Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2009.

Aito

Onneksi asiakasillalliset loppuvat tällä viikolla tähän. Tai siis ainakin Suomessa. eilen tuli testattua Aito . Oikein piristävä paikka sekin. Suomalaista ruokaa tyyliin valitse 2 tai 3 ta jopa 5 kolmesta alkuruuasta, pääruuasta tai jälkiruuasta. Minä valitsin haukimoussea, peltopyytä ja karpalojäädykettä. Hyviä olivat ja ruuan kruunasi hedelmäinen valkoviini ja jälkiruuan makea riesling. Paikka oli pieni, mutta kotoisa. Pöydät olivat täynnä, vaikka oli tiistai. Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Tykkäsin.

Sushia nam nam

Helsinkiin on tullut mukavasti japanilaisia ravintoloita. Itse olen vähän huonosti kartoittanut niitä viime aikoina, mutta onneksi tilanne pääsi korjaantuman. Vierailin nimittäin asiakkaan kanssa Hesperiankadulla sijaitsevassa Umeshussa . Minulla paikkaa ovat kehuneet jopa japanissa asuneet. Ja tottahan se oli, ruoka oli loistavaa. Suussa sulavaa grillilohinigiriä, useamman kalan jättimakia, sashimia ja misokeittoa, ihan näin alkuun mainitakseni. Kaikki oli todella herkullista ja palvelu nopeaa. Suosittelen!

Mitä sirkusta

Mahtavaa sellaista tarjosi tänään ainakin Sirkus Finlandia . Kaikki esiintyjät olivat huikean taidokkaita ja hyviä. Aikaisemmin on ollut aina melkein joku, joka ei ole niin säväyttänyt. Tällä kertaa elämyksiä sai kaikista esiintyjistä, jopa klovneista. Klovnien esityksessä ei ole yksin kiittäminen heitä, vaan myös katsomosta tullutta vapaaehtoista. Hän oli loistava. Vaativimpia suorituksia olivat ehdottomasti keinuakrobaatit ja yksipyöräisillä ajaneet. Molemmat mongolialaisia. Myös suomalainen tulitaiteilija, Antti Suniala, oli vaikuttava. Suosittelen tsekkaamaan setin!

Into piukeena

Nyt viimeisen kerran BB:stä. :) BB-talohan on hyvin pieni ja varmaan myös ahdistava asuttavaksi kolmen kuukauden ajan. Siellä varmasti ajatukset suppeentuvat ja milialat korostuvat runsaasti. Ei tietenkään kaikilla, mutta suurimmaksi osaksi. BB-talon asukkaathan ovat vielä tällä hetkellä jaettu Slummiin ja Paratiisiin. Jaon on suorittanut useinmiten talon kapteeni, mutta myös itse BB on välillä puuttunut asiaan. Toisille Slummi on kuin paratiisi ja toisille toisinpäin. Ja mikä tähän on syynä, m inusta se on asenne. Esim. Esa A on ihan avomesti sanonut, että tykkää olla Slummissa, koska siellä on tekemistä ja ei niin välitä bilettämisestä. Toni sen sijaan ainakin käyttäytyy tysin päinvastaisesti. Kun hän joutuu niin sanotulle huonommalle puolelle, niin heti alkaa mökötys ja valitus. Ja minkä takia, kun on niin heikko asenne. Miten nämä ihmiset, joilla ei ole asennetta pärjäävät normaalissa elämässä? Eihän esim. mikään työpaikka tipu taivaasta tai jos joudut työttömäksi, niin et ainakaan

Tällä kertaa alkoholista

BB sai minut tällä kertaa avautumaan alkoholista. Kyllä se ohjelma vaan ajatuksia herättää, vaikk aon kuinka ihmisten epäsuosiossa. Minun ja alkoholin suhde on aika heikko, tai väljä, tai miten sen nyt sanoisi, hyvin satunnainen. Olin jo teininä ja nuorena aikuisenakin hyvin periaatteellinen ja halusin alkoholia nauttia vasta, kun se oli oikeasti laillista, eli 18-vuotiaana. Ehkä huono harjoittelu on syys siihen, ettei se oikein vieläkään maistu. Vaikka olen teekkari ja urheilijoillakin on raskaat huvit, niin silti ei ole oikein koskaan tullut opeteltua ns. juomista. Kerran olen ollut niin humalassa, että muisti pätkii. Se tapahtui armeijasta pääsemisen aikoihin inttikavereiden kanssa. Alle 10 kertaa on ollut sellainen krapula, että on tietänyt ottaneensa naista väkevämpää. Koskaan minulla ei ole kuitenkaan ollut tarvetta dokata. Nykyisin nautin kyllä viinistä ruuan kanssa, enkä samppanjallekaan sano ei. On myös hyviä kuohuvia, Pina Colada, Cosmopolitan, Frozen Margharita ja Daiquiri s

