Täällä Ruotsissa on pystynyt hyvin jatkamaan luomulinjaa. Sekä ICAssa että Coopissa on paljon omia luomutuotteita ja myöskin valtakunnallisia. Krav-merkki löytyy niin yrteistä, näkkileivästä, mehusta, juustosta, lihasta kuin jugurtista. Jopa turkkilaista pappa-jugurttia saa luomuna.
Meidän kahden lieden, leivänpaahtimen ja kahvinkeittimen keittiössä ei erityisiä gourmet-ruokia loihdita, mutta nälässä ei silti olla oltu. Ja vaikka ei mitään sen kummenpaa diettiä olla ylläpidetty, niin ollaan silti oltu lähinnä keittolinjalla. Valmiskeittoja ollaan höystetty proteeinilisillä ja kruunattu yrteillä. Purkkigulassi ei sen sijaan tarvitse kuin hieman pappa-jugurttia höysteeksi.
Aamuisin ollaan nautittu valmisriisipuuroa, jota löytyy myös luomuna. Puuro myydään samanlaisissa muovipötköissä kuin koiranruoka ja vihannessoseet. Mutta on ihan loistavaa, kun vähän höystää maidolla. Myös munakas ja mysli jugurtilla on loistava aamiainen. Niin ja onhan meillä tietysti mukana myös aamujuoma-ainekset: protiinijauhe, leseitä, öljyjä, macaa ja loput löytyvät kaupasta, kuten marjat, kauramaito, sitruunamehu ja mausteet. Aamiaiset ovat olleet sen verran tuhteja, että kovemmankaan kulutuksen kyydissä ei tule ihan heti nälkä.
Ruotsissa panttereita myydään nimellä Salta Katten. Bilareistakin on tullut salta-versio. Myös tanskalainen Anthony Bergin tumma salmiakkisuklaa on ihanaa. Suolaisista nameista jonain päivänä testataan Öölannin herkku täytetyt perunapallot.
Tänään meinasin tehdä laivaöverit buffetissa. En vaan tiedä mikä vaivaa, kun on kaikkea tarjolla, niin ei osaa hillitä. Onneski jätin kuitenkin viimeisen kanapihvin syömättä, koska muuten olisi käynyt taas huonosti.
Aamuisin olemme katselleet TVÅREa. Sieltä tulee sää- ja rinnetiedot, sekä vinkkejä päivän aktiviteeteiksi. Iltaisin TVÅRE tarjoaa fiiliksiä Freeride kiertueelta, näytteitä alamäkiajosta, esittelee ruotsalaislaskijoita ja ajajia, esittelee Åre ja kirsikaksi kakun päälle näyttää meidän suosikiksi nousseen Retro Rocks-ohjelman muodossa laskua ja temppuja 1980- ja 1990-luvuilta. :)
Mikä Retro Rocksissa on ollut hassua, niin silloin ei kukaan käyttänyt pipoa, saati sitten kypärää. Aina vain panta tai ei mitään päässä kovimmassakin myrskyssä ja tuiskeessa. Laskulasit taisivat tulla käyttöön myöskin vähän myöhemmin, sillä laskijat painavat melkoisissa Ray-Baneissa tuulemaan. Laskijat eivät myöskään ole mitään ihan nuoria, nelikymppisiä lähes kaikki. Nykypäivän laskijathan ovat parikymmpisiä tai maksimissaan kolmivitosia. Temput ovat kyllä hienoja ja välineet haastavia. Laskutekniikka on todella raskas, joten ainakin kaverit ovat olleet kunnossa. Suurimmalla osalla laskijoista on haalari, keltaisena tai punaisena. Todella hauskaa katseltavaa!
Koska tästä lauantaipäivästä ei pahemmin ole muuten kerrottavaa, kun keli oli surkea, lunta tuli vaakatasossa, eikä hissit olleet auki kuin alaosassa (en edes käynyt mäessä), niin kerrotaan viikon aikana nähdyistä unista. Päällimmäisenä mielessä on viime yön uni, jossa soitin jo edesmenneille isovanhemmilleni. Mummi vastasi puhelimeen ja kertoi, että Vaarin nettisivut avataan 1.5. Tuli kuulemma mieleen tehdä sellaiset, kun kalenterissa luki muistuksena "Elämys". Viime yönä oli unissa myös mammutteja, joita oli Suomessa, mutta vähenemässä päin. Minä olin kovin huolissani, että eihän niin hienot eläimet vaan katoaisin Suomesta. Olen ollut iltaisin todellä väsynyt, mutta lukenut silti vähän kirjoja. Aamuisin olen herännyt n. 8h unien jälkeen ennen kellonsoittoa. En ole ollut väsynyt, mutta hieman kireä kyllä aamuisin. Ehkä pitäisi nukkua enemmän tällaisen ahkeroinnin ja ulkonaolon päälle, mutta minkäs teet, kun unta ei vaan riitä. Ensi yönäkin tunti varastetaan kesäaikaan...
Kirjoista läpi on luettu Hanne Vibeke Holstin Tosielämää ja Leena Lehtolaisen Tappava Säde. Tappava Säde on Lehtolaisen toista dekkarisarjaa, jossa esiintyvät myös Maria Kallioista tutut Maria Kallio, Pekka Koivu, Anu Wang ja muita hahmoja. Todella viihdyttävää luettavaa, pakko laittaa seuraava kirja varaukseen kirjastosta.
