Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2010.

Pelottaa

Tänään yritettiin voittaa pelkoa. Jo aikaisemmin kerroin pienestä pelosta moottorikelkkailua kohtaan, tänään oli aika kohdata pelot ja voittaa ne. Sami on kysellyt, että mikä siinä sitten pelottaa, enkä ole oikein osannut vastata, mutta tänään sen keksin. Sitähän minäkin pelkään, mitä nyt yleensä pelätään, kuolemaa, loukkaantumista, menetystä. Ihan ensimmäinen kerta kelkalla oli 2005 jouluna. Silloin kaikki meni hyvin. Ilmeisesti olin niin hyvässä fyysisessä kunnossa ja reaktiot oli kohdallaan, että pikku kelkkailu ei tuntunut missään. Silloinhan vielä pelasin SM-liigassa. Seuraavilla kerroilla onkin sitten sattunut kaikenlaista. Olen ajanut päin pajukkoa Sami kyydissä, olen ajanut päin puuta ja tiåunut ojaan, olen ajanut mutkan suoraksi siten, että kelkkaa kaivettiin varmaan tunti lumipenkasta ja olen huutanut kurkku suorana, kun en uskaltanut ajaa kelkkaa alas jäistä rinnettä. Mitää vakavaa ei onneksi ole sattunut, ei edes pieniä loukkaantumisia. Eniten moottorikelkkailussa, mökijäll

Lumisade

Ruotsalainen sääennustus on niin ikään kummalista. Lähes joka päivä keli on ollut erilainen kuin ennuste. Tänään vielä ovesta ulos lähtiessä ennuste oli aurinkoinen. Mutta mitä vielä, koko päivän satoi täydellisiä lumikiteitä, kuten yllä. Minä nautiskelin noist akiteitä kahteen otteeseen oikein kunnolla. Ekan kerran aamun kurssin jälkeen ja toisen kerran iltapäivälaskusession jälkeen. Ei vaan jalat enää tahtoneet liikkua, joten oli vain pakko olla. Ja mikäs siinä istuessa ja ihastellessa kauniita lumikiteitä. :)

Suklaata

Tänään oli Nora-päivä. :) 12 tunnin yöunet ja aamulla rauhallinen herätys kirjaa lukien. Aamiaiseksi lohimunakasta ja riisipuuroa, sitten selän hieronta. Snoukkavarusteet päälle ja Duvediin, mutta mutta miksikäs ei pääse portista läpi? Molemmat insinöörit olivat lakseneet, että viime sunnuntaina ostettu 8 päivän lippu on voimassa tähän maanantaihin asti, mutta kun otti oikein sormet käyttöön, niin eilenhän se loppui. :) Nora-päivä jatkui vierailulla Skistar-shopissa, jossa ei kuitenkaan vieläkään löytynyt sitä kauan haettua Åre-collegetakkia. Siitä suoraan Åre Chokladfabrik ille maistelemaan, haistelemaan ja ostoksille. Itselle ei mukaan tarttunut kuin kaakao. 56% suklaa sekoitettuna täysmaitoon on todella herkullista!! Muut ostokset olivatkin sitten tuliaisia. Päivän mittaan tuli buukattua loppuviikon ohjelma, mikä myös mielyttää erityisesti minua. On helppo elää, kun on aikatualu suunniteltu, eikä tarvitse joka kerta erikseen miettiä mitä nyt. Iltapäivällä hiihtolenkki ja loppuilta n

Alppilajit

Nyt tiedän miksi Anja Pärssonilla on niin jumalattomat reidet. Olisi minullakin, jos yhtään enemmän harrastaisin laskettelua. Minun reidet kiljuu tuskissaan jo ensimmäisen laskun puolivälissä, kun lasketaan rinnettä vähänkään carving-tyyliin, erityisesti ulkoreidet. Tuntuu, että reidet ovat kasvaneetkin jo hurjasti viikon aikana, kun joka päivä ollaan oltu mäessä. :) Kun ostin uudet sukset, olen saanut vaihtaa laskutyylin vanhanaikaiseen takapuolenheilutteluun. Tänään se lähtisujumaan oikein mallikkaasti, mutta nyt tuntuu polvissa. En ymmärrä yhtään miten freestyly-laskijat pystyvät pomppimaan kummulta toiselle ja vielä hyppäämään isosti pari kertaa siinä välissä. Kovaa hommaa, varsinkin kun mäet ovat yleensä niitä jyrkimpiä ja vauhti siten todella hurja. Tänään tutustuttiin taas pariin alppilajiin paikan päällä, nimittäin ski- ja boardercrossiin. Åressa oli koko viikonlopun ruotsinmestaruuskisoja. Me näimme valitettavasti vain aika-ajoja, mutta hurjalta sekin näytti ja mitä sitten, ku

