippaasti. :)

Mutta kappas, minulla ja tulevalla kaimalla on paljon yhteistä, joten voin luvata hänelle oikein positiivista tulevaisuutta! :) Me nimittäin ollaan molemmat oltu aikas pieniä syntyessämme. Molemmat ovat syntyneet aamulla ja melkein samalla minuuttiluvulla. Minä olen syntynyt nimittäin 44. Molemmilla on toisessa nimessa kuusi kirjainta ja sukunimessä seitsemän kirjainta. Molemmat olemme syntyneet ennen laskettua aikaa ja meillä on huippuvanhemmat! :)

Tässä vielä pari kuvaa Noran syntymäpäivänä. Katsokaa mikä tukka! :)

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Pihatyöt on rankkoja

Viikonloppuna oli vihdoin aikaa tehdä pihatöitä. Oli haravoimista ja lehtien viemistä pois pihasta, oli yhden villiviinin tappamista, pihan syyslannoittamista ja tavaroiden laittamista talvisäilöön. Kaikki tuli tehtyä ja pihalla oltua ihan urakalla. :)

Oikeastaan oli todella mukavaa, kun keli on suotuisa, oli oikeast varusteet ja homm aluisti. Ainut iso yllätys oli, että pihatyöt ovat todella rankkoja. Nyt ollaan rakko kädessä ja paikat kipeänä viikonlopun urakasta. :) Onhan pihatyöt silti ihan mukavaa puuhaa, kun samalla saa poltettua ison määrän kaloreita ja tulee ulkoiltua. Lisäksi niistä on aina hyötyä, jos haluaa että piha näyttää hyvältä. :)

Pihaa hoitaessa tuli myös uusia ajatuksia pihan infrastruktuuriin. Yksi pensas ainakin saa lähteä takapihalta ja yksi puu etupihalta. haluan minimoida lehtien määrän, sillä niitä riitti ihan liiaksi. Myös vuorenkilvet lähteävät etupihalta ja tilalle tulee jotain matalia havupensaita. Takapihan morsiusangervot leikataa keväällä tai sitten ne lähtevät kokonaan pois ja tilalle laitetaan hyötykasveja eli marjapensaita.

Olisi myös kiva saada ensi kesänä se terassi tehtyä ja jokin varasti pihatyökaluille. Kasvimaa ja yrttitarha olisivat myös mukavia. Mutta jos kaikean tämän aikoo pihallemme tunkea, niin sinne ei voi jäädä oikean mitään entisiä. Saa nähdä miten käy. Nyt kuitenkin talvi ja lumi saavat tulla, meidän piha on valmis.

Palloiluseuranta sai jatkoa

Niin kuin olen jo aikaisemmin maininnut, niin haluan aina kauden aikana käydä katsomassa mahdollisimman monen sisäpalloilulajin ainakin yhden ottelun kauden aikana. Viime perjantaina tämä kausi pääsi vihdoin alkuun, kun Minkki P vinkkasi korisottelusta Kisiksellä.

Vastakkain olivat sarajajohtaja ToPo ja kotikaupunkini Componenta. Peli oli täysi murskaus ToPon puoleleta. Karkkila sai ensimmäisellä puolikkaalla jopa 20 pistettä. ;) Mutta siis kausi on käynnistetty ja pelejä voisi katsoa enemmänkin. Viimeistään sitten Suomen Cupin viikonloppuna.

Kiitos vielä Minkki P ja Temppu hyvästä seurasta! :)

Isänpäivästä

Meidän Isänpäivän vietto oli aika vaisu. Soitin Iskälle aamulla ja illalla vein peliin kortin ja askin karkkeja. :) Mutta napataampa kalenterista pari heittoa.

"Kun olin neljätoistavuotias poika, isäni oli niin tietämätön, että tuskin kärsin ukkoa lähettyvilläni. Kun sitten täytin kaksikymmentayksi, niin hämmästyin todetessani, kuinka paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa." Mark Twain (1835-1910)

Totuuksia

Nykyään on pöajon helpompaa olla nainen. Ennen vanhaan heidät poltettiin roviolla. Benedicte 5v.

Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä. Toppatakin olen perinyt naapurilta. Sylvia 7v.

Sisarus on sellainen, jota sekä vihaa että rakastaa. ihan vaan hirveän rakas paskapää. Filip 7v.

Se, joka saa hyvän kasvatuksen, siitä tulee kiltti. Sellaisella, joka saa huonon kasvatuksen, on kivaa. Tony 6v.

Hyvin älykkäät naiset ovat varmaankin ruvenneet kannattamaan sitä, etteivät mene naimisiin. Elin 8v.

On kumma, miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. Pauline 8v.

Jos opettajatkin kävisivät töissä, niin lapsilla ei olisi mitään paikkaa mihin mennä. Hanna 7v.

Enkeliä en ole koskaan nähnyt, mutta olen nähnyt hammaslääkärin. Mimmi 8v.

Jeesuksella ei ollut lompakkoa, koska hänellä ei ollut taskuja. vaipat vaan koko ajan. Sitten kävi todella huonosti. Kevin. 8v.

Isästäni näkee, että hän on ruotsalainen, koska hän on veljensä näköinen. Matilda 8v.

Belgiassa kaikki kotieläimet ovat harmaita. Tai sitten se lehti oli mustavalkoinen. Matilda 7v.

Vielä loppuun sydänsämpylä resepti, jollaisia olisi voinut tehdä isälle sänkyyn eilen aamulla... ;)

2½ dl vettä
25 g hiivaa
1/4 tl mineraalisuola
1 rkl siirappia
½ prk rahkaa
2 dl neljän viljan hiutaleita
4-5 dl hiivaleipävehnäjauhoja
2 rkl Beceliä
unikonsiemeniä

Liuota hiiva haaleaan veteen. Lisää muut aineet ja alusta pehmeä taikina. Kohota noin 20 minuuttia.

Taputtele tai kauli taikinasta jauhetetulla pöydällä noin 1-2 cm paksuinen levy ja ota siitä sydämuotilla sämpylöitä. Kohota sämpylät pellillä. Voitele sämpylät vedellä tai maidolla ja ripottele päälle unikonsiemeniä. Paista 225 asteessa 10 minuuttia.

perjantaina, marraskuuta 09, 2007

Arkea

Tämä viikko on ollut pelkkää arkea, siis töitä, kuntoilua ja kotihommia. Kuulostaa tylsältä, mutta minulle se on luxusta. Niin monta vuotta olen elännyt keiken maailman aikataulujen mukaan ja toisten tekemien suunnitelmien mukaan, että oman elämän hallitseminen ja oman arjen eläminen on upeaa.

Jokaisellehan arki on ihan itseluodun kuvitelman tulos. Minulle arki tarkoittaa sitä, että saan itse miettiä monelta menen töihin ja monelta sieltä kotiudun, mitä ja monelta illalla kuntoilen ja mitä muuta teen illan aikana. Voin ihan itse valita päivän jolloin siivoan ja teen mitäkin, sillä niitä hetkiä on jaossa enemmänkin kuin kerran viikossa tai jopa kerran kuukaudessa. Ja voin jopa tehdä jotain hetken mielijohteesta, kun ei velvoitteita, jotka täyttävät keiken vapaa-ajan.

Myös viikonloppujen eläminen oman aikataulun mukaan on mahtavaa. Kaikki viikonlput ei ole suuniteltu kierrettäväksi muun poppoon mukana ympäri Suomea. Viikonlopun voi vaikka viettää omassa kodissa tai ihan vaan nukkuen, jos tahtoo. Eikä välttämättä tarvitse tehdä mitään suunitelmia, vaan ottaa vastaan tulevat ehdotukset ja vaihtoehdot tasavertaisina.