Kaunis Mieli

Eilen tuli tv:stä elokuva nimeltä " Kaunis Mieli ". Elokuva on niin koskettava ja sykähdyttävä. Jo vuonna 2001, kun Jennin kanssa kävimme katsomassa Plevnassa oikein isolta kankaalta Russel Crowen tähdittämän setin, olin niin vaikuttunut ja päässä pyöri. Ainakin minut, jolla oli joskus aika runsas mielikuvitus, elokuva sai ajattelmaan, että onkohan kaikki mitä minä näen ihan todellista. Onko ne ihmiset joille juttelen, onko se joukkue, jossa pelaan, onko se koulu, jota käyn aivan oikeasti olemassa. Tiettävästi kuitenkin kaikki ovat olleet ja ovat yhä ihan fyysisesti oikeasti olleet ja eläneet. Pienenähän minulla, kuten varmasti lähes jokaisella lapsella, oli mielikuvituskaveri. Minun kaverini nimi oli Siri. Riinan mielikuvituskaverin nimi oli Peija. Mutta miksi vain lapsilla saa olla mielikuvituskavereita, miksei meillä aikuisilla voisi olla. Joskus pahimpina hetkinä asioiden sanominen ääneen helpottaisi tilannetta. Eikä yksin ollessaan tuntisi oloaan niin yksinäiseksi. Hull

Esimerkkinä Marja-Liisa

Viime kesänä minulla oli ilo nähdä Marja-Liisa Kirvesniemi ihan elävänä. Törmäsin häneen Kalevan Kisojen katsomossa ja en voinut jäädä muuta kuin seuraamaan hänen liikkeitään. Hänen nuorekas, reipas ja iloinen olemuksensa oli todella piristävä ja positiivinen näky. Hän jutteli tällä kertaa 20-vuotiaiden tyttöjen kanssa ja olisi voinut hyvin olla yksi heistä, eikä heidän äitinsä. Tukka oli rento polkka. Päällä oli hyvinistuvat farkut ja värikäs sadetakki. Hänen liikkeensä olivat nopeita ja sulavia ja hänen puheensa ja naurunsa pulppusi iloisesti. Nyt Marja-Liisa kertoo tuntemuksistaan Iltalehdessä . Kesällä näkemäni perusteella en todellakaan muistanut, eikä olisi voinut nähdä tuota kärsimystä ja tuskaa, minkä hän on viime vuosina kokenut. Hän on hieno esimerkki, ainakin minulle, siitä, että pitää vaan taistella ja uskoa parempaan. Unohtaa sitten menneet ja elää hetkessä!

U-N-I = nukun

Kyllä enoni oli n. 50 vuotta sitten pikkasen väärässä. Minun kohdallani ei nimittäin ainakaan pidä paikkaansa se, että jos näen unta, nukkuisin hyvin. Muutamat viimeiset viikot olen nukkunut todella levottomasti. Olen heräillyt öisin useamman kerran, nähnyt paljon unia ja aamulla ollut todella väsynyt. Ja unet, jotka olen nähnyt, ovat olleet todella synkkiä ja useinmiten joudun, joko heräämään väkisin, että ne loppuisivat, tai olen niissä tosi vihainen ja sitten heräänkin todella äkäisenä. Olen nähnyt todella paljon unia töistä ja niissä asiat eivät koskaan mene putkeen. Pari yötä sitten oli pakottaa herättää itsensä, kun näin unta, jossa olin mökillä ja paikka oli täynnä eläimiä. Eläimethän ovat sinänsä ihan jees, mutta ei silloin, jos ne tappavat toisiaan ja käärmeet hyökkäävt kimppuun ja purevat. Ja viimeksi viime yönä näin viimeisenä unta, että olin lupautunut pelaamaan Karkkilaan, mutta siellä valmensikin korisvalmentajat. Treeneissä oli 15 tyyppiä ja koska paikalliset olivat valm

