sunnuntaina, joulukuuta 21, 2008

Blackout

Meillä oli pari elokuvalippua tälle vuodelle käyttämättä. ajateltiin käyttää ne nyt, kun loppuvuodesta ja sen menoista ei ihan vielä ole tarkkaa havaintoa. Sami selasi Finnkinon leffoja ja löysi ensi viikolla varsinaiseti teattereihin tulevan Blackoutin.

Elokuva oli mielenkiintoinen. Draamaa, jännitystä ja hieman myös rakkautta. Suosittelen katsomista, vaikka elokuva jättikin mieleen erilaisia ajatuksia. Voin pohtia noita ajatuksia myöhemmin, kun moni muukin on elokuvan nähnyt!

Lentopalloa

Olen pitkäatä aikaa katsellut Suomen pääsarjatasojen lentopalloa. Torstaina tuli katsottua Pislaploki, Pihtipudas - Kuusamon Pallo-Karhut Urheilukanavalta ja perjantaina Suomen Cupin välieriä Lentopalloliiton Floobs-palvelusta.

Torstain pelissä olin varma, että kolme erää ja se on siinä. Mutta eipäs vaan niin käynytkään. Ploki pelasi loistavasti Satun opastuksella kaksi ensimmäistä erää. Tuli paljon hyviä nostoja, hyökkäyksiä ja puolustuksia. Saana KOljonen oli aivan loistava liberona ja Kristina Fabris laidassa. Myös Rashinda Reed ja Maria Uunila pelasivat hyvin keskellä. Mutta sitten tuli stoppi. Kolmas ja neljäs erä olivat virheiden sävyttämiä Plokin puolella ja Pallo-Karhuilla taas onnistui lähes kaikki. Uusi USA:sta juuri tullut keskipelaaja pelasi loistavasti. Muut nostaja paikkasivat hyvin erittäin huonosti pelaneen liberon tonttia ja nuori passari osoitti olevansa tulevaisuuden pelaaja. Sääliksi kävi Satua, joka on aivan loistava valmentaja. Hän tsemppaa, antaa taktisia ohjeita, korjaa jopa tekniikkavirheitä kesken pelin. Viidennessä erässä nimittäin 9-0-tilanteeesta ei ole helppoa nousta.

Noin kokonaisuudessaan minulle jäi aika ristiriitainen kuva pelistä . Oli paljon hyviä suorituksia, mutt aoli myös paljon virheitä ja sähläystä. Kaikki pelaajat ovat niin nuoria, että ehkei sitä kovaa perustasoa voi vielä ihan odottaakaan, mutta jos Plokin tytöt vain jaksavat Satun valmennuksessa olla muutaman vuoden, niin sieltä löytyy aivan loistavia pelinaisia. Ei niitä kesäkerttuja, joista Satukin pelissä mainitsi. ;)

Perjantaina näin ensimmäisen naisten välierän, Pieksämäki Volley - Vanajan RC. Siis minun kaksi viimeistä joukkuettani, minun kaksi viimeitä valmentajaani vastakkain. Oli aivan loistavaa, että LEntopalloliitto tarjosi nämä välierät netin kautta nähtäväksi. Ja tänään, kun tulin koneelle, niin tuossa palvelussa oli nähtävillä parhaita paloja World Leaguesta. Mutta takaisin peliin. Näin parhaiten ensimmäisen erän, jossa Vanajalla onnistui kaikki ja Pieksämäellä ei mitään. Olin taas varma kolmen erän pelistä, mutta toisin kävi. Pieksämäki nousi "haudasta" ja Rennen johtama vei voiton. Onnea Renne!

Näin myös miesten välierästä osia. Tässä pelissä kohtasivat Muuramen Lentopallo ja Tampereen Isku-Volley. Hirveästi en osaa pelin tasosta sanoa, sillä peli oli sen verran nopeaa, ettei sitä nähnyt kovin hyvin pieneltä ruudulta ja isolle ruudulle muodostui vain rakeita. Isku joka tapauksessa voitti.