Kyllä oman arjen eläminen ja aikaansaaminen vaan on mahtavaa. Tottakai pienet poikkeukset piristävät elämää, kunhan niitä ei vaan ole liikaa. :)

keskiviikkona, marraskuuta 07, 2007

Jännittää

Tässä on viime aikoina käyty sellaisia keskusteluja, että ihan jännittää. Muutoksia on tulossa, mutta miten mahtavia, se on vielä arvoitus.

On keskusteltu muutosta toiselle puolelle maapalloa, on keskusteltu ihan vaan työpaikan vaihtamisesta, on keskusteltu töistä ulkomailla, jne... Keksittyminen ja oleminen on todella vaikeata, kun ei tiedä yhtään mitä on tulossa. Odotan niin kovasti kaikkea mahdollista ja olen jo luonut vaikka millaisia kuvitelmia tulevaisuuden varalle. Olen niin avoin tulevaisuudelle ja otan vastaan sen mitä se tarjoaa, kunhan vain tarjoaisi nopeammin, että osaisi tehdä päätksiä. Mutta kuka saisi minut takaisin maan pinnalle, tähän päivään.

Kaikesta huolimatta eniten tällä hetkellä jännittää olkapääleikkaus. Milloin se nyt tarkalleen on ja miten se oonistuu, pystynkö pelaamaan vielä. Toiseksi jännittää onko Sami kotonaan syntymäpäivänään vai jossain Afrikassa. Kolmanneksi jännittää joulu ja neljänneksi tulevat 30v.-bileet tammikuussa. Kaikkia odotan niin innolla, että todellakin tämän päivän eläminen on vaikeaa. Varsinkin kun on keskiviikko, minusta kaikista ikävin päivä koko viikossa. Vasta kaksi työpäivää takana ja vielä kaksi edessä...

Tuliaisia

Sami oli kaksi viikkoa Azerbaidzanissa (en tiedä miten oikeasti kirjoitetaan) työreissulla. Karu maa jo ajateltuna ja niin kuulemma myös paikan päällä käytynä. Vaikka Sami ei juuri ehtinytkään muutan kuin nukkua hotellissa ja käydä asiakkaan toimistolla, myös viikonlopun, niin kyllä sen maan olot silti aika hyvin aukesivat. Kalliit hinnat, heikot palkat, huonot autot, saateinen meri, paljon huoria. Nämä minulle jäi mieleen siitä selostuksesta, minkä Sami kertoi.

Koska lennot olivat keskellä yötä, eikä paikan päälläkään ollut mitään mitä tuoda Suomeen, niin me menimme yhdessä katsomaan "tuliaisia". :) Suuntasimme Helsingin Keskustan Stockalle katsomaan sen alusvaatetarjontaa. Eipä ollut kovin monipuolinen. Paljon oli, mutta kaikki niin samanlaisia. Oli todella paljon värejä ja pitsiä, siis kaikkea hörhelöä, kun me etsimme jotain yksinkertaisen kaunist aja selkeää. Jotian mustaa ja valkoista. Mukaan lähti kaksi settiä, toinen Dolce&Gabbanan ja toinen Calvin Kleinin.

Samasta talosta tarkasteltiin myös koruja. Minulla on ollut pitkään toiveena joku monikäyttöinen ja hyvännäköinen arkikorusetti. Joku, jota voin käyttää lähes koko ajan. Nyt tämän korusetin keräämiseen avautui oiva tilanne. Niin alusvatteiden kuin korujenkin suhteen pidän todella yksinkertaisesta ja pelkistetystä. tarjolla oli monenmoista mutta niinkuin yläkerrassakin, niin tarjonta ei suurimmalta osalta ihan kolahtanut. Jotian kuitenkin löytyi, nimittäin Leena Sassin suunnittelemat korvikset. Samaa sarjaa on myös Samin puolitoista vuotta sitten hankkimat solmioneula ja kalvosinnapit. :)

Nyt odottelen jo samin seuraavaa matkaa ja tuliaisia sieltä. Se nimittäin saatta kohdistua jo parin viikon päästä Afrikkaan, Guinea-Bissauun...

maanantaina, marraskuuta 05, 2007

Talvi on saapunut

Viime viikonloppu oli todella talvinen sekä ohjelman että sään suhteen.

Lauantaiaamuna, kun katsoi ikkunasta ulos, niin siellä satoi ihan oikeasti lunta. Niinpä laitoimme samin kanssa, tai siis Sami laittoi ja minä pesin, talvirenkaat Avensikseen. Homma hoitui nopeasti puolessa tunnissa yhteistyöllä ja uuden lumen innolla.

Renkaiden vaihto oli pakollinen, sillä suuntasimme SkiExpoon. Olisihan sinne toki päässyt julkisillakin, mutta kahden henkilön matkustaminen seutulipulla ei oikein houkutellt hinnan takia. Sitä paitsi meitä onnisti niin paljon, että suuresta väkimäärästä huolimatta saimme paikan velodramin pihalta ihan ilmaiseksi. SkiExpossa oli ihan älyttömästi ihmisiä. Pyhäin päivä oli saanut ihmiset oikein sankoin joukoin liikkeelle. Meillä oli tarkoituksena katsella yleisesti menoa ja etsiä minulle laskettelumonoja. Myös murtsikkavälineet olivat hakusessa. Laskettelumonoja siksi, että en uskalla ainakaan seuraavaan neljään kuukauteen laudalle olkapääoperaation takia. Suksilla pysyy paremmin pystyssä ja onhan oma kenkä aina om akenkä. Lisäksi suksia ei tarvitse hankki, sillä Samilla on todell ahyvät ja hän voi laskea laudalla.

Monoja oli hyvä sovitella Skimbaajan testikeskuksessa ja myös ihan merkkien omilla ständeillä. Ja löytyihän sieltä ihan hyviä vaihtoehtoja etsittäväksi kaupoista. ainut ongelma vaan oli, että maahajtuojat eivät oel niitä parhaita malleja juuri tuoneet maahan, kun kaupat ei ole niitä tilanneet...

Murtsikkapuoli jäi vähän vähemmälle, mutta siihenkin on syynä olkapää. En nimittäin ehkä hiihdä koko talvena senttiäkään ladulla. Katsotaan nyt miten käy.

Skin lisäksi Messukeskuksessa oli BoardExpo ja DigiExpo. Molemmissa käytiin ja ihastuttiin yhteen kahvinkeittimeen. Mehän ei juoda kahvia, mutta nyt ilmeisesti on pakko, sillä tilattiin se keitin. :) Tervetuloa herkulliselle kahville ensi viikosta alkaen... Myös yksi kaiutinsetti ja tanssimatto olivat hankintalistalla. Kaiuttimet voidaan varmaan noutaa jo huomenna ja mattokin on nettitilauksessa. BoardExposta ei tarttunut mitään matkaan, eikä tilauksiakaan tullut tehtyä.

Messuilta lähdettiin Karkkilaan. Oli kiva ajella liukkailla teillä 80 km/h, kun oli ihka uudet renkaat alla. Eikä me edes oltu tukkona. Meidän perässä autot jonottivat nätistä ja jättivät jopa ohittamatta. Vihdin kohdalla jouduttiinkin menemään kiertotietä, kun siellä oli onnettomuus. Myöhemmin illalla selvisi, että siellä oli jopa yksi kuollut. Onneksi ajettiin hiljaa, niin tullut vaaratilanteita.