Naisellisuus

Viivi Avellaan pohtii omassa blogissaan naisellisuutta, ainakin Iltalehden mukaan. Hänen artikkelinsa käsittelee enemmän naisellista pukeutumista ja sitä miksi suomalaisnaiset eivät käytä meikkiä ja korkkareita. Viivin mielestä syy on meidön historia, kun miehet olivat sodassa ja naiset joutuivat hommiin, sekä pula-ajassa, jolloin ei ylimääräisiä osteltu. Minusta pukeutuminen riippuu monelta osin käytännöllisyyteen, asenteeseen ja myös rahaan. Ja mit naisellisuuteen tulee, se on paljon muutakin kuin pukeutumista. Minähän olen tällä viikolla ihan tv:ssä kertonut, että omat valintani varsinkin uran suhteen eivät ole "niitä naisellisimpia". Tällä tarkoitan sitä, että olen ollut armeijassa, niin varusmiehenä kuin töissä, olen koulutukseltani DI ja ottanut urheilun ihan tosissani. Tälläkin hetkellä olen ainoa nainen työpaikalla tiimissäni. Silti en pidä itseäni epänaisellisena, vaikka valintojen perusteella joku voisi niin väittää. Ja miten valintani ovat vaikuttaneet pukeutumise

Sauhuttelu

Minähän en todellakaan tupakoi. En voi sietää edes minkäänlaista tupakansavua. Minulle oli juhlaa, että baarit ja ravintolat muuttuivat savuttomiksi. Ulkomaillahan näin ei ole ja siellä aina tajuaa Suomen hyvyyden tässä asiassa. Minä en vain voi ymmärtää mitä tupakanpoltossa ihmisiä viehättää, jopa addiktoi. Tupakallahan on älyttömästi kaikkia haittoja: "Tupakointi aiheuttaa riippuvuutta ja lisää syöpään sairastumisen riskiä. Tupakointi myös heikentää verenkiertoa sekä lyhentää ikää." ( Wikipedia ), "Tupakointi aiheuttaa useita keuhkosairauksia" ( tohtori.fi ), "Tupakan terva värjää hampaita ja pureutuu kiilteessä oleviin halkeamiin. Tupakoijalle muodostuu hammaskiveä tavallista enemmän, ja se puolestaan altistaa iensairauksille." ( Tupakkaverkko ), jne... Asia on tullut minulle esille viime aikoina BB:n myötä. Siellä lähes jokainen polttaa. Ja jos asukkat eivät saa tupakkaa, niin he suorastaan sekoavat. Jo parin tunnin paussi on kaameaa kärsimystä, saati

Uutinen

Iltalehti uutisessaan näin: Onnettomuus tapahtui yhdeksän jälkeen tiistai-iltana Länsiväylällä Isomäen kohdalla Espoon suuntaan menevällä kaistalla. ( Linkki ) Minusta Espoon sukunimenimukainen kaupunginosa sijaitsee Vihdintien varressa Kalajärven kupeessa. Joten mietin vain, että olenkohan seisoskellut tuolla Länkkärin varressa tuohon aikaan... Lisäksi kummastuttaa miten Länsiväylällä voidaan mennä Espoon suuntaan, kun se sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Espoossa ja asiaa kommentoikin Espoon poliisi...

Taas

Minulla on taas sinuiitti -infektio. Siis sivuonteloiden, tutummin poskionteloiden, tulehdus. Antibioottikuuri ja sairaslomaa kolme päivää. Piti hieman leikkiä kotilääkäriä ja googlettaa, että miksi taas, kolmannen kerran suoden sisään. Lääkäri ei nimittäin osannut suoralta kädeltä sanoa, kun ei pitänyt minun sairastelua mitenkään usein tapahtuvana. Minullehan tuo on älyttömän usein. Kutne olen maininnut, niin edellisen kerran sairastin 2005 helmikuussa ja nyt maraskuusta 2008 lähtien kolmesti poskionteloita ja kerran angiinan. Angiina oli huonoa tuuria, enkä ollut ainoa. Sitä ei lasketa. Jotne lähdin selvittämään, että mistä johtuu sinuiitti. Ja päädyimme Samin kanssa seuraavaan lopputulokseen. Minulla on hyvin jäykkä rintaranka. Se menee helposti lukkoon. Ja kun se menee lukkoon, jäykistyy niska ja tiehyet kurkussa kapenevat. Kun tiehyet kapenevat, niin lima ei pääse liikkumaan, vaan alkaa kerääntyä kurkkuun ja nenään sekä poskionteloihin. Lima on oivaa kasvualustaa bakteereille ja s

