maanantaina, syyskuuta 28, 2009

Huh huh

Aika haipakkaa vierähtävät tunnit, päivät ja viikot. Nyt on Riinan synttärit, eli syyskuun 28. päivä. Siis syyskuukin jo ihan lopussa. Kelit eivät onneksi ole karulla tavallaan tuoneet esille tätä ajankohtaa, mutta ilmeisesti siihen on tulossa muutos. ei sateen, vaan kylmän myötä.

Viime viikko meni Espanjassa seminaarissa. Lauantaina nukkuessa ja töissä. Sunnuntai turnauksessa ja Cirque du Soleilissa.

Espanjassa ei ole kiva ajaa autolla ja La Alhambra on historiallinen kohde. Lisäksi pitää ilmeisesti olla todella tarkkana mustekaloja syödessä. Viimeiset kolme päivää nimittäin ei ollut olotilan suhteen ihan parhaita.

Sunnuntain turnauksesta enemmän Treeniblogissa. Sunnuntai-illan kruunasi ehdottomasti sirkus. Aivan mieletöntä osaamista. Kyllä kannatti mennä!

torstaina, syyskuuta 17, 2009

Tosi

Eilen tuli seurattua ihan huolella niin tosi-tv:tä kuin tosielämää. Katsoin nimittäin maanantaina alkaneen ja tallennetun Diilin, eilen alkaneen Suomen Unelmien poikamiehen ja Big Brotherin koosteen. Lisäksi luin netistä huolella Marja Tiuraa koskevan keskustelun.

Diilistä. Hjallis Harkimo on mielestäni arvostettava ja esimerkillinen liikemies. Hän on tehnyt todella paljon rahaa ja uskon, että sen eteen myös todella paljon töitä. Ihmisenä hän ei varmasti ole se helpoin ja mukavin, ainakaan sen kuvan perusteella mitä media antaa ymmärtää. Uskon myös, että hän on erittäin vahvasti oma itsensä ohjelmassa. Mutta entä kilpailijat - wow - ovatko he oikeasti suomalaisia liike-elämän ihmisiä vai näyttelijöitä? Milloin Suomessa ollaan muututtu noin ulkonäkökriittiseksi? Onko bisneselämä todellakin noin raakaa, että jos naama ei miellytä, niin sitten ei mitään toivoa, vaikka päätä riittäisikin? Samaa kategorisointia ja arvostelua ulkonäöstä tuli niin naisten kuin miesten puolelta.

Suomen Unelmien poikamiehestä. Hannu on söpö ja hyväkäytöksinen. Hän on iloinen ja avoin, eikä sanat takerru kurkkuun. Oikein loistava unelmien poikamies. Tyttöystäväehkokkaista en oikein päässyt selville, koska heitä oli niin monta. Vaikuttivat iloisilta ja tavallisilta ihmisiltä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Big Brother. Tällä kertaa talossa on ihan selvästi kaksi erilaista ryhmää. On ihan ok-fiksuja ja sitten loput... Oli mukava katsella, että slummin asukkailla riitti asennetta niin treenaamiseen, ruuanlaittoon kuin ihan siellä slummissa asumiseenkin. Kun taas paratiisin puolella ei näytä mikään olevan hyvin. No, jos elämä pyörii vain oman nenän ympärillä, niin ei kai sitä paljon voi odottaakaan. Ainut poikkeus paratiisissa on Esa A., joka voisi minun mielestä muuttaa perusilmeensä hieman iloisemmaksi. Mitne suun pielet edes saa noin alaspäin käännettyä.