Sunnuntaiaamu oli todella nätti:





Maa oli ihan luminen, aurinko paistoi (heti noiden kuvien oton jälkeen) ja ilma oli mukavan raikas. Olisi saanut aivan loistavia kuvia, jos olisi uskaltautunut ulos. Mahtavia kuvia oli esillä myös DigiExpossa, jossa oli esillä kaikki palkitut kuvat luontokuvakilpailusta. Aivan mahtavia!

Karkkilasta suuntasimme sitten mono-ostoksille. Ensimmäinen kohde oli Itäkeskus ja Puhos, josta monot sitten löytyivätkin. Salomonin viime vuotiset parhaat monot juuri oikeaa kokoa olivat vielä jäljellä. ne siitä sitten nappasin itselleni ja nyt vaan odotellaan, koska pääsisi mäkeen. Myös murtsikkasetistä pyydettiin tarjous, mutta sitä ei ainakaan vielä otettu. Ehkei koko talvena, kuten aikaisemmin jo totesin.

Ostosreissun kruunasi loistava ateria Pikku Nepalilaisessa ja illan kruunasi juoksulenkki pakkasessa ja sauna. Olipa talvinen ja mukava viikonloppu. Näitä lisää! :)

perjantaina, marraskuuta 02, 2007

NRJ Fashion Awards

Sain eilen mukavan kutsun NRJ:n Fashion Awardsiin. Kiitos Piia, Tea ja Salka! Oli mukava mennä kannustamaan kaveria, työ nro5: Lady in the Traffic Light", kohti voittoa ja nähdä mikä on muotipiireissa meininki.




NRJ:n etusivulla voi nähdä pätkiä tuosta tilaisuudesta, jossa minusta Tean ja Jennin työ oli selkeästi paras. Siinä oli useampia elementtejä, koreografia oli loistava ja musiikkivalinta täydellinen. :) Mutta silti Tea ja Jenni eivät voittaneet. En tajua!

Meininki oli ihan jees. Tarjolla oli shampanjaa, viiniä, olutta ja muita virvokkeita. Lisäksi tarjolla oli mezeä. Ilmeisesti noissa piireissä syödään niin vähän, että tarjoilu painottui lähinnä juomapuoleen. ;) Paikalla oli paljon julkisuuden henkilöitä, niin myös meidän seurueessamme. Näin taviksena oli kiva katsella näiden julkimoiden menoa ja voi vain todeta, että ihan samasta puusta ne on veistetty. Ihan tavallisia ihmisiä hekin ovat. :)

keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007

Voihan voihan

Nyt voi sanoa,etät hiukkasen v-tuttaa. Hävittiinheikkoa vastustajaa vastaan tiukka peli omalla huonolla suorituksella 3-2. Itse olin surkeistasurkein, ei oikein lähtenyt, eikä saanut virettä päälle. :(

Se tässä vaan on ikävää, että tuo saattoi jäädä viimeiseksi peliksi tällä kaudella... :(

Mutta uuteen nousuun. Sami tulee huomenna kotiin ja aurinko paistaa sitten taas. Nyt pitää vaan laittaa kotia hieman järjestykseen, kun on tullut elettyä kuin pellossa... :/

tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Erilainen juoksulenkki

Olin päättänyt, että tänään alkaa sitten se rasvanpoltto, mitä on pitänyt aloittaa jo montakertaa. Niinpäpäätin mennä tänään lenkille, vaikka olin jo käynyt kävellen töissä. Vettä satoi, mutta se ei tällä kertaa ollut mikään tekosyy.

Laitoin saunan päälle, vedin lenkkivermeet niskaan ja pakkasin juoksurepun. Hyvä syy lenkille lähtöön oli nimittäin poikkeaminen Pohjois-Tapiolassa hakemassa ja viemässä pikkutavaroita. Lenkin ensimmäinen puolisko sujui ihan normaalilenkin mukaisesti, vaikka vettä tulikin välillä päin namaan aika kovasti. Askel oli hieman raskas, mutta olisihan se ihme, jos ei olisi, kun lenkillä ei ole juuri tullut viime aikoina käytyä ja massaa on kertynyt ihan kohtuullisesti.

Pohjois-Tapiolassa vaihdettiin kuulumisia ja tavaroita. Mutta tehtiin myös tankkausta. Vaan enpä ole ennen kesken lenkin maistellut todella vanhaa erikoisrommia. Täytyy myöntää, että oli todella hyvää, lämmitti mukavasti ja antoi pikkupotkua kotimatkalle.

Kun lähdin kotia kohti, päätin poiketa pienelle maisemareitille Mankkaanpurolle. Halusin nähdä isovanhempien rakentaman talon. Ja nytpä olikin oikein hyvä hetki käydä katsomassa, kun oli pimeä syysilta ja talossa oli kaikki valot päällä. Sisältä näkyi hyvin iso olohuone, takan muuri, valtava parveke, avoin keittiö ja muutettu alakerta. Uima-allas oli ilmeisesti saanut väistyä kuntosalin tieltä.

Loppumatka sitten taas sujuikin normaalilenkin malliin ja kotiin tulin erittäin tyytyväisenä ja hyväoloisena. Kosteassa ja pirteässä syysillassa on oikeastaan todella kiva lenkkeillä. Jospa tästä ottaisi vaikka tavan ja rutiinin! :)

maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Tunteiden vallassa

Tänään olen kokenut hauskoja tilanteita ja hyvin tunteita. Myös vähän surullisiakin tunteita, mutta niin hienoja elämyksiä. Ei vaan, tunteita kuitenkin ja tässä tarinat tunteiden takana.

Ensin meinasi hermotmennä ihan täysillä, kun Skype ei toiminut. On jo ollut ongelmiaverkkokortin kanssa, kännykän kanssa ja soittaminenkin on kallista. Kyse on siis siitä, että Sami on Azerbaijanissa, eikä sinne meina saada juuri mitenkään yhteyttä.

Työpäivän jälkeen menin hakemaan lapsia päiväkodista. (oli pakko kirjoittaa noin, koska se kuulosti niin hauskalta) Ja niinhän minä hainkin lapset, mutta neolivat serkkujani. Ja koska edessä oli matka suoraan jumppaan, kävin hakemassa pientä purtavaa ja juotavaa Pohjan torin K-kaupasta. Sieltä ulos kävellessäni nauroin itsekseni, kun kaupan kassat juttelivat asiakkaiden lomassa mukavia keskenään. Molemmat olivat noin parikymppisiä, poika ja tyttö. Poika huuteli tytölle, joka oli mennyt kysymään peliautomaatilla pelaavilta pojilta papereita, että "Etkö huomannut, kun ne tuli mopolla?" ja tyttö siihen, että "Voihan ne feikata." Sitten mopopoikien perään asteli noin 5-vuotias poika pyöräilykyparä päässä. Siihen kassapoika kassatytölle: "Käypä nyt tarkistamassa kaikilta paperit!" :) Itse asioin tytön kassalla, joka papereiden tarkastamisen jälkeen tuli ottamaan ostoksia. Poika siinä taas huutelemaan: "Ansku, pitäiskö tehdä sellaiset "Kassa suljettu" kyltit, kun meillä ei ole." Asiakkaita oli molemmilla kassoilla ja maksamiset ja muut hoituivat ihan mukavasti kassojen jutustelun siivellä. Viimeinen kommentti oli, kun lähdin ovesta ulos, niin kuulin kuinka poika vielä tytölle: "Ootko miettinyt mitä laitat päälle..." Tuli niin hyvö mieli ja oli hauska kauppareissu.