Ruokaa ja retroa

Täällä Ruotsissa on pystynyt hyvin jatkamaan luomulinjaa. Sekä ICAssa että Coopissa on paljon omia luomutuotteita ja myöskin valtakunnallisia. Krav-merkki löytyy niin yrteistä, näkkileivästä, mehusta, juustosta, lihasta kuin jugurtista. Jopa turkkilaista pappa-jugurttia saa luomuna. Meidän kahden lieden, leivänpaahtimen ja kahvinkeittimen keittiössä ei erityisiä gourmet-ruokia loihdita, mutta nälässä ei silti olla oltu. Ja vaikka ei mitään sen kummenpaa diettiä olla ylläpidetty, niin ollaan silti oltu lähinnä keittolinjalla. Valmiskeittoja ollaan höystetty proteeinilisillä ja kruunattu yrteillä. Purkkigulassi ei sen sijaan tarvitse kuin hieman pappa-jugurttia höysteeksi. Aamuisin ollaan nautittu valmisriisipuuroa, jota löytyy myös luomuna. Puuro myydään samanlaisissa muovipötköissä kuin koiranruoka ja vihannessoseet. Mutta on ihan loistavaa, kun vähän höystää maidolla. Myös munakas ja mysli jugurtilla on loistava aamiainen. Niin ja onhan meillä tietysti mukana myös aamujuoma-ainekset:

Kuulumisia

Taas yksi laskupäivä takana ja vielä hyvin aurinkoinen ja lämmin sellainen. Ihan ei aamusta päästy kukonlaulun aikaan liikkeelle, mutta kunnon päivä ehdittiin tehdä mäessä, after skissä ja kaupoissa. Illan päätteeksi vielä gulassit ja letut naamaan, niin avot! Rinteet olivat melko raskaassa lumessa, koska lämpötila oli huipullakin nollassa, mutta hauskaa oli. Tuli otettua kuvia ja aurinkoakin, kun päivystin testikopilla, jonne Samin sukset piti palauttaa, mutta myöhästyimme 15 min eikä ketään näkynyt missään. Niinpä passitin Samin testaamaan minun uusia suksiani ja otin itse rennosti. Ihanaa. Tuona aikana sumu tai pilvet teki nousuaan kohti huippua. Tässä kuvassa ne lymyävät vielä keksitason alapuolella, mutta ovat pian ihan kohdalla. Kuvassa näkyy myös meidän yhteinen Peakin asu, josta mainitsin viime postauksessa. Itselläni oli päällä vanha kuoriasu, joka toimi erittäin loistavasti päivän kelissä. Uusi hankinta on myös laskureppu. Kuvan version ostin Italiasta helmikuun lopussa. Se o

Pariskuntaostoksilla

Ei siis ostettu pariskuntaa, vaan tuli tehtyä ostoksia pariskuntana. Niin me-meiningillä, ettei mitään jakoa. Aamulla Sami kyllä tekemässä omat ostoksensa Peakin alessa, mutta päivällä minäkin hyppäsin mukaan. Ja loppujen lopuksi tuli ostettua yhteinen asu. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin olemme sen verran samankokoisia kokonaisuudessaan, että meille sopii sama laskuasu. Asu on Peak Performancen Women's Heli Alpine kokoasu, takki ja housut, harmaana. Toivottavasti kuvia tulossa jo pian, ehkä huomenna. Asu on kuoriasu, mutta siinä on lämmityksiä kriittisissä kohdissa. Minulle se tulee käyttöön vain erittäin lämpimissä olosuhtiessa ja kesällä. Kuumakalle-Sami voi käyttää sitä myös talvella. Vaihtoehtoina olisi ollut pinkki ja valkoinen, mutta harmaa oli minusta paras. Se ei ihan heti likaannu, eikä se ole turhan räikeä. Eikä yhteiset ostokset loppuneet tähän. Ostimme nimittäin sukset, siis laskettelusukset, Rossignol S3 . Twintip-sukset, joissa todella voimakas nosto sekä k