Marja Tiura. Miksi Marja Tiuran lentolippu Thaimaasta Suomeen on nostettu noin surella kohulla pinnalle? Eikä kenenkään muun poliitikon saamia lahjoja muka tarvitse huomioida? Vai eikö muka kukaan muu politiikko ole saanut minkäänlaisia lahjuksia? Miksi Marja Tiura on suostunut tuollaiseen ryöpytykseen? Veikkaan, että kuka tahansa ottaisi lahjaksi lennon minne tahansa, jos sitä tarjotaan. Myös Marja Tiuraa tällä hetkellä arvostelevat varmasti ottaisivat. Ja miksi Marja Tiura ei saa suojella hänen tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan? Minulla ei ole mitään Marjan tiuraa vastaan tai hänen puolestaan, mutta en vain ymmärrä miksi tästä asiasta on nostettu tällainen kohu. Onko se nykyaikaisen nopean ja ylitehokkaan median ansiota? Onko se ihmisten sinisilmäisyyden vuoksi? Onko takana jotain vielä suurempaa, jota halutaan peitellä ja Marja tiura on suostunut olemaan syntipukki tällaisessa pikkuasiassa? Minä vain toivon, että korruptio jää tähän, että puhutaan jostain sadoista euroista poliitikoille. Toivon, ettei nuo sataset muutu yritysten tuhansiin tai satoihin tuhansiin tulevaisuuden kauppoja tehtäessä. Ja toivon myös, että yksityiset yritykset tai yksittäiset ihmiset jää korruption jalkoihin kärsimään. En minä ainakaan halua mitää mahtivaltiota, jossa jyräävät vain valtion yritykset.

maanantaina, syyskuuta 14, 2009

Joo joo, täällä ollaan

Viime viikko meni. Tekemistä ja menoa oli siihen malliin, että hups vaan viikko onkin jo takana. Piti olla Saksassa, mutta olinkin Suomessa. En tiedä miten paljon olisi jäänyt tekemättä tai tullut juttuja todo-listalle, jos olisin ollut poissa. Nytkin yhden päivän poissaolo koneen ääreltä aiheutti järkyttävän meiliryöpyn.

Lyhyesti viime viikko, jossain vaiheessa saattaa tulla tarkempaa kertomusta:
- kasvot alkoivat kukkiman puhdistuksen ja itse tehdyn kasvohoidon jälkeen oikein kunnolla
- laktoositon ruoka on parantanut oloa huomattavasti
- kevyempi ruokavalio ja treenauksen lisääminen näkyvät peilissä ja vaatteissa, mutta ei kehonkoostumusvaa'assa.
- pikkasen kireyttä väsymyksen takia
- pikkasen väsymystä paljon ulkoilun takia: 2x 1h maastopyörälenkki, 1x täysi golf-kierros, 2x puolikas golfkierros, pihahommia
- kroppa todella jumissa edellä mainituista sporteista, eikä yhtään kiinnostusta venyttelylle
- Vierailu Pieksämäellä ja Mikkelissä
- Häät Tampereella
- Hotelliyöpyminen
- Synttärikekkerit
- Mysrskylyhtyjen metsästystä

Mitäköhän kaikkea tällä viikolla, se jää nähtäväksi. Varmaa on vain, että sunnuntaina Espanjaan työreissulle.

sunnuntaina, syyskuuta 06, 2009

Luonnonantimia

Viikonloppuna tuli käytyä metsässä useampaan otteeseen. Tuli sekä sportattua että saalistettua. Alkusyksyn metsä on kyllä ihana paikka. Niin raikas sateiden ja viileämmän ilman ansiosta. Niin kaunis kellastuvin lehtineen ja punaisin marjoineen. Ja niin rentouttava hiljaisin äänineen. Ja niin antoisa sienineen ja marjoineen ja muine herkkuineen.





Mustikat tosiaan olivat lähes lehdettömissä varvuissa. Joko lehdet on jo tippuneet tai sitten ne on kerätty poimijalla. Uskoisin, että ensinnä mainittua, koska mustikat olivat todella isoja ja niitä oli niin käsittämättömän paljon.

Puolukoitakin löytyy välillä kunnon ryppäissä. Tänään keräsimme 5m x 5m alueelta melkein kaksi litraa.