Seuraava tunnevyöry tuli, kun katsoin "Täydellisisä naisia". Jakso oli niin surullinen. Itkin ihan valtoimenaan, kun jakso loppui. Ensi viikolla on pakko katsoa uudestaan.

Mutta onneksi päivän päätti taas iloinen tunnevyöry, kun katsoin BB:n lähetyksen. sauli oli niin iloinen ja hassu, kun oli nähnyt Riitan päiväkirjahuonessa, muttei voinut kertoa sitä muille. Hauskaa katseltavaa!

Viime viikonloppu

Viime viikohan meni lauantaihin asti Düsseldorfissa. Päivät meni edellisen postauksen jälkeen lähinnä messuilla ja nukkuessa. Kävin myös kerran hotellin lähikaupoissa ja perjantaina käytiin sprinttihiihtokisojen avajaisissa. Söin SubWayn salaattia ja lisäksi haxea, eli porsaan olkapäätä.




Lauantaina ennen lähtöä kävin lenkillä tsekkaamassa lumetetun radan ja laitoin pääni (hiukset+naama) kuntoon iltaa varten. Onneksi lensimme Helsinkiin, niin ei tarvinnut SAS:n pikkukoneilla temppuilla. Pääsin siis aikataulun mukaisesti perille 17.35 Helsinki-Vantaalle. Auto parkkihallista alle ja kohti Tamperetta. Matkalla tuli kutsu hirvipadalle, mutta pikkasen liian myöhään, olin jo ehtinyt Hämeenlinnaan.

Pirkanhovissa vaihdoin vaatteet, jotka olivat odottaneet autossa koko viikon, olivat ihan mukavan kylmiä. :/ Tampereella ensin suunnistin Sammon Keskuslukiolle, jossa oli 50-vuotisjuhlat ja kaikkien entisten oppilaiden tapaaminen. Siellä treffasin n.40 minuutin aikana paulan ja pari muuta vanhaa tuttua opettajaa. Nimet olivat kyllä unohtuneet, mutta naamat olivat mielessä. Oli hauska muistella vanhoja diakuvien, vuosikirjojen, lehtileikkeiden ja entisten luokkakavereiden kanssa. Pitää ottaa joskus uusiksi vähän paremmalla aikataululla.

Lukiolta menin Mänätzerin 30v.-synttäreille Haulitehtaalle, en Halutehtaalle, kuten olin kalenteriin kirjottanut. ;) Meno oli jo aika vauhdikasta siinä vaiheessa mutta pääsin hyvin mukaan. Koska olin kuitenkin autolla liikenteessä ei vierailu näissäkään bileissä jäänyt kovin pitkäksi. Olin jo puolen yön maissa Kangalsalla nukkumassa.

Harmittavasti jäi kuvat lukiokavereista, erityisesti Paulasta, ja synttärisankarista ottamatta. Myös Düsseldorfissa oli kamera erittäin vähän käytössä. :(

Sunnuntaina heräilin rauhassa "hotellimajoituksestani" ja jäin odottelemaan isäntiä. Siinä sitten ruokaa ja jälkkäriä sekä jutustelua. Tärkeintä oli kuitenkin näkeminen ja yhdessäoleminen. On nimittäin bestiksen kanssa jäänyt yhteinen aika aika vähiin. Mutta asia korjataan, enää ei mitään monen kuukauden näkemättömyyssessioita! :)

Kangasalta lähdin kohti Hausjärveä, jossa poikkesin katsomaan Jarkon peliä. Hyvä Jarkko, ensi kerralla sitten Federer nurin! :) Sekä hiihtoja. Aika hienon radan ne oli saanut aikaiseksi, vaikka vielä perjantaina näytti aika epätoivoiselta! :) Lisäksi näin hienoimman kotipunttisalin, minkä olen koskaan nähnyt. Jos itsellä olisi sellainen, niin ehkä tulisi aika paljon enemmän treenattua. Josta puheen ollen, olen päättänyt polttaa niin paljon rasvaa ennen leikkausta kuin mahdollista, sillä sitten se on vähän aikaa tosi vaikeata. Tänäänkin siis lenkille, ainakin tunti pitää juosta. Hausjärven vierailulla oli vähän muutakin busineksia, mutta niistä myöhemmin lisää.

Ennen kotiinpääsyä kävin vielä 4-vuotissynttäreiden ja tupareiden rääppiäisissä Pohjois-Tapiolassa. Sielt sain mukaani myös pari lastenistuinta, jotka tänään tulee käyttöön, kun kuljetan pikkuisia serkujani päiväkodista jumppaan ja siitä kotiin. Kiva olla avuksi ja tehdä välillä vähän jotain erilaista! :) Rääppiäisistä oli jäljellä aivan mielettömän herkullista kakkua ja kaikkia ihania antipasti-juttuja! Nam! :)

Kotiinpäästyä oli vielä auton tyhjennys. Auto oli tosi helppo tyhjentää, kun matkalaukku oli avoinna takaluukussa. Takapenkiltä oli istuinten tieltä heitetty kaikki tavarat takaluukkuun ja kaikki laukut oli auki ja pikkuisia tavaroita löytyi sieltä täältä ympäri autoa. Esim. helmikorvis löytyi takaluukun pohjalta ihan yksinään, en tajua miten se oli sinne rasiasta lentänyt...

Olisi vielä pitänyt käydä heittämässä vanha ruohonleikkuri viikonlopun pihalla olleelle roskalavalle, mutta en jaksanut. Availin viikon postin, jossa odotin olleen myös lääkärinlausunto maksusitoomusta varten, mutta ei ollut. Pitää vielä odottaa pari päivää, että saa selville maksaako vakuutusyhtiö olkapääleikkauksen vai ei. Toivottavasti kaikki selviäisi mahdollisimman pian.

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

My Japanese Name - Nora (the sushi lover)

Minkin haaste

Neljä työtä, joita elämäni aikana olen tehnyt:
1. pikaruokaravintolan työntekijä
2. kemian ja fysiikan nopettaja
3. kouluttaja armeijassa
4. tutkija

Neljä paikkaa, joissa olen elämäni aikana asunut:
1. Karkkila
2. Tampere
3. Lahti
4. Pieksämäki

TV-ohjelmaa, joita tykkään katsella (juuri nyt):
Meillä ei ole sitä telkkaria...
1. BB:n sunnuntain lähetys
2. Lentopallo torstaisin Urheilukanavalla
3. Leffat
4. Enempää en keksi...

Neljä paikkaa, joissa olen lomaillut:
1. Guadalope
2. Protaras
3. Malta
4. Alpit (Zermatt, Andermatt, Saas Fee)

Neljä Internetsivua, jossa käyn päivittäin:
1. Oma blogi
2. Hotsport.info/Lentopallo
3. Iltasanomat
4. Facebook

Neljä lempiruokaani:
1. Sushi
2. Tikka Masala
3. Juusto-poro-keitto
4. Poronkäristys

Missä haluaisin olla juuri nyt?
1. Bakussa Samin luona
2. Alpeilla laskemassa
3. Brasiliassa pelaamassa biitsiä
4. Hieronnassa

Haaste heitetään H-K:lle, Lotelle (vaikka Minkki P:kin sen varasti), Paulalle, Jennille ja Samille. Samat sanat kuin minut haastaneella Minkki P:llä, saa vastata vaikka kommenttiosioon, jos ei ole omaa sivustoa. :)

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007

Saksassa

Nyt ollaan jo Düsseldorfissa. Eilen lennettiin Köpiksen kautta kyllä tänne, mutta taksimatka vei meidät Bergisch-Gladbachiin. :) Sieltä Lote tuli minut hakemaan ja mentiin "suorinta" tietä Leverkuseniin ja syömään. Syötiin mättöä tottakai! Todella iso kinkkisetti mulle ja ja maailman isoin tirumisupala Lotelle! Oli hyvää.