Lomafiiliksiä

Tänään ei paistanut aurinko, iltapäivällä alkoi sataa lunta. Tietää hyvää tuleville offarisessioille. Kävimme selvittämässä jääkiipeilymahdollisuuksia ja opastettuja offariretkiä, perästä kuuluu sanoivat, vielä ei saatu mitään varattua. Moottorikelkkailu olisi myös yksi aktiviteetti. Minä en siitä ole niin kiinnostunut, sillä edellinen kelkkailu koitui kalliiksi ja meinasi käydä huonosti. Saariselällä ajoin huonosti informoidussa ojanylityskohdassa päin puuta ja putosin ojaan, oli lähellä ettei kelkka tullut päälle. Kelkasta hajosi etupuskuri, joka oli tyyliin kelkan kallein yksittäinen osa. Minulle ollaan hankkimassa uusia suksia. Minullahan on pari vuotta vanhat kilpapujottelusukset , mutta koska en ole oppinut oikein carvaamaan ja sukset kulkevat vähän turhan lujaa, on hankinnassa sukset, jotka sopisivat sekä rinteeseen että offarille. Testissä on ollut tämän näköisiä. Ja lisää juttua Treeniblogissa . Toisissa paikoissa testaus on ilmaista, joten välttämättä niitä uusia suksia ei t

Muisti palailee

Ainakin yksi asia, mikä Sveitsin reissusta piti mainita oli vieraat kielet. Minullehan suomi ja englanti ovat työkieliä, lisäksi puhun ja varsinkin ymmärrän ruotsia ja saksaa. Nyt olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja puhua aina kuin mahdollista kahta viimeksi mainittua. Liian usein vaihtaa englanniksi. Sveitsin reissulla menin Arlandan kautta ja tulin Köpiksen kautta. Kaikki muut kuin työasiat pyrin hoitamaan saksaksi tai ruotsiksi. Ja hyvin meni. Nyt ruotsi saa sparrausta kahden viikon osalta myös täällä Åressa. Ja ihan mukavasti menee´, kun itsepintaisesti yrittää. Joskus kyllä vastaukset tulevat englanniksi, mutta kun jatkaa ruotsiksi, niin kyllä ne kielen vaihtavat takaisin ruotsiksi. :)

Åreen ja Åressa

Nyt ollaan lomalla Åressa. Perjantaina lähdettiin Siljalla tulemaan Helsingistä. Ruotsin laiva oli taas kokemus sinänsä. Ensinnäkin en odottanut niin paljon tuttuja, jopa kummityttö oli risteilyllä. Toiseksi en odottanut niin paljon venäläisiä. Heitä oli niin tarjolla miehille, esiintymässä kuin matkustamassa, paljon. Kolmanneksi buffet tuotti taas positiivisen yllätyksen. Sieltä löytyi vaikka mitä herkkuja, oli italialaista, oli blinejä ja mätiä, oli meksikolaista, kaikki aivan loistavia. Jälkiruoka ie ollut ihmeellistä, mutta onneksi oli ähky jo ennen sitä. Tuli nimittäin sytötyä sen verran, että piti käydä päällimmäiset oksentamassa... Laivalta mukaan tuli myös Barbapörrö. Minun tulevaisuuden matkakaveri, kun olen yksin matkassa. Toimii tyynynä ja kainaloon otettavana. :) Matkalla Åreen poikkesimme Avestassa Haglöfsin tehtaanmyymälässä Dalahäst-nimisessä ostoskeskuksessa. Sileät löytyi myös mielettömän hyvä ravintola. Ihan selkeästi paikanpäällä tehtyä ruokaa. Hirvipullat ja mo

Basel ja Sveitsi

Piti olla paljon asiaa Baselista ja Sveitsistä, mutta parin päivän aikana on tainnut unohtua lähes kaikki. Mutta ylipäätään, tykkään Sveitsistä tosi paljon. Ehkä sinne voisi jopa muuttaa jossain vaiheessa. Siellä on turvallista ja siistiä, ihmiset ovat huomaavaisia ja ennen kaikkea harrastusmahdollisuudet ovet ihan lähellä. Kävin piipahtamassa Baselissa, vaikka majapaikka oli Zürichissä. Baselissa oli kevät, kuvakin on sieltä. Tuli vilaistua kevään koru- ja kellomuoti. Aika hienolta näyttää. :)

Musta pantteri on saapunut

Vihdoin löysimme kylpyhuoneeseemme viimeisen puuttuvan lenkin eli mustan pesukoneen! Kyseessä on LG F1402FDS6 -höyrypesukone, joka vieläpä pitäisi olla A++ -luokkaa eli supervirtapihi ja ekologinen. :) Vanha työjuhta jäi työttömäksi eli tarjolla olisi edestä täytettävä valkea ja kaikinpuolin toimiva laatukone uuteen kotiin.