Kanttarellejäkin löytyi ihan mukavasti. Suppivahveroita ei yhtään. Tai no yhtään ja yhtään, otin pyöräretkellä taukopaikalle osuneet suppivahverot mukaan, kun näyttivät siinä niin yksinäisiltä kiven päällä. Niitä oli 5.

Piha kukassa

En tiedä myöhästyinkö istutuksissa vai miksi minun dahliani ja gladiolukseni ovat vasta alkaneet kukkia. Molemmat kasvoivat kesän aikana todella pitkiksi ja komeiksi, mutta nyt vasta ne ovat kauneimmassa loistossaan. Vaikkakin hyvä, että ede nyt, kalla ja liljat eivät kukkineet koko kesänä.



Myös keväällä ostetut gerberat tekevät jatkuvasti uutta kukkaa. Kerran oloin jo heittämässä niitä mäkeen, mutta huomasin outoja nykiöitä lehtien seassa ja odotin vielä, että mitä tuleman pitää. Nättejä kukkiahan sieltä sitten pukkasi ja pukkaa yhä.


Pihaltamme löytyy myös todella vanha syyshortensia. Viime vuonna leikkasin kaikki kuivuneet kukinnot pois ja keväällä huolsin kuivuneet osat pois. Ilmeisesti hoitotoimenpiteet toimivat, sillä hortensia on aivan valtava. Sade ja painavat kukinnot ovat painaneet oksat maahan asti, mutta upealta se näyttää silti.

Omaa designia

Kun teimme terassin viime kesänä meille jäi hieman ylimääräistä terassilautaa. Pihalle kaivattiin myö säilytysjärjestelmää grillivälineille ja vähän muullekin. Koska mitkään kaupat eivät pystyneet tyydyttämään tätä tarvetta, oli raksattava itse.

Sami teki vanhempiensa kanssa suurimman työn laatikon kanssa. Minä sain laittaa näppini peliin vasta loppuviimeistelyssä, eli kannen tekemisessä uudestaan. Tällainen tuli.


Laatikonkin jälkeen lautaa jäi yli ja sitä piti käyttää johonkin, koska ei niin kallista puuta voi pois heittää! :) Täysin minun suunnittelemina, mutta Samin kokoon ruuvaamina pihalta löytyy nyt kaksi kukkalaatikkoa.


Kaikki edellämainitut tullaan ensi kesänä käsittelemään samalla aineella kuin terassi, joten niistä tulle samanväriset. Talveksi laitan kukkaboxeihin varmaankin havuja ja kanervia.

perjantaina, syyskuuta 04, 2009

Kohti tavoitteita

Puhdistuskuuri on nyt ohi. Olo on selkeästi keveämpi ja vähemmän turvonnut. Otsassa on hieman epäpuhtautta, mutta muuten kaikki on hyvin. Jatkan kiinteytystä ja puhdistusta sekä rasvan polttamisen edistämistä 4321 VEGE Diet&Detox -tabuilla. Toivottavasti tehostavat minun pyrkimyksiäni.

Koska kuuri loppui eilen, annoin itselleni luvan duuni-illallisella ottaa hieman alkoholia alkudrinkin ja ruokaviinin muodossa. Muuten olin todella tiukkana siitä mitä söin. Niin kuin koko ajan tämän puhdistuskuurin aikana. Alkupalana kesäsalaattia, pääruokana nieriää ja kasviksia (ilman kastiketta) ja jälkiruokana marjoja ja sitruunasorbettia.

Olen huomannut, että iltaisin on todella pahaa turvotusta vatsan seudulla. Yritin miettiä mikä tämän aiheuttaa ja tulin siihen tulokseen, että en ole ollut tarpeeksi tarkka laktoosin suhteen. Tästä eteenpäin yritän välttää laktoosia täysin. Katsotaan mitä tapahtuu. Myös sokerin yritän pitää minimissä ja ruisleivän.