Matka jatkui kotikäynnin, dvd:hen tutustumisen ja Joonaksen haun jälkeen Kölniin irkkupubiin, jossa katsottiin enemmän ja vähemmän kiinnostuneina ManUn peli. Manu voitti, kaikki oli iloisia ja minä sain maistaa appfelsorlea. :) Juteltiin sikana, naurettiin itsellemme, haukoteltiin ja nautittiin toistemme seurasta. Oli kivaa.

Yö meni sikeästi Landesturnschulessa, jonka olin bongannut netistä. Oli hauska paikka, joku entisajan voimisteluopisto, jossa oli kaikki huoneet nimetty joidenkin huippunimien mukaan. Mun huone oli Mettmann. Aamulla ei tosiaan olis mitenkään halunnut lähteä siitä lämpimän peiton alta liikkelle, mutta oli pakko. Ensin aamiainen, sitten taksilla Düsseldorfiin hotelliin, jonne jätettiin laukut. Siitä messualueelle, jossa veitettiinnkin sitten koko päivä = 6,5 tuntia.

Pienen hotellilepohetken, chattailun, laukun purkamisen ja vaatteiden vaihdon jäölkeen lähdettiin syömään. Haluttiin japanilaista ja kysyttiin vinkit respasta. Tunnin harhailtumme sielläpäin, minne respa meidät opasti katsottiin kartan mainoksista oikea osoite ja löydettiin perille. :) Tuli ihan mukava iltakävely, n.5km. Ruoka oli hyvää, oli sushi settiä, sashimia, misokeittoa, jotain erikoisuuksia riisipedillä ja vihreäteejäätelöä. Lisäksi oli myös lämmintä sakea. Oli maukasta.

Nyt olen menossa nukkumaan ja huomenna on tiukka setti messuilla. Kaikki mukaan otetut käyntikortit ja esitteet pitää saada jaettua. Eikä tee varmasti edes tiukkaa! :)

tiistaina, lokakuuta 23, 2007

Tuomio

Olkapään suhten tuomio on, että lääkäri suosittelee operaatiota, jos haluan vielä joskus pelata. Olkapäässä ol kiertäjäkalvosin melkein revennyt poikki, rispaantunut ja heikko. Lisäksi kierukka oli irti. Juuri tämä kierukka aiheuttaa sen, että en voi hirveästi nostaa kättä ylös.

Lääkärikielellä: Yläbrumissa on SLAPII-tyyppinen repeämä. Lisäksi osittainen repeämä kiertäjäkalvosimessa supraspinatusjänteen posteririsella osassa. Repeämä käsittää kiertäjäkalvosimen paksuudesta noin puolet. Repeämä nivelpinnan puolella. (olisin tähän halunnut laittaa kuvan magneettikuvista, mutta en onnistunut)

Operaatio olisi pieni tähystys, jossa kierukka laitetaan takaisin paikalleen ja kiertäjäkalvosinta putsataan. Lääkäri oli kuuleman mukaan juuri tehnyt sellaisen triatlonistille. :)

Eli ei auta kuin selvittää maksuasiat kuntoon ja varata aika operaatioon. Tulee sitten ainakin 3kk tauko lentopalloon, biitsiin, hiihtämiseen ja melko kaikkeen kuntoiluun. Mutta näillä mennään!

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

Tässä ja nyt

Vaikka otsikko on tässä ja nyt, niin silti kirjoitan myös hieman menneestä. :)

Eilen oltiin Samin knassa Salossa. Minulla oli peli ja lisäksi vierailimme siskolla. Peli meni hienosti, tytöt ovat kehittyneet aivan mielettömästi neljän pelin aikana ja nyt se näyttää jopa lentopallolta, siis harraste lentopallolta. :) Minulla ei ollut eilen paras päivä, sillä yläselkä vihoitteli vielä nikamasession jäljiltä. Se on auki, mutta lihakset kiukuttelevat ja pistävät hanttiin. Pelasin pelin kuitenkin kaikesta kivusta huolimatta.

Siskon kanssa käytiin vähän läpi 3D-mallinnusta ja juteltiin mukavia. Riina ja Sami vaihtoivat Azerdaijan-tietämystä, kun Riina kävi siellä pelaamassa muutama vuosi sitten ja sami matkaa sinne tänään. Ei käy kyllä Sami kateeksi, kun edessä on 2-2+ viikon työreissu tuollaiseen maahan.

Ja sitten tähän hetkeen. Kävin juuri olkapään magneettikuvissa. Käsi otti vähän itteensä varjoaineesta ja nyt tuntuu oudolta. Eiköhän tuo tunne kaikkoa päivän mittaan. Alkuillalla on lääkäri ja sitten tulee tuomio, mikä olkapäätä vaivaa. Toivottavasti nyt joku syy löytyisi, kun on sen verran kipe. Vaikka ei olisi eka kerta, kun valitan kipua ja mitään ei löydy...

lauantaina, lokakuuta 20, 2007

Teatteria, sisustusta, luontoa ja leffaa

Mietin, että laitanko kaikki samaan vai jokaisen erikseen, mutta päädyin samaan, niin teidän ei tarvitse niin paljon lukea, kun voi kirjoittaa vain olennaiset per asia. :)

Komediateatteri Arena ja "Lumikki ja älykääpiöt". Marko Keränen oli loistava, kun lavalla oli jotakin liikettä, niin katse kiinnittyi välittömästi Marko Keräseen. Hänen liikkumisensa on niin sulavaa, nin hyvännäköistä. Kiti Kokkonen oli niin ikään ihana. Hän eläytyi loistavasti. Titta Jokinen oli hyvä Tarjana ja Turkka Mastomäki hauska ihan missä vaan roolissa. Mutta pääosin en pitänyt. En pitänyt siitä, että ihmisiä parjataan niin henkilökohtaisesti. Esityksen nimi ei juuri mitenkään liittynyt koko revyyn sisältöön ja toinen puoliaika oli pettymys. Menihän siinä mukavasti pari tuntia, mutta odotin enemmän.

Teatterista mentiin Graniittilinnaan syömään kevyesti. Minä söin punajuuri-vuohenjuustopihvin. Oli maukasta. Mutta vielä maukkaampaa oli keittiön terveinen kuohkean maa-artisokkakeiton muodossa. Se oli aivan mielettömän hyvää! :)

Lauantaina aamuna pohdittiin, että missä järjestykssä mitäkin tehdään ja lopulta menttin näin. Ensin Sinooperiin ostamaan valkoista liimakalvoa (Kiitos Päivin vinkin). Ei otettu kuin vain testiksi, sillä ei oltu muistettu mitata kalvotettavia pintoja. :) Sinooperissa päätin myös millaiset joulukortit tänä vuonna tehdään.

