tiistaina, toukokuuta 29, 2012

Mitä mielessä?


Tällä hetkellä mielessä pyörii lähinnä seuraavaa:
- miten saan tämän väsymyksen pois?
- miten muistan kaiken?
- paistaako aurinko tänään?
- milloin ehdin golfaamaan?
- millainen keli on lauantaina?
- mitä istutan pihalle ja missä välissä?
- millainen keli on sunnuntaina?
- ostaako kiipeilyvaatteita täältä vai odottaako Åreen?
- miten saisin jenkkakahvat pikapikaa pois?
- jne...

perjantaina, toukokuuta 25, 2012

Kauniita unia

Kiipeilyn myötä lisääntyneen ulkoilun vaikutukset ovat olleet järisyttävän suuret unen tarpeeseen. Kallioille  ei nimittäin mennä ihan vaan tunniksi, vaan yleensä siellä vierähtää vähintään kolme tuntia. Viikonloppuisin tuo ei ole mikään ongelma, kun liikkeelle voi lähteä heti aamutuimaan ja kotiin ehtii jopa ennen lasten nukkumaanmenoaikaa (mähän olen lapsi vielä). Arki-iltaisin sen sijaan illan tunnit eivät meinaa riittää millään, jos haluaa olla peiton alla ajoissa.

Hanna the Sportslady kirjoittaa omassa blogissaa hyvistä unista näin (jutun lopussa ja linkissä enemmän). Voi kun ehtisikin nukkua tuon 8-10 tuntia yössä. Kahdeksan tuntia täyttyy onneksi edes silloin tällöin, mutta sekään ei riitä millään, jos takana on vaikka kolme tuntia kapuamista ulkoilmassa. Mistä siis lisää tunteja vuorokauteen? En joka aamu haluaisi nousta silmät sikkuralla ja olla päivän ensimmäiset tunnit aivan pihalla.

Vaikka nämä auttavat, niin silti olisi kivempi, ettei myöskään joka aamu tarvitsisi käväistä kaupan kautta. Työpaikan automaattiakahviahan minä en pysty juomaan ja aamuisin ei ole aikaa vääntää kunnon cappuccinoja.



Uusin kalliolöytö on Kakarsberget Kirkkonummella. Hyvä, että melkein lähimaastoista löytyy vaihtelua, kun taidot eivät kartu niin nopeasti, että joka viikko voisi testailla uusia ja vaikeampia reittejä. Tuonne ehtii kivasti arki-iltanakin, samoin kuin Solvallaan ja ehkä myös Rollereille. Rollarit eivät vain ole ruuhkien kannalta parhaimmassa paikassa meiltä katsottuna.

Kakarsbergetill äon mielenkiintoisia luonnonmuodestelmia. On isoa kivilaattaa, savupiippua, halkeamaa, jättiläiskiviä ja hyvin suoraa seinää. Kallioiden vieressä virtaa puro, joka luo mahtavan elämyksen kiipeillä linnunlaulun ja luonnonrauhan keskellä. IAvan erilaista kuin Rollareilla tai Solvallassa, joissa tie menee vierestä.



torstaina, toukokuuta 24, 2012

Espoolaiset liikenteessä

Olen muutaman kerran kirjoitellut tänne blogiin liikenteestä, mm. näin. En kyllä enää allekirjoita tuon jutun mainintaa siitä, että olisin huolimaton kuski. En tiedä onko ajotapa muuttunut, kun ajaa enemmän ruuhkissa, vai onko sitä tullut vanhaksi ja pystyy keskittyä vain pariin asiaan kerrallaan. :)

Minulla olisi kuitenkin taas pari ehdotusta Espoon kaduille. Yllä mainitussa jutussa puran tuntojani Kehä II:n päällä menevän tien ja Kokinkyläntien risteyksestä. Tuo risteys on aivan mahdoton. Siinä ei minusta saisi ajaa kuin yhtä kaistaa itäänpäin, jotta pohjoisesta tulevat pääsisivät kääntymään itään, eli vasemmalle.

Toinen päänvaivaa ja hidastusta elämään tuottava kohta meidän lähiseudulla on Mankkaan koulun kohdalla.