Jos haluan edes pienimpiä tavoitteita saavuttaa, on oltava tiukka. Ja tällä kertaa aion olla. Aiemmin on ehkä ollut vain puhetta ja pientä alkua, mutta nyt on asia toisin. Yksinhän ei tietä raivata, joten kaikki lähimpien ihmisten tuki ja ymmärrys tulee tarpeeseen ja niitä arvostetaan suuresti!

PS. Kropasta on täll hetkellä keskustelua ainakin Iltalehdessä. Onhan se kamalaa, jos mallista tulee normaalin kokoinen... :O

keskiviikkona, syyskuuta 02, 2009

Lähiseutu tutuksi



Maastopyörällä pääse mukavan nopeasti paikasta toiseen lähiseudulla. Niinpä meidänkin lähiseutu on tullut kokoajan tutummaksi ja tutummaksi. Ihan uudet maisemat löytyivät elokuun alussa Laajalahdesta. En tajunnut, että niin meidän lähellä on Villa Elfvik ja suuri luonnonsuojelualue aivan meren rannalla.

Ajomaisemat olivat huikeat ja matkalla näkyi niin lehmiä kuin useita lintuja. Oudointa oli tajuta, että vasta 1950-luvulla tuo paikka on autioitunut ja ihmiset ovat muuttaneet sieltä pois viljelemästä maata. Laajalahden satama oli nimittäin siihen mennessä hyvin suosittu kauppapaikka.

tiistaina, syyskuuta 01, 2009

Hurahtanut



Olen hurahtanut golfiin. On se vaan jännä, vaikka ei hirveästi osaa ja kehittyy todella hitaasti, niin koko ajan haluaisin päästä yrittämään ja parantamaan souritusta. Kehitys on siis oikeassa suunnassa, mutta standardisoiti puuttuu. Sen verran täydellisyyden hakuinen on, että haluaisi kovasti löytää sen tasaisen suorituksen ja pudottaa tasoitusta.

Tänään oli eka kisa ja sain siinä parhaan tuloksen tähän mennessä. Paineen allahan timantit hiotaan! Ei vaan, nyt taisi löytyä oikea käsien asento. Kropan asentoa pitäisi vielä kehittää, samoin kuin pään pitämistä paikallaan lyönnin aikana. Prollakin olisi varmasti hyvä käydä, että saisi varmuuden asentoon ja otteeseen.

18 reikää on yhä minulle hiukan liikaa. 13 reikää menee helposti, mutta sitten alkaa uuvuttamaan. Tänään söin 14 reiällä ruisleivän ja vikalla väylällä löin pariin, tankkauskysymys siis tuokin, ei vaikea ratkaista. Onneksi kuitenkin 54:n tasoituksella voi tasoitusta laskea 9:llä reiälläkin.

Loppukiri puhdistuksessa

Puhdistuksessa on kaksi viimeistä päivää menossa. Tänään vielä 2 annosta ja huomenna enää yksi. Onneksi vasta nämä kolme viimeistä päivää, joiloin ei tarvitse ottaa kuin yhdellä kerralla kaikki annokset, sijoittuivat töihinb paluuseen.

Minusta tulosta on túllut sen verran, että olo on kevyempi ja turvotuskin on laskenut. Illalla on vielä jonkin verran pöhöä, mutta eiköhän sekin lähde sitten 4-3-2-1-pillereiden kanssa.

Sen verran tiukka olen myös ollut ruuan ja juomien suhteen, että mitään ylimääräistä sokeria tai rasvaa en ole suuhuni laittanut. Jätin esimerkiksi kokonaan syömättä mustikkapiirakkaa, minkä sunnuntaina tein. Onneksi siitä suurin osa meni pakkaseen, niin voin jossain vaiheessa nauttia. Yritän pitää tätä tiukkaa kuuria yllä niin pitkälle kuin mahdollista. Toivottavasti tästä tulee jopa tapa!

Oli muuten loistava idea aloittaa kuurit lomalla, koska silloin ei tarvinnut keskittyä kuin itseensä. Nyt töihin palattuani kaikki on jo joltain osalta rutinoitunut ja valinnat tulee kuin itsestään.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...