Sinooperista mentiin metsään. Oittaalle sauvakävelemään maastoon. Mentiin siellä sitten vähän aikaa ilman suuntaa ja tietämystä missä ollaan välillä järven rannalla, välillä kuusikossa, välillä suossa ja välillä kallioilla. Oli todella kaunista kaikkialla. Siinä metsikössä näki kyllä lähes koko Suomen luontotarjonnan, kun oli peltoa, koivikkoa ja lehtimetsää, oli märkää kuusikkoa ja kuivaa männikköä. Todella kaunista ja todella puhdasta, kun jäkäläkin kasvoi niin valtoimenaan. Löytyi muutama suppilovahverokin, mutta ne jäivät odottamaan seuraavaa poimijaa. :)






Metsästä mentiin Ikeaan, kun piti löytää lahjaksi saadulle leikkuulaudalle teline. Ei löytynyt. Ei myöskään jääty lounaalle, vaikka suunniteltiin, kun oli niin pitkät jonot. Me siis ulkoistauduimme ilman ostoksia Ikeasta noin kymmenessä minuutissa. :)

Kaupan kautta kotiin ja valmistautumaan leffaan. Popcornit mikrossa valmiiksi ja juomat kylmästä mukaan. Leffa oli "Musta Jää". Mitenköhän leffaa nyt kuvais. Hyvä, joo. Jännä, joo. Hyvin näytelty, joo. Eli siis, mielenkiintoinen loppu, Oli draamaa, vähemmän huumoria, oli jännitystä. Suosittelen katsottavaksi. En sitä sen paremmin osaa nyt ilmaista, tarinan juoni oli sellainen, että vieläkin miettin, että onko tuo nykypäivän todellisuutta parhaimmillaan, vai vain yksittäinen tarina.

Koska leffa oli jo alkuillasta, nyt odottelen lasagnen valmistumista saunapuhtaana ja menen pian nukkumaan. Huomenna on taas peli ja ehkä toinenkin katsottavana. Lisäksi autan siskoa mallinnustehtävien kanssa ja laitan pihan talvikuntoon.

Hyvää yötä! :)

perjantaina, lokakuuta 19, 2007

Asiat raiteillaan

Nyt tuntuu siltä, että matalasuhdanne on ohi. Selkä on kunnossa, kiitos naprapaatin, joka laittoi nikamat paikoillee ja kipukin lähti yön aikana. Lisäksi olen saanut nukkua paljon, joten väsymys ei enää niin paina. Ainut miinus normaalin ja aktiivisen elämän aloittamiseen on olkapää, jonka tila selviää ensi maanantaina.

Mutta siis nyt on taas energiaa ja aamulla tulikin laittua kotia kuntoon. Illalla mennään naisten kanssa teatteriin ja huomenna on vapaapäivä, jolloin voi tehdä rästihommia ja urheilla.

Eilen meni yksi työhakemus ja lisää lähtee toivottavasti viikonloppuna. Elämä maistuu taas ja ajatukset ovat postiivisia! Tuntuu hyvältä! Minun lasini on nyt siis puoliksi täynnä! ;)

torstaina, lokakuuta 18, 2007

No niin

Selkä sitten meni taas jotenkin pois paikoiltaan. Jo eilen aamulla huomasin, että selässä tuntuu taas jossain kolmennen/neljännen rintanikaman kohdalla kipua, kun kääntää päätä. Sehän on minule aika perinteistä ja normaalia, joten en niin välittänyt. Kipu kuitenkin yltyi päivän mittaan paljon pahemmaksi kuin normaalisti. Itse asiassa niin pahaksi kuin se oli kerran Vanajassa pelatessani, milloin en pystynyt liikuttamaan koko yläkroppaa ja yksi nikama oli täysin vinossa.

Menin Samin kanssa kuitenkin punttisalille ja siellä tehdessäni vasemmalla kädellä ojentajaa (oikeallahan en pysty tekemään mitään) naksahti kunnolla. Kipu täytti koko mielen ja oli aivan älytön. En pystynyt hengittämään, en makaamaan selällään, en liikuttamaan päätä. Menin heti suihkuun ja odottamaan Samia pois Kinesiksestä. Sitten apteekin kautta kotiin. Apteekista oli pakko ostaa jotakin kipua lievittävää voidetta, joka vaikuttaisi nopeasti. Onnekis kotona oli edellisistä onnettomuuksista jääneitä vahvoja särkölääkkeitä.

Niiden voimalla selvisin alkuyön, mutta loppuyönä en saanut nukuttua ollenkaan. Nyt odottelen, että pääsen naksauttajalle ja saan selän paikoilleen.On se kumma, että minulla sattuu selkään niin usein. Olenko nykyään niin heikko vai onko minussa rakenteellista vikaa? Tämä pitäisi kyllä selvittää jotenkin, on nimittäin kohtuu ikävää kärsiä tällaisista oireista niin usein.

keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

Sirkus Finlandia



Käytiin eilen katsomassa Sirkus Finlandian tämän vuoden esitys Auroran kentällä Helsingissä. Esitys oli aivan mahtava. Se oli paljon upeampi, jännittävämpi ja hienompi kuin olisi voinut kuvitella. Kaikki esiintyjät olivat todella taitavia.

Tunnelma oli hieno varsinkin, kun paikat olivat aitiossa aivan areenan reunalla. Siitä näki ja aisti aivan mielettömän hyvin koko esiintyjäkaartin taidon ja jännityksen. Erityisesti suomalaiset esiintyjät, ilmataiteilija ja jousiampuja) olivat loistokkaita. En olisi voinut kuvitella, että Suomessakin on sellaista taitoa. Myös portugalilaiskaksikko trapetsilla ja venäläiset hevosilla olivat todella hurjia. Kiinalaistytöt olivat myös aivan mielettömiä. Kannattaa mennä katsomaan, jos vaan on mahdollisuus.

Ainut aisa, josta en pitänyt oli klovnit. Olivathan ne todella hauskoja pienempien lasten mielestä ja hyvähän niiden on olla siellä, sillä eivät ihan perheen pienimmät välttämättä tajua muiden temppujen haastavuutta. Mutta silti niiden teennäinen huumori ei uppoa minuun.

Eläimet ovat aina niin mahtavia, sillä niiden kouluttaminen on haastavaa ja vaatii suurta taitoa. Nyt ei ollut kuin kaksi eläinryhmää, mutta ne olivat sitäkin parempia. Aivan upeita!

Ensi vuonna on päästävä uudestaan! Tämähän oli minulle elämäni ensimmäinen kerta sirkuksessa. Pienenä en koskan päässyt, vaikka Karkkilassakin Sirkus Finlandia kävi joka vuosi. Mutta eipä harmita, sillä silloin ei ehkä olisi tajunnut kaikkien niiden temppujen hienouksia. Ja jos oikein muistan, niin kerran taisi Karkkilassa kuollakin joku taitelija kesken esityksen.

Mutta siis suosittelen kaikille käyntiä Auroran kentällä Sirkus Finlandian esityksessä! Se on todella hienoa koettavaa! :)

ps. Olen lukenut joskus MeNaisista juttua sirkuksessa asuvista ihmisistä. Harmittaa, kun olen hukannut jutun, se oli todella mielenkiintoinen. Olisi hauska tietää enemmänkin noiden sirkustaiteilijoiden elämästä ja matkaamisesta läpi Suomen. Pitää varmaan kirjastosta etsiä joku hyvä kirja. Jotain juttua voi lukea kuitenkin jo täältä.

Sami on Super

Olen niin ylpeä Samista. Ilman Samia olisin täysin hukassa. Sami on ystävällinen, lojaali, ahkera, aktiivinen, kiltti, super, jne... En ymmärrä mistä Sami löytää sen kaiken energian, innokkuuden ja halun tehdä niin paljon ja huolehtia vielä minusta. Sami pesee pyykit, Sami siivoaa, Sami hoitaa pihan, Sami treenaa, Sami käy kaupassa, Sami tekee kahta työtä ja Sami pitää huolta minusta.