Finaalit on vielä katsomatta. Naisten peli alkaa kohta ja miesten on tallennettuna. Aivan aluksihan piti mennä oikein paikan päälle katsomaan, mutta tuli sitten muita suunnitelmia. Cupin mestaruudet vei LP Viesti Salo naisissa ja Pielaveden Sampo miehissä. Onnittelut molemmille joukkueille! Paljon ei enää vanhoja pelikavereita tai valmentajia ole rostereissa, mutta Salosta löytyy vielä sentään muutama: Hanna-Mari, Riikka, Tomi ja Titta.

torstaina, joulukuuta 18, 2008

Joulu tulee!!!

Mä en sitä kyllä ole tainnut vielä tajuta. Tiedän toki, että joulu tulee, tuleehan se joka vuosi, mutta mitään en oikeastaan ole tehnyt sen eteen. Odotan vain perjantaina 19.12. alkavaa lomaa ja sitten keskityn jouluvalmisteluihin, Onneksi siinä on vielä 4 kokonaista päivää. Perjantaihin ast keskityn töihin ja itseni pitämiseen koossa.

Ja mitä sitten olisi tehtävänä?
- jouluvalojen laittaminen ulos (jos olisin laittanut ne aikaisemmin, niin ehkä elämä ei olisikaan ollut näin ankeaa)
- joulukoristeiden laittaminen (ainakin kranssi pitää ovaeen laittaa)
- kynttilöiden ja kynttilätelineiden hankkiminen (pitää ostaa Ruohonjuuresta soijakynttilöitä, koska ne nokeavat kuulemma vähemmän, lisäksi pitää hankkia katollisia kynttilätelneitä, etteivät valkoiset seinät tummu kokonaan)
- joululahjonen hankkiminen (kaksi lahjaa on hankittuna kokonaan ja joihinkin pieniä osia)
- viimeisten joulukorttien lähettäminen, joulusähköpostin tekeminen ja lähettäminen sekä joulu-SMS:n muotoilu ja lähetys
- joulupöydän ekstraherkkujen suunnittelu ja tekeminen
- lahjojen toimittaminen erinäisiin osoitteisiin
- kodin siivoaminen

Eiköhän siinä ollut jo listaa noin niinkuin aluksi. Hyvä, että se tuli nyt tehtyä ja laitettu aylös, niin pääsee tarkastamaan, mitä olikaan vielä tekemättä.

Siihen asti voidaan ihailla muiden joulukoteja:




maanantaina, joulukuuta 15, 2008

Juhlat

Oli niin kiva olla osa mahtavia bileitä. Oli A-Class Christmas Partyt ja synttärit, siis yhdistettynä. Mekko vaati tilaisuuden ja siitä se sitten kuulemma lähti. :) A-luokan juhlat vaativat A-luokan asustuksen, niinpä minäkin tein 10 vanhasta iltapuvusta cocktail-mekon, hankin uusia koruja, tekoripset, tumman kynsilakan, uudet korkokengät ja Samille minun puvun värisen kravatin. Sain vielä meikkauksen ammattilaiselta, niin lopputulos oli parasta mitä tästä voisi saada.



Juhlia oli siis valmisteltu huolella jo monta päivää, oli tehty ruokalistaa ja kauppalistaa. Viimeinen silaus oli Järjestäjä-Masterin kanssa tehty kauppareissu päivää ennen H-hetkeä. Lauantaille oli suunniteltu paljon aikaa ja aikataulua. Minulla vaan oli mennyt vähän pää sekaisin kenties edellisen päivän pitkästä illasta tai joulunodotuksesta. Unohdin nimittäin hakea Järjestäjä-Masterin tekemään valmisteluja ja olin ihan väärässä Juhlien alkamisajan kanssa. Onneksi sain palautetta, että on vähän liikaa naruja käsissä ja että olen huono pitämään aikatauluja tai kaikkia sovittuja asioita hallussa. Tästä päätinkin ihan hyvässä mielessä ottaa opikseni ja olla jatkossa tarkempi. Yritän jopa oppia sanomaan ei, vaikka helppoa se ei tule olemaan.