Kevät

Lähden huomenna reissuun, piipahdan Helsingissä perjantaina ja jatkan matkaa pääsiäiseen asti. Saa nähdä miten säät etenevät ja lumet sulavat sillä aikaa. Viime viikollahan oli nättiä kevättä ilmassa, kun lumet sulivat auringon voimasta. Tällä viikolla paistaa taas, mutta on aikalailla pakkasta. Olisikohan ollut kevät 2005, kun oli todella mahtava auringonpaiste ja lumet sulivat sen voimasta. Näin oli ainakin Tampereella. Vesisateen aiheuttama sulaminen on todella likaista, inhottavaa ja märkää. Ja eikös tuota vettä tule noista isoista kinoksista muutenkin jo ihan tarpeeksi. Minun toiveena olisi, että pääsisin vielä hiihtämään, kun palaan. Näin siksi, että alkutalvi meni matkustellessa, enkä päässyt nauttimaan lumesta. Katsotaan miten käy ja mitä paljastuu maasta matkojeni aikana.

Halua, tahtoa, asennetta

Eilen tuli tsekattua Korson Vedon miesten 1-sarjajoukkueen välieräottelu. Voitosta pääse 1-sarjan finaaliin ja siitä SM-liigakarsintoihin. Porkkanaa oli siis kerrakseen tuossa ottelussa, mutta silti kentältä löytyi lähinnä lampaita. Kokeneille kavereille, kuten Kaipelle, Akolle, Petskulle ja Tommolalle pisteet yrittämisestä, tsemppaamisesta ja loppuunastipelaamisesta. Nuorille miinukset löysyydestä, apaattisuudesta, hitaudesta ja haluttomuudesta. Missään vaiheessa ei näkynyt tuuletuksia, huutoja, raivoa, siis asennetta. Eihän peliä voiteta, jos asenne ei ole kohdallaan. Vierasjoukkueella oli astetta paremmin, mutta silti aika kesyä noinkin merkityksellisessä matsissa. Ok, kotijoukkue saa hieman anteeksi loukkaantumisien ja sairastelujen heikentämää tilannetta, mutta juuri silloinhan sitä pitäisi löytyä astetta enemmän räväkkyyttä, näytönhalua ja voitontahtoa korvaajilta. Ainakin näin minä ajattelen tai ajattelin omina aktiivisina pelivuosina. En olisi antanut itselleni ikinä anteeksi

Auto

Meidän taloudessa on Toyota Avensis, farkku, jota minä käytän pääosin. Nyt on tekevälle sattunut tapaturma, sillä puskuri on irronnut oikealta puolelta. Olen ilmeisesti ajanut jonkun jään päälle, joka on nostanut puskurin pois paikoiltaan ja hajottanut kiinnikkeet. Puskurin sai kyllä kiinni, mutta suositellaan uuden puskurin hankkimista. Siis uusi puskuri maksaa 1200 Euroa. Kiinnikkeet ja vastakappaleet on valettu yhteen puskurin kanssa, eikä vain niitä sen takia voi vaihtaa. Pitää vaihtaa koko saamarin puskuri. Aika kallista yksistä kiinnikkeistä. Ainakin verrattuna auton hintaan. Tässä tilanteessa olisi varmaankin parempi vaihtaa koko auto. Ja sen takia minä mietinkin, että mikä olisi unelma-auto minulle. Se voisi olla citymaasturi, ettei ihan pienet jääpallerot haittaa ja pääsee haastavammissakin paikoissa. Neliveto, ettei jää jumiin. Automaatti, vakionopeudensäädin, turbo, ilmastointi, valkoinen tai tumma lila, sisäänkääntyvät peilit autoa sammuttaessa, peräkoukku, peruutustutka ai