Meidän kahden lieden, leivänpaahtimen ja kahvinkeittimen keittiössä ei erityisiä gourmet-ruokia loihdita, mutta nälässä ei silti olla oltu. Ja vaikka ei mitään sen kummenpaa diettiä olla ylläpidetty, niin ollaan silti oltu lähinnä keittolinjalla. Valmiskeittoja ollaan höystetty proteeinilisillä ja kruunattu yrteillä. Purkkigulassi ei sen sijaan tarvitse kuin hieman pappa-jugurttia höysteeksi.
Aamuisin ollaan nautittu valmisriisipuuroa, jota löytyy myös luomuna. Puuro myydään samanlaisissa muovipötköissä kuin koiranruoka ja vihannessoseet. Mutta on ihan loistavaa, kun vähän höystää maidolla. Myös munakas ja mysli jugurtilla on loistava aamiainen. Niin ja onhan meillä tietysti mukana myös aamujuoma-ainekset: protiinijauhe, leseitä, öljyjä, macaa ja loput löytyvät kaupasta, kuten marjat, kauramaito, sitruunamehu ja mausteet. Aamiaiset ovat olleet sen verran tuhteja, että kovemmankaan kulutuksen kyydissä ei tule ihan heti nälkä.
Ruotsissa panttereita myydään nimellä Salta Katten. Bilareistakin on tullut salta-versio. Myös tanskalainen Anthony Bergin tumma salmiakkisuklaa on ihanaa. Suolaisista nameista jonain päivänä testataan Öölannin herkku täytetyt perunapallot.
Tänään meinasin tehdä laivaöverit buffetissa. En vaan tiedä mikä vaivaa, kun on kaikkea tarjolla, niin ei osaa hillitä. Onneski jätin kuitenkin viimeisen kanapihvin syömättä, koska muuten olisi käynyt taas huonosti.
Aamuisin olemme katselleet TVÅREa. Sieltä tulee sää- ja rinnetiedot, sekä vinkkejä päivän aktiviteeteiksi. Iltaisin TVÅRE tarjoaa fiiliksiä Freeride kiertueelta, näytteitä alamäkiajosta, esittelee ruotsalaislaskijoita ja ajajia, esittelee Åre ja kirsikaksi kakun päälle näyttää meidän suosikiksi nousseen Retro Rocks-ohjelman muodossa laskua ja temppuja 1980- ja 1990-luvuilta. :)
Mikä Retro Rocksissa on ollut hassua, niin silloin ei kukaan käyttänyt pipoa, saati sitten kypärää. Aina vain panta tai ei mitään päässä kovimmassakin myrskyssä ja tuiskeessa. Laskulasit taisivat tulla käyttöön myöskin vähän myöhemmin, sillä laskijat painavat melkoisissa Ray-Baneissa tuulemaan. Laskijat eivät myöskään ole mitään ihan nuoria, nelikymppisiä lähes kaikki. Nykypäivän laskijathan ovat parikymmpisiä tai maksimissaan kolmivitosia. Temput ovat kyllä hienoja ja välineet haastavia. Laskutekniikka on todella raskas, joten ainakin kaverit ovat olleet kunnossa. Suurimmalla osalla laskijoista on haalari, keltaisena tai punaisena. Todella hauskaa katseltavaa!
Koska tästä lauantaipäivästä ei pahemmin ole muuten kerrottavaa, kun keli oli surkea, lunta tuli vaakatasossa, eikä hissit olleet auki kuin alaosassa (en edes käynyt mäessä), niin kerrotaan viikon aikana nähdyistä unista. Päällimmäisenä mielessä on viime yön uni, jossa soitin jo edesmenneille isovanhemmilleni. Mummi vastasi puhelimeen ja kertoi, että Vaarin nettisivut avataan 1.5. Tuli kuulemma mieleen tehdä sellaiset, kun kalenterissa luki muistuksena "Elämys". Viime yönä oli unissa myös mammutteja, joita oli Suomessa, mutta vähenemässä päin. Minä olin kovin huolissani, että eihän niin hienot eläimet vaan katoaisin Suomesta. Olen ollut iltaisin todellä väsynyt, mutta lukenut silti vähän kirjoja. Aamuisin olen herännyt n. 8h unien jälkeen ennen kellonsoittoa. En ole ollut väsynyt, mutta hieman kireä kyllä aamuisin. Ehkä pitäisi nukkua enemmän tällaisen ahkeroinnin ja ulkonaolon päälle, mutta minkäs teet, kun unta ei vaan riitä. Ensi yönäkin tunti varastetaan kesäaikaan...
Kirjoista läpi on luettu Hanne Vibeke Holstin Tosielämää ja Leena Lehtolaisen Tappava Säde. Tappava Säde on Lehtolaisen toista dekkarisarjaa, jossa esiintyvät myös Maria Kallioista tutut Maria Kallio, Pekka Koivu, Anu Wang ja muita hahmoja. Todella viihdyttävää luettavaa, pakko laittaa seuraava kirja varaukseen kirjastosta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!