Mutta takaisin lauantaihin. Vaikka aikaa olisi, niin kiirehän aina tulee. Niin nytkin. Päästiin kuitenkin lähtemään ajoissa kaikki valmiina. Perillä kaikki sujui kuin tanssi ja juhlat pääsivät alkamaan aikataulussa. Tarjoilu toimi, niin ruoka- kuin juomapuolella. Kaikille oli varmasti riittävästi kaikkea. Myös tilaisuuden loputtua ja täyteen baariin pyrkineiden iloksi ruokaa riitti heillekin. Ohjelmassa oli myös huimia Singstar -erityksiä ja improvisointia. Niin mahtavaa!

Pitkä päivä vei jonkin verran verojaan, eikä iltaa ihan loppuun asti jaksanut. Onneksi naulakossa oli mukana takin lisäksi talvikengät, niin pääsi lämpimästi ja melko nopeasti kävelemään kilsan päähän autolle. Taksia oli turha tuona iltana yrittääkään, joten heti alusta asti olin luvannut ajaa meidät kotiin. Loistava ratkaisu!

Kiitos MinkkiP, kiitos Z, kiitos kaikki vierailijat! Oli ihanat juhlat ja oli ihana olla osa niitä ja niiden järjestelyjä!

Sinne, tänne ja vielä tonnekin

On tullut mentyä hieman otsikon kuvaamalla tavalla. Aina ei pää ole pysynyt ihan mukana, mutta onneksi ei suuremmin ole tullut vahinkoja. Kaikkien kalenteriin merkittyjen menojen lisäksi on tullut mietittyä joululahjoja, valmistauduttu ja tehty hankintoja viime lauantain Juhliin ja yritetty sinnitellä Kaamoksen haastaessa.

Keskiviikkona tuli koettua erilainen spinning, tai xycling niinkuin Elixian ohjelma sanoo. No, enhän minä sinne oikeastaan olisi mennyt ollenkaan ellei tiedossa olisi ollut jotain speciaalia. Tässä sisäpyöräilyssä merkitsi eniten musiikki, omat fiilikset ja rytmi. Eikä polkeminen ollut ollenkaan niin tuskaista kuin yleensä. Kannatti mennä!

Torstaina oli kahvakuulakurssin viimeinen kerta. 15 kerran setti ohjausta oli loistava. Minä jouduin jäämään kyllä ainakin neljästä pois reissujen, parturin ja poskiontelotulehduksen takia. Mutta onneksi Sami oli paikalla joka kerta ja hänestä ehkä tuleekin tulevaisuudessa ihan oikea ohjaaja. Tähän asti hän on joutunut ohjaamaan vain minua. Torstain kruunasi Minkkien 3-0-voitto. Oli hieman tuskainen peli, mutta onneksi kuitenkin voittoisa.

Perjantaina mentiin tukka putkella. Ensin neljän tunnin pään tyhjentänyt palaveri töissä, sitten salille julistamaan kahvakuula-sanaa, sieltä Carrolsin herkkujen kautta kauppoihin hankkimaan lauantain settejä, seuraaviin kauppoihin tekemään vielä viimeisiä valmisteluja lauantain omaan kostuumiin ja lopulta kaverin tapaaminen. Oli antoisa päivä. Se venyi myöhään yöhön, mutta lauantai oli mukava aloittaa positiivisissa merkeissä.

Lauantaista luvassa ihan oma juttu, sillä se oli Juhlien päivä! :)

Sunnuntai alkoi hitaasti. Launtain valmistelut ja Juhlat olivat niin onnistuneet, ettei niistä välttämättä olisi halunnut siirtyä eteenpäin. :) Piti kuitenkin lähteä, nimittäin kaupunkiin. Ensin Samille parit kengät InterSportista ja sitten leffaan. Olisin halunnut jo viime vuonna nähdä Joulutarinan, mutta onneksi se tuli teattereihin tänäkin vuonna. Kaveriksi leffaan sain Samin lisäksi suomalais-amerikkalaisen työkaverini. Leffa oli koskettava. Paljon surullisempi kuin kuvittelin. Maisemat oliva upeat ja se lumi! Wau! Ihan perheen pienimmille elokuva ei minusta sovi, vaikka sellaisia siellä olikin katsomassa. Ainakaan minä en uskoisi enää tuon leffan jälkeen joulupukkiin.
Leffasta vielä lisäostoksia tekemään ja Denniksen pitojen kautta joulukortteja askartelemaan. Onneksi ei nekään jääneet viime tinkaan. Joulukortit pääsivät nimittäin tänään matkaan klo17.50.