Fanit

Tämä aihe on aika loppuunkulutettu ja tästä on ollut aikaisemminkin kirjoituksia tässä foorumissa. Mutta silti uhmaan toiston tylsyyttä ja kirjoitan taas urheilufaneista. Eilen keskustelin asiasta erään yleisurheilijan kanssa. Hänen kanssaan ihmeteltiin samoja piirteitä suomalaisessa urheilufanikulttuurisa. Viimeisin kosketus minulla on asiaa torstailta, kun olin katsomassa Jokerit-TPS. Ensimmäinen ihmetyksen asia on, että miten joku voi olla niin kiinnostunut toisen urheilusuorituksesta, että käy katsomassa joka kertaa kuin se kyseinen urheilija tai urheilujoukkue on estradilla? Itse en tätä ymmärrä, eikä ymmärtänyt yu-kaverinikaan. Kyllä ne omat suoritukset on aina olleet tärkeämpiä kuin kenenkään muun. Toinen asia on, että miksi suomalaiset ymmärtävät kannustuksen toisten solvaamisena. Eipä paljon positiivisia kommentteja irronnut niistäkään katsojista, jotka suunsa aukasivat muiden kuultavaksi torstaina pelissä. "Turku on Suomen perse!", "Tuomari on nuija!" ja m

Hämmentävää

Tässä taannoin kävelimme samin kanssa Fredrikinkadun ja Kalevankadun risteyksen tienoilla. (Onko se nyt sitten Kamppia?) Katselimme ympärillemme etsien erästä kauppaa ja samalla ihailimme lumenpudottajia katoilla ja vanhoja taloja. Näytimme kai sen verran turisteilta, että vanhemppi herrasmies tuli kysymään: "Can I help you? Voinko auttaa?". Olimme niin häämentyneitä, ettemme aluksi edes osanneet vastata mitään. Tuollaista auttamisalttiutta ei nimittäin kovin usein kohtaa. Kiittelimme herrasmiestä ja kerroimme ihailevamme maisemia, jatkoimme matkaa ja päivää hymyssä suin.

Mullakin on nyt

Vaaleanpunaiset Reinot Sain synttärilahjaksi ja sen jälkeen olen pitänyt joka päivä jalassa kotona ollessa. Aivan ihanat! :)

Kotimaista luonnonkosmetiikkaa

Vuosi sitten ostettiin GoExpo-messuilta Lily Alexandran -tuotepaketti. Silloin halusimme kokeilla uutta, kotimaista kosmetiikkavalmistajaa. Tuotteet tuntuivat ihan hyviltä, mutta haju ei miellyttänyt. Emme silloin tienneet, että tuotteethan ovat täysin luonnontuotteita ilman lisäaineita, niissä ei ole myöskään mineraaliöljyjä, parabeeniä, eikä muita haitallisia aineita. Tänä vuonna törmasimme messuilla samaan standiin. Yhden tuotteen (seerumi) hinnalla sai neljä, hyvä kauppa. Lisäksi tutustuimme paremmin koko tuoteperheeseen, joka on vuoden aikana kasvanut kuorinta-aineella, kasvonaamiolla ja kasvovedellä. Aikaisemmin oli tarjolla kasvovoide, seerumi, puhdistusaine ja silmänympärysvoide. Tänä vuonna tulossa on myös kokovartalotuotteita. Valitettavasti tuotteita saa vielä melko harvoista paikoista , mutta syksyllä ne tulevat myyntiin myös Sokoksiin. Hyvä Suomi!

Kovat jätkät

Nyt on ollut paljon keskustelua lumien pudottamisesta katoilta. Osa puolesta, osa vastaan ja onnettomuuksiakin on tapahtunut. Asiasta oli pieni maininta myös Hesarissa viime sunnuntaina, siinä todettiin lumien pudottamisen olevan turvallisempaa, koska kaksi on kuollut tippuessaan katolta, mutta kolme on kuollut lumien alle, kun niitä ei ole tiputettu. Tätä keskustelua on käyty myös meidän taloyhtiössä. Ja kun hallitus päätti, aivan oikein minun mielestäni, tilata lumien pudottajat turvallisuuden ja kattojen ehjänä pysymisen turvaamiseksi, niin ei siinä kenekään pitäisi valittaa. Mutta silti löytyy joku, joka ei halua että katolle mennään, kun se voi mennä rikki ihmisen painosta. Ja pah, kuutio lunta painaa tonnin. Ihminen siinä päällä on aika pieni osa, varsinkin kun sillä varmistetaan, ettei katto hajoa, eikä lumet tipu sivullisten päälle. Meidän Vaari teki lumenluonti hommaa Helsingin katoilla usean vuosikymmenen ajan. Alun kuva kertoo kuinka haastavaa hommaa se oli. Pudotus olisi ol