Sängyssä

Aamulla väsytti ja palelsi, kurkku oli kipeä ja olo höntti. Mittasin kuumeen ja mittari pompsahti lämpimiin lukemiin. Niinpä olen viettänyt päivän sängyssä, ainakin suurimmaksi osaksi. Aina välillä on joutunut nimittäin antamaan meilitse hoitoa asiakascaseissa. Välillä on myös valitettavasti joutunut juoksemaan vessassa, vatsakin sairastaa jostain syystä. Keli on ollut mitä parhain sairastaa. Myrsky on heitellyt niin lehtiä kuin oksia ikkunaan ja välillä tuntuu, että ikkunat hajoavat. Lumisade oli ja meni ja nyt taivaalta putoilee vain vettä. MeNaisten jatkis Michael Jacksonista on tullut päivitettyä ja pari muutakin juttua lehdestä tullut löydettyä. Vitamiineja on naukkailtu niin paljon kuin vaan on pystynyt ja nestettä kitattua paljon. Toivottavasti tämä tästä, sillä huomenna on pakko mennä töihin.

Nopea oppimaan

Kun sanotaan, ettei marista, niin laitetaan sitten vähän positiivisempaa juttua. :) Otan siis nopeasti opiksi ja arvostan jokaista kommenttia, jonka te lukijat vaivaudutte kirjoittamaan. Puolivapaana viikonloppuna on ihana nauttia olemisesta. Niinpä pyöräytin eilen sämpylöitä ja tein maukasta intialaista ruokaa. Tänään teen pihahommia aurinkoisessa syyskelissä ja lähden nauttimaan urheilun ilosta pelikavereiden kanssa. Eilen sain myös luettua pari lehteä, jotka ovat odottaneet liian kauan. Ja niistä löytyikin ihan mukavia juttuja. Kuten suositus Katja Kallion uudesta kirjasta ja vinkkejä sekä venyttelyyn, että nälänhallintaan. Tuli myös katsottua leffa, Sinä, Minä Ja Dupree, joka oli mukavan aivoton romanttinen komedia. Illalla pimeässä, mutta kirkkaassa kelissä oli myös mukava ihailla pihan uusia myrskylyhtyjä. Ja olihan se mukava myös havaita omissa orkideoissa kaksi uutta kukkavartta. En minä siis tarvtse mitään piristystä, vaan muutosta ajattelutapaan ja havainnointiin. Pienistä i

Minä olen tylsä

Tällaiseen tulokseen on tullut. Nauran nykyään tosi harvoin tai hassuttelen tai keksin itse jotain hauskaa äärimmäisen harvoin. Lähes kaikki toimet on suuniteltu etukäteen ja etenen kalenterin mukaan, eikä siellä lue "Kerro vitsi!", "Tanssi imurin kanssa!" tai "Laula haarukkaan!". Viimeksi nauron viikko sitten, kun serkkuni kutsui minua läskitrampoliiniksi. Sitä ennen, en muista milloin. Surullista! Spontaanius, nautinto ja ilo ovat piiloutuneet jonnekin. Eihän hauskuun pakottamalla tule, se on paljon enemmän tilannekomiikkaa, verbaalista lahjakkuutta ja mielikuvitusta. Luulen, että minä en ole ainoa, joka murehtii tätä, ainakin meidän asunnossa on toinenkin. Luulen, että stand-up-koomikot ovat suuressa suosiossa juuri tämän ilon puutteen takia. Ennen ihmiset kokoontuivatn yhteen ja veistelivät siellä juttuja ja vitsejä. Nykypäivänä mennään ennemminkin anonyymeinä kuuntelemaan yhtä ihmistä ja hänen juttujaan. Meidän suvussa, erityisesti Äidin puolella, ol