Maanantaina sain taas leikkiä hoitotätiä. Hain serkkuni päiväkodista ja toin heidät meille. Onneksi meillä on niin mukavat säkkituolit, ettei tarvinnut kauan miettiä mitä tehdä, kun tytöt löysivät mieluista tekemistä. Nimittäin käyttää Fatboyt hyppymattoina. Pelattiin vielä piiloa ja sitten heitä tultiinkin hakemaan.

Enää neljä työpäivää ja sitten on kahden viikon joululoma. Jo tätä on odotettukin!

keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Nääspeksi

Eilen käytiin Samin kanssa tutustumassa teekkarikulttuuriin. Tarjolla oli Nääspeksi Gloriassa.

Speksihän on opiskelijoiden musiikkinäytelmä ja Nääspeksi on Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden oma speksi. Viimeksi paikalla olimme kaksi vuotta sitten. Viime vuonna emme saaneet lippuja, mutta tänä vuonna onneksi lykästi.

Tämän vuoden spektaakkeli kesti melkein neljä tuntia. Ja oli todella hauska. Speksin nimi oli Romeo ja Julia. Ihan perustarina se ei kuitenkaan ollut, sillä lavalla nähtiin myös mm. Kekkonen, Tsinghis Kaan ja Kikka. Laulut ja räpit olivat huikeita ja tanssijat notkeita. Bändi oli impulsiivinen ja lavasteet monipuoliset. Koko ideahan perustuu improvisointiin ja yleisön läsnäoloon. Tällä kertaa yleisö oli oikein vahvasti mukana ja "Omstart!" kuului useampaan kertaan.

Myös tällainen biisi tuli tutuksi. Se nimittäin soi repeatillä koko ajan, kun näytelmä ei ollut käynnissä...

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Kivaa

Viikonloppuna tuli taasen koettua kaikkea kivaa.

Perjantaina kävimme tsekkaamassa Pieksämäen Teatterin näytöksen "Myöhästynyt hääyö". Tetterin näyttelijät ovat harrastajia ja sielt löytyi joukosta myös Mira. Näytelmä on Mika Waltarin vuonna 1948 kirjoittama ja se kertoo pariskunnasta, joka menee naimisiin, mutta pääsee viettämään varsinaista hääyötään ja kuherruskuukauttaan vasta viikkoja varsinaisen ajankohdan jälkeen, kun väliin tulee Amerikan eno ja morsiamen äiti. Näytelmä on komedia ja se olikin oikein hauska. Ja vaikka näytelmä on kirjoitettu jo 60 vuotta sitten, oli siinä erittäin hyvin nykypäivään osuvia juttuja. Tietenkin ohjaajalla on omat sormensa pelissä, niin näytelmä saadaan näyttämäänkin nykyaikaiselta, mutta eihän juonta ole täysin voitu muuttaa. Näytelmä oli meill eoikein kiva piristysruiske synkkään syksyyn.

Näytelmän jälkeen pääsimme vielä pikkujouluihin, joissa tarjoilupöytä notkui mitä ihanempia herkkuja. Booli oli oikein maukasta ja ihmiset ihanan iloisia. Valitettavasti jouduimme jättämään hauskan seurueen siinä vaiheessa, kun muu porukka lähti baariin. Me matkasimme baarin siaan Kuopioon.

Perjantain ja lauantain välisen yön minäkin sain nukuttua pitkästä aikaa oikein sikeästi. Ihanaa! Aamulla ei meinannut jaksaa nousta millään, mutta kyllä sitä sai itseensä energiaa,kun tiesi mitä oli edessä. Lähdimme nimittäin Tahkolle avaamaan hiihtokautta. Maisema oli alusta alkaen ihanan luminen.