Hankinnassa polkupyörä

Koska haluan liikkua enemmän hyödyksi, säästää luontoa ja nauttia ulkoilmasta, haluan polkupyörän, jolla pääsen välimatkat sujuvasti. Tällä hetkellähän minulla on täysjousto Canyon, joka on täydellinen maastoon ja alamäkeen. Tyo pörä hankittiin sillä ajatuksella, että sillä voisi liikkua myös muuallakin kuin metsässä, mutta ei se ihan niin mene. Iskareiden lukitus on ehkä helppoa, mutta renkaiden isojen nappuloiden vaihtaminen slicksimpiin on hieman liian iso operaatio. Enkä edes osaa tehdä sitä. Viime viikonloppuna vierailin pikaisesti GoExpossa katsomassa tarjontaa. Aluksi haussa oli hybridi, mutta sitten mieli muuttui ja nyt haussa onkin 29"-renkailla oleva maastopyörä. Hybridissä on etuna se, että siinä on slicksit renkaat ja se on jäykkä. Lisäkriteerinä oli vielä levyjarrut, hyvät osat ja napavaihde. Viimeinen ei kuitenkaan pakollinen. Sopivia hybridejä ei pahemmin löytynyt, eikä kyllä isoja maastureitakaan. Koska minä en sen enempää pyöristä ymmärrä, niin asiaa hoitaa pyöräe

Etnistä ruokaa

Tykkään ruuasta! Mutta erityisesti monista aasialaisista ruuista, kuten nepalilaisesta, japanilaisesta, thai-ruuasta, intialaisesta jne... Viikon sisään tuli syötyä kaksi kertaa Himalajassa ja kerran Hanko Sushissa . Molempia on pakko kehua. Himalaja sijaitsee lähellä Erottajaa ja siellä tuli käytyä kahtena perättäisenä lauantaina syömässä nepalilaista, että ehkä he luulevat jo kanta-asiakkaaksi. Ensimmäisellä kerralla kanaa pinaattikastikkeessa, niin hyvää, ja toisella kerralla kermaista kana-katkarapu-nuudeli-keittoa ja lihaa tandooriuunista, vielä parempaa. Ison Omenan Hankossa söin medium sushi-setin, joka sisälsi 6 makia ja 6 nigiriä. Kolmessa makissa oli lohta, majoneesiä ja jotain vihannesta, aivan loistavia, kolmessa oli kurkkua. Jokainen nigiri oli erilainen, parhaita olivat ehdottomastai tonnikala ja pinnalta grillattu lohi. Ei tavallinen lohikaan huono ollut. Suosittelen molempia ravintoloita lämpimästi!

Ihmeellinen Itävalta ja muita matkajuttuja

Viime viikon matkalla tuli erilaisia poikkeamia matkasuunitelmaan. Alunperin piti käydä vain Münchenissä, mutta sitten jatkoinkin reissua Italiaan. Ensimmäinen matkasuunnitelma oli lentää yhteen mittaan Wienin kautta, mutta loppujen lopuksi Lufthansan lentäjien lakon takia vietin yhden yön Wienissä. En ole aikaisemmin käynyt Itävallassa, joten pari asiaa aiheutti ihmetystä. Ensinnäkin yksittäisiä takseja ei ollut tarjolla, vaan taksi piti ostaa ja maksaa toimistoon. Alle 5 km matkasta joutu maksaa 20 euroa, kun halusin taksin heti. Olisin joutunut odottamaan ainakin puoli tuntia, jos olisin halunnut maksaa vähemmän. TOinen ihmetyksen asia oli lentokentällä. Turvatarkastus oli vasta kaikkien kauppojen jälkeen, juuri ennen porttia. Kaipa niisät lentokentän kaupoista silti tax-freenä sai ostaa, sillä eihän nykyään missää kysytä passia ennen lentokonetta, jos siinäkään vaiheessa. Tässä kuvaa lennolta Wienistä Venetsiaan. Melkoista tilkkutäkkiä on maasto. Wienistä ostin pari Mozartin kuuge

Osta hyvää halvalla

Samin laskukamoja myynnissä täällä ja täällä . Osa täysin käyttämättömiä, osa ihan vähän käytettyjä. Siis loistotuotteita, ei vaan ole käyttöä, kun on uutta tilalla. Joukosta löytyy myös naistenkin malleja.