En ymmärrä miten Sami voi joka aamu herätä klo 6.30 ja lähteä pyörällä 25 km matkan töihin. Illalla hän vielä käy salilla ja tekee toista työtä. Lisäksi hän hoitaa kotihommat, joita minä en jaksa vain tehdä. Minä käyn 1,5 km:n päässä töissä, usein autolla, ja kotona luen kirjaa. Käyn silloin tällöin salilla ja joskus jopa kokkaan. ;) Aika mitättömiä juttuja Samiin verrattuna.

Ja tämän lisäksi Sami vie minua leffaan, sirkukseen ja syömään ulos. Sami on saanut minut lautailemaan, hiihtämään, pyöräilemään ja laskettelemaan. Sami on hankkinut minulle parhaat välineet kaikkiin mahdollisiin lajeihin ja remontoinut meidän kodin.

Sami on niin SUPER, että sanat eivät riitä kertomaan. Kunpa hänen energiansa tarttuisi vähän minuunkin! :)

Helsingin rautatieasema

Mentiin eilen Samin kanssa sirkukseen. (juttua sirkuksesta myöhemmin...) Mentiin julkisilla, kun parkkeeraminen Helsingin keskustaan on a) kallista, b) hankalaa, c) saatuttaa ilmaa. Hoidettiin reissulla pari muutakin juttua, kuten rahanvaihto rautatieaseman Forex:lla. Tai siis Sami vaihtoi rahaa ja minulla jäi aikaa seurata paikan menoa ja ihmisiä. Onpa pelottava paikka.

Suomalaisen näköisiä ihmisiä oli vain nimeksi. Siis ihan vain pari. Oli romaneja, mustia, venäläisiä, etelä-eurooppalisia, itä-eurooppalaisia, aasialaisia, jne... Kaikilla tuntui olevan jotain pientä kauppaa menossa ja olivat todella uhkaavia. Minua todella pelotti.

Olenko vain todella arka vai onko noita ihmisiä syytä pelätä? En haluaisi olla liian ennakkoluuloinen ja rasistinen, mutta silti nuo ihmiset käyttäytyivät jotenkin niin, että en halunnut olla yhtään ylimääräistä sekuntia rakennuksessa ja pidin käsilaukustani visusti kiinni. Minulle ei ole sattunut mitään (vielä, kop kop) tapaturmaista tai muuta ongelmaista maahanmuuttajien kanssa, mutta silti yritän olla mahdollisimman tarkkaavaisena, kun heitä on lähettyvillä.

tiistaina, lokakuuta 16, 2007

Voimat lopussa

Olkapään ongelmat eivät vieläkään selvinneet. Ensi viikon maanantaina on magneettikuvaus, jossa pitäisi selvitä ainakin jotain. Olen niin kyllästynyt siihen, että mitään ei voi tehdä kivuitta. Ei voi nostaa astioita, ei voi pelata biitsiä, ei voi pukea päälle, ei voi kantaa mitään, ei voi juosta, ei voi tehdä juuri yhtään mitään. Toivottavasti saisin viikon päästä kunnon ohjeet mitä saa ja voi tehdä ja mitä ei saa tehdä. Nyt ei oikein uskalla tehdä mitään, vaikka viimeksi lääkärin suusta kuultuna kaikkea voi tehdä kivun sallimissa rajoissa, mutta toipuminen vaatii lepoa.

Työmotivaatiokin on kadoksissa. Tiiminihän painii nyt hieman epävakaassa tilassa, jossa tulevaisuus on kaikille epäselvä. Projektit pitäisi hoitaa kunnialla ja menestyksekkäästi läpi, mutta omassa päässä valitettavasti vaan pyörii, että miksi. Teen tällä hetkellä vain kaiken pakollisen. Luovuus, innostuneisuus, soveltaminen ja kekseliäisyys ovat täysin kadoksissa. Seuraan toki työmarkkinoita, mutta henkilökohtainen moraalini on kuitenkin sitä vastaan, että jättäisin nykyisen työnantajani, varsinkin kun ollaan pienessä ongelmatilanteessa. Uusi työ ja tavoitteet varmasti lisäisivät potkua ja intoa, mutta sen hakeminen ja löytäminen vaatii aikaa ja panostusta, johon ei ole oikein voimia.

Koska olkapää on kipeä, en ole oikein päässyt liikkumaan. Liikunnastahan saisi lisää energiaa ja hyvä yleiskunto nostaisi vireystilaa. Lisäksi päätäni kalvaa se, että ei ole mitään tavoiteltavaa, ei mitään syytä tehdä mitään. Ja niitä juttuja, joita voisin tehdä, ei voi olkapään takia.

Lentopallon 2-sarjassa tykkään pelata, kun siellä tiedän olevani hyvä ja saan siitä mielihyvää. Käsi on aina liberona pelaamisenkin jälkeen todella kipeä, mutta minun pääni sanoo taas, että on pelattava, kun on niin luvattu Iskä-valmentajalle. Eikä mistään muualta mielihyvää ole oikein tarjollakaan, osin työtilanteen, osin olkapään takia. Hyvä ruoka on toinen, joka on tällä hetkellä nautinnollista, mutta se on niin petollista.

Voimat alkavat siis olla vähän lopussa, kun kunto heikkenee, tulee syötyä "hyvin", työt tökkivät, tavoitteita ei ole ja päätä jäytää epätoivo ja tietämättömyys. Mitä sitten lääkkeeksi yleisen olotilan parantamiseen, motivaation kasvattamiseen ja pään selvittämiseen? Niitä lääkkeitä Samikin varmasti haluaisi löytää, ettei tarvitsisi katsoa tällaista laiskiaista, marisevaa läskikasaa kotona. Ja ehdottomasti minä haluaisin päästä taas omaksi energiseksi itsekseni!

Asiaan liittyen olen miettinyt, että voiko takavuosien vauhdikkaalla menolla olla merkitystä tämän hetkiseen oloon. Voiko olla, että käytin myös tulevaisuuden energiavarastoja, kun kolme talvea (2002-2005) matkasin Tampere-Pieksämäki-väliä 3-4 kertaa viikossa välillä autolla välillä junalla. Samaan aikaan tein vielä diplomi- (2003) tai tutkimustyötä (2004-2005) yliopistolla klo7-15. Tai sillä, kun yhden talven (2005-2006) heräsin, joka aamu klo 5.30 mennäkseni töihin Helsingistä Tampereelle ja kotimatkalla pysähdyin Hämeenlinnaan treeneihin ollen kotona illalla klo22. Näihin vielä lisäksi n.30 ottelua/talvi ympäri Suomea kierrellen. Tai sillä, että oli pakko suorittaa DI-tutkinto neljässä vuodessa (1999-2003) kaikista peleistä ja treeneistä huolimatta ja asua vielä samaan aikaan Pieksämäellä (2001-2002), joten tein mm. 4 hengen ryhmätyöt itsekseni. Tai sillä, että reissailu, treenaus tai työnteko ei loppunut kesälläkään, kun kiersin biitsikiertuetta sekä Suomessa että ulkomailla mutta oli pakko hankkia elanto kesätöillä. Noina edellä mainittuina vuosina olin liäski koko ajan mukana myös luottamustoimissa lentopalloliitossa ja muissa järjestöissä. Halusin myös laajentaa osaamistani ja kävin DI-tutkinnon lisäksi kursseja avoimessa yliopistossa viestinnästä ja valtio-opista (2002-2005).