Turvallinen Suomi

Ainakin Suomi oli ennen todella turvallinen. Mutta valitettavasti ei enää nykypäivänä. Enää et voi jättää autoon mitään, ainakaan Helsingin Keskustassa. Samantien autoon murtaudutaan ja kaikki viedään, niin puhelimet, laukut läppäreineen ja muut vähän arvokkaat tavarat. Eikä auton tarvitse olla parkissa kuin 30 minuuttia. Enn pystyit jättämään kotioven auki yöksi tai vaikka viikonlopuksi, kun lähdit reissuun. Nyt meilläkin on varashälyttimet ja ne laitetaan päälle aina, kun asunnosta poistutaan. Ravintolassa ollessasi joudut pitämään käsilaukkua sylissä, ettei kukaan vie sitä. Rahapussitkin viedään taskuista Keski-Euroopan malliin. Minä en uskalla kulkea yksin juuri missään. Taksissakin nykypäivänä jännittää ja yritän aina etsiä taksin numeron ja henkilökortin tiedoksi. Ihmisisä pahoinpidellään, raiskataan, ryöstetään, tapetaan ja jopa murhataan hyvinkin heppoisista ja olemattomista syistä. Eikä aina kyseessä ole ulkomaalaiset, ryöstöissä kyllä, mutta useinmiten henkirikoksiin syyllist

Tästä se lähtee

Tuli todettua, että aineenvaihduntaa kiihdyttävät kofeiinipitoiset tabletit eivät ole minua varten. Ne pistivät elimistön niin rajusti toimimaan, että se ei ollut enää hallussa. Lämpö nousi ainakin 0,5 astetta, oksennutti ja oli muutenkin todella hutera olo. Jos haluan kiinteytyä ja laihtua, on vain noudatettava tiukkaa ruokavaliota ja liikuttava. Yritän aloittaa siten, että syön muuten normaalisti, mutta jätän kaiken sokerin, ylimääräisen rasvan ja laktoosin pois. Sokeri sekä lihottaa, turvottaa että myöskin väsyttää. Laktoosi turvottaa ja rasva nyt vaan lihottaa. Katsotaan miten elo tästä nyt sitten lähtee sujumaan!!

Lasten kanssa

Lauantai meni kokonaisuudessaan lasten kanssa, nimittäin 5- ja 7-vuotiaiden serkkujen. Ensin Maija Poppanen HKT:ssä, sitten akrobatialeikkejä Tapiolassa. Heti kun Maija POppaseen sai varata lippuja, olimme Äidin kanssa jonossa. Maija POppanen on jäänyt mieleen elävästi lapsena nähdystä elokuvasta . Kirjoja en ole lukenut. Pienet serkkuni oli hyvä syy ja veruke lähteä katsomaan lasten musikaalia. No, ilmeisesti olisi voinut myös mennä vaikka ihan Äitin kanssa kaksistaan, sillä katsomossa oli ainakin puolet ryhmistä pelkkiä aikuisia. Maija Poppanen oli todella hienosti tehty ja erittäin vaikuttava. Ihana! Kyllä siellä tunteet iski pintaan itse kullekin. Tulisipa elokuvasta vaikka uusi versio... Musikaalissa oli paljon tansseja ja lauluja. Serkkuni harrastavat taitoluistelua, pianon soittoa ja ovat muutenkin todella innokkaita esiintymään. Vanhempi tyttö sanoikin, että hänestä tulee näyttelijä. Ja kun edellisellä viikolla sekä he että minä olimme kaikki käyneet katsomassa Saltimbancon ,

Vuoristorataa

Sellaiseta se on ollut. Välillä täyillä alamäkeen, välillä ei millään meinaa päästä mäen päälle. Myös tunteet ja olotilat kulkevat aika vauhdilla ylös-alas. Espanjan jälkeen olo on ollut todella heikko. En tiedä miksi. Koko ajan vain oksettaa ja heikottaa. Kun syö, olo helpottuu hetkeksi, mutta sitten taas alkaa hikoilu ja ahdistus. Lisäksi olen ollut todella väsynyt, mutta silti herään yöllä ja koko ajan näen levottomia unia. Jos vaikka tämä rauhallisempi vikonloppu toisi viimein helpotuksen. Tämä viikko oli myös aikamoista hulinaa töissä ja vapaa-ajalla. Maanantaina ensin täysi työpäivä ja illalla vielä illalliselle Sassoon. Sassossa oli muuten ihan mielettömän hyvä ruoka. Tiistaina täysi työpäivä ja illalla sosialisointia sisustamisen ja valmistujaisjuhlien myötä. Keskiviikkona puolikas työpäivä ja loppupäivä+ilta työpaikan yhteistä ajanviettoa. Torstaina täysi työpäivä ja päälle sosialisointia Äitin kanssa ystävämyynnissä. Perjantaina ylipitkä työpäivä ja päälle kauppareissu sekä t