Tahkolle päästyämme tutustuimme ensin uuteen siltaan, joka ylittää Tahkolahden ja sen jälkeen suksista kesävahat pois. Rinteitä oli auki kaksi, Turistirinne ja Tahko Special, ja hissejä kolme. Me päädyimme laskemaan vain Turistirinteessä, vaikka siinä oli aluksi aikamoinen jono. Jo heti ensimmäisestä laskusta tuntui kuin kesää ei olisi ollutkaan. Suksi toimi, uusi Haltin Tanja Poutiainen toimi, kroppa toimi ja oli kivaa. Olin jo etukäteen miettinyt, että mitenköhän lonkankoukistajan käy, sillä se ei ihan hirveästi tykkää rasituksesta. No, sehän sitten alkoi uhittelemaan jo kolmannessa laskussa. Ei auttanut kuin venytellä ja pinnistellä. Mutta sitten löytyi lääke. Otimme nimittäin hiihtokoulusta Carving-laskuoppia. Molemmilla meni asento ja erityisesti yläkroppa täysin uusiksi. Mutta positiivisesti kylläkin. Enää ei tuntunut lonkankoukistajassa, vaan siellä missä pitikin, nimittäin reisissä! Minulla tuli myös laskuun enemmän hallintaa. Olenhan laskenut aikaisemminkin kovaa, mutta nyt laskin kovaa ja hallitusti. Tatsi lumeen oli ihan nilkoista lähtien. Ol iloistava idea ottaa heti kaudne alkuun hieman vinkkiä ja muistutusta, miten lumella nyt mentiinkään. Kiitos Sami!



Kolmen tunnin laskusetti oli ihan riittävä näin ensialkuun. Toivottavasti pääsee pian uudestaan. Ja sitten myös lautaa kehiin. Niin ja murtsikkaa. Onneksi pian tulee joulu ja pääsee takaisin Pohjois-Savoon. Vaikka ottaisin mä sitä lunta tänne Eteläänkin ihan mielelläni.

Lauantai-ilta meni hirvipadan ja Linnan juhlien merkeissä. Hirvipata oli aivan loistavaa ja Linnassa kaunein oli Minna Kauppi. Uni maistui lauantaina niin, ettei tarvinnut Tuntematonta katsoa. Sunnuntaina teki taas tiukkaan nousta, mutta pakko oli ehtiä peliin. Pelistä ei sen enempää. Paremmat voitti ja ne ei tällä kertaa osunut milläön saralla meidän joukkueeseen.

keskiviikkona, joulukuuta 03, 2008

Synkkää

Onpa mustaa ja synkkää. Niin masentavaa. Aamulla, kun raahautuu töihin, on pimeää. Illalla, kun raahautuu kotiin, on pimeää. Päivällä, kun katsoo ulos, on... ei ainakaan valoisaa.

KAikki näyttää tältä:


Ainakin minut tämä Etelä-Suomen kaamos on saanut niin down. Ei huvita mikään. Toivottavasti pian tulisi lunta. Viime viikolla oli niin huippua, kun meidänkin takapihalla oli jopa metri lunta kasassa. Nyt ei ole yhtään.

No, jos ei tule lunta, niin voihan sitä laskea päivä parempaan, jo 18 päivän päästä alkaa päivä taas pidentyä. Eli 36 päivän päästä tällainen synkkyyn on tältä talvelta takanapäin. Kerran sille, HEI!

Pitää laittaa hieman valoja pihalle, viritellä kynttilöitä ja matkustaa lumen luo. Kynttilät vaan aiheuttavat mustia seiniä ja nyt ei huvita yhtään mennä iltaisin ulos pimeään ja märkään asentamaan niitä solmuisia piuhoja mutanurmikolle. Luntakaan ei ihan parin tunnin ajomatkan päästä löydy. Ei edes Kuopiosta. Eli jäljelle jää positiivinen ajattelu... yeah, right!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...