Ihmettelen nimittäin kovasti, että miksen saa itseäni sängystä ylös ennen klo 7.00 aamulla, kun olen tehnyt sitä monta vuotta aikaisemminkin ilman ongelmia. Tai miksi en saa töiden lisäksi tehtyä juuri mitään muuta kuin pakollisia kotihommia, vaikka aikaa olisi enemmän kuin aikoihin, kun ei ole televisiotakaan. Tai miten ehdin joskun kaiken tekemisen lisäksi myös bilettämään ja tapaamaan kavereita, kun nyt minua ei saa mihinkään, kun ei vaan jaksa. Tai missä on se into, joka sai minut opiskelemaan kaikkea mahdollista.

Nyt olen vihdoin saanut itseni sentään lukemaan, mutta opiskelujen jälkeen meni monta vuotta ennen kuin avasin minkään muun lukemista sisältävän kuin MeNaiset.

maanantaina, lokakuuta 15, 2007

Viikonlopun pelit

Lauantaina oltiin Karkkilan Pallokerhon kanssa pelaamassa Loimaalla. Lähtö oli jo hyvissä ajoin aamulla, kun pelikin oli jo klo 13. Aamu oli kaunis ja matka meni nopeasti Humppilan lasilla poiketen. Tarttuipa jopa jotain mukaan Iittalan myyntipisteestä. :)

Peli oli tiukka ja aika kovatasoinen kakkossarjaan. Oli oikein esittelyt ja kaikki ennen peliä. Itse pelasin ihan ok. Sen verran hitaammin pallo liikkuu tuolla tasolla, että hyvin ehtii pallon kuin pallon alle. Ehkä pitää kuitenkin päästä jossain välissä joko miesten tai sitten liigan treeneihin, jotta reaktiokyky ja rentous säilyy.

Hävittiin peli tiukkojen taisteluiden jälkeen 3-1. Kotimatkalla ei pysähdytty, mutta Karkkilassa mentiin syömään Ruukkiin. Oli isot setit, mutta vähän mauttomat. Oli paljon kermaa, lihaa ja lisukkeita, mutta maku oli unohtunut pahasti.

Illalla vähän blogin päivitystä, tv:n katselua (Jim:llä tehtiin hienoja kakkuja), Potterin lukemista ja viimein unta. Sikeiden ja rentouttavien unien (en tiedä miksi Karkkilassa nukun aina niin levollisesti) jälkeen taas Potteria, aamupalaksi kakkua vierailulla kävijöiden kanssa ja ponileikkejä serkun kanssa. :) Iltapäivällä taas peliin, joka tällä kertaa helppo nakki. 3-0-voitto ja tuuletukset päälle. Oma peli oli vähän tahmeeta, mutta hyvin se silti meni. Käsi ei juuri toimi, mutta tänäänpä mennään lääkäriin selvittämään tilanne.

Illalla vielä tallentavasta digiboxista biitsisettiä ulos, Potteri loppuun, ruokaa napaan (hyvää porsasta ja vihanneksi a'la äiti ja iskä) ja sitten kotiin. Kotona kaikkea epämääräistä, niin että nukkumaanmeno venyi myöhäiselle ja tässä sitten ollaan vatsa kipeänä viikonlopun ruuan ahtamisesta. Päätin kyllä, että nyt otan itseäni niskasta kiinni ja haluan tämän keskivartaloon kerääntyneen ylimääräisen pois!

lauantaina, lokakuuta 13, 2007

After Work Party

Oltiin eilen illalla, Samin saatua kutsut, after woek parteissa. (minulle ensimmäisissä sellaisissa) No, niinkuin kuvaan kuului, me menimme suoraan töistä. Aamulla olin hiukset laittanut niin nätiusti, mutta eihän ne kestäneet kuin siihen asti kun pääsin töihin, kun lähdin samantien bussilla kohti Tapiolaa. Oli nimittäin aikamoinen tuuli ja sade. Olinhan toki suojautunut ja tällä kertaa varautunut kunnon lakkauksella (vrt. tupari-illan hiusten ojentuminen) mutta ei silti auttanut. Onneksi ne hiukset ei sitten loppuviimein haitannut menoa ja olihan ne vaan kestettävä, kun ei muutakaan voinut.

Partyt oli Lauttasaaressa, ihan meren rannalla viidennessä kerroksessa ja näkymä merelle. Ihan kohtuullinen työpaikan sijainti. :) Aulassa oli kaukoputki, jolla pysty tiirailemaan Hietalahden parvekkeille ja Tuomiokirkkoa. Yrityksen kuvaan kuului, että taustalla soi konemusiikki, oli radio-ohjattavia helikoptereita, digitaalista keilausta ja juhlaväkenä n.30v tietokoneinsinöörimiestä. :) Erikoisuutena oli suklaalähde, johon pystyi dippailemaan hedelmiä, vaahtokarkkeja ja keksejä. Ruoka oli hyvää, mutta ei voittanut meidän tuparitarjoilua, vaikka oli ihan samanlaisia brilerivartaita. :) Juomana oli piparmintun makuista hiilihappojäillä kuohuvaa boolia ja kaikkea muuta mahdolista.

Tunnelma oli ihan jees ja ohjelman kruunasi stand-up koomikko Tommi Mujunen, jonka juttujen päähenkilöksi pääsi meidän Sami. :) Koomikko veti kolme settiä, joista me kuultiin kaksi. Oli ihan hyvää läppää. :) Voisi vaikka mennä joskus kuuntelemaan ihan jollekin klubille.

Kun menee ajoissa, niin voi lähteä ajoissa kotiinkin. Ja niinhän me tehtiin. Tällä kertaa ei kuitenkaan oltu ihan ensimmäisiä, niinkuin joskus on tullut oltua, mutta ensimmäisten joukossa any way. Nytkin päästiin kotiin jo ennen kasia ja oltiin ajoissa nukkumassa rankan työviikon jälkeen.

Mutta olisipa jo seuraavat partyt tiedossa. Olisi kiva taas laittautua nätiksi...

Talvi tulossa?

Torstaiaamuna sai olla ekan kerran skrabaamassa auton ikkunoita aamulla. Yöllä oli siis ollut selvästi pakkasta. Eilen, perjantaina, satoi päivällä räntää ja jopa luntakin. Eihän se mitenkään maahanvoinut jäädä, kun ulkolämpötila oli kuitenkin plussan puolella. Lauantaiaamuna oltiin taas pakkasen puolella ja pe-la oli todella kirkas. Kyllä se taitaa talvi tulla.

Tässä muutama kuva lumisateesta perjantaina Espoossa ja talvisesta aamusta lauantaina Karkkilassa. Sekä Espoon että Karkkilan aamu oli aivan ihana auringonpaisteineen, piristävine pakkasineen, sinisine taivaineen ja huuruisine maineen. :)








keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Ganes



Käytiin eilen Samin kanssa katsomassa Ganes. Oli hyvä! Suosittelen kaikille. :) Vaikka meillä kummallakaan ei ole hirveästi tietoa Hurriganesin tai Remun historiasta, niin silti leffassa pysyi hyvin mukana ja se herätti tunteita. Välillä ei ihan kaikista Remun sanonnoista saanut selvää, mutta se ei haitannut menoa.

Suomalaiset tositarinoihin perustuvat leffat on niin hyviä, kun ne ei juuri kaunistele, vaan kertovat asiat todella todentuntuisesti.

En vaan kyllä käsitä mitä n.10-12 vuotiaat pojat tekivät tuolla leffassa. Niitä oli nimittäin ainakin kymmenen samassa rivissä. Onneksi eivät aiheuttaneet häiriötä. Ei tuo leffa ainakaan mikään ihan lasten leffa ole, on siinä sen verran karua toimintaa aina välillä.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...