Onko koululle ajavien ihan pakko kääntyä Vanha-Mankkaantieltä vasemmalle ja tukkia tie, kuvassa sinistä reittiä kohti B:tä. Tuo kohta on muutenkin tukkoinen, kun heti risteyksen jälkeen on bussipysäkki ilman levennystä ja ennen risteystä liikennevalot koululaisille. Turun motarilta on aamuisin huomattavasti enemmän autoja matkalla Tapiolan suuntaan kuin toiseen suuntaa. Koululle kääntyvät voisivat muita ajatellen ja liikennettä joustamaan käydä ajamassa lenkin  kiertoliittymässä ja palata 100 metriä takaisinpäin ja kääntyä sitten ilman ongelmia oikealle koulullepäin. Tuo homma ratkeaisi helposti kieltämällä kääntyminen vasemmalle vastaantulevan kaistan yli ainakin aamuisin.

keskiviikkona, toukokuuta 23, 2012

Luxuskahvia

Jo on aikoihin eletty, minä kehun kahvia ja suosittelen kahvikonetta!!

Meille päätyi kaksi todella loistavaa espressokonetta ja vielä samanlaista. Toinen pitää tottakai myydä, koska ei tuplaespressoon sentään kahta konetta tarvitse. Käypä tsekkaamassa tarkemmat tiedot Huuto.netistä.

Tämän näköistä herkkua on ollut tarjolla Rancilion uumenista. Vielä kaipaa kuviot pientä säätöä. :)


Jo talvella tuli hankittua herkullisia papuja Åresta, vaikka kahvikoneesta ei ollut tietoakaan. Nuo Åre Kafferosterin Miravalle-pavut pääsivät kuitenkin loppumaan ja piti lähteä suomalaisille apajille. Kaffa Roasteryn myyjä suositteli Espresso Latte 4.2-laatua, jos sekoittaa kahvin sekaan maitoa. Sitä siis testaamme seuraavaksi. Ja kesällä sitten auto täyteen årelaisia papuja, kun sinne matkaamme. :)

Kahvista olen sen verran oppinut, että minun cappuccinoni ei tarvitse kuin single espresson, maidon on oltava tarpeeksi pieni kuplaista, että se maistuu hyvältä ja täyttää koko kupin, eikä jää vain kahvin pinnalle. Kuvioiden tekeminen on todella vaikeaa, respect kaikki todelliset baristamestarit.

tiistaina, toukokuuta 22, 2012

Kalliolle kukkulalle...


Mitä näet kuvassa?
a) Kuva kalliosta, jossa roikkuu pari köyttä.
b) Huonosti tähdätty kuva, jossa kuvattavasta väkyy vain kypärän yläreuna.
c) Supersuoritus, jossa Nora liidasi pinkin köyden ylös.



Kalliolle kukkulalle

Kalliolle, kukkulalle
rakennan minä majani.
Tule, tule tyttö nuori
jakamaan se mun kanssani. 
Jollen minä sua saa, niin
lähden täältä kauas pois,
muille maille vierahille,
etten sua nähdä vois

Kyllähän sen varmaan tiedän
etten minä sua saa
. tyydyn onneeni elän yksin
aina muistan sinua.

Eikä tässä asiassa
auta arvo, rikkaus.
Siinä koettaa voimiansa
kahden nuoren rakkaus.

perjantaina, toukokuuta 18, 2012

Kevättä

Selkeä kevään ja lähestyvän kesän merkki on, että biitsiturnaukset ovat alkaneet. Vietin helatorstain kauden 2012 ensimmäisessä turnauksessa, tällä kertaa kuitenkin hallin valkoisella hiekalla (kuva), vaikka ulkonakin oli melko lämmintä. Turnauksesta ei sen enempää, kaksi voittoa ja kaksi tappiota. Jalat oli hyytelöä ja kompastelivat ihan miten sattuu.


Urheilu- ja voittojuhlaa sai kokea kuitenkin Suomen lätkämaajoukkueen toimesta. Hieno voitto USA:sta ja välieräpaikka.Hyvä Suomi! Ruotsi, Kanada ja USA joutuivat näissä kisoissa laulukuoroon jo ½-välierävaiheessa. Suomi kohtaa omassa välierässään Venäjän launantaina klo 14.30 Hartwall Areenalla. Toisesta finaalipaikasta ottelevat toisilleen hyvinkin tutut Tsekki ja Slovakia. Toivottavasti Suomi pelaa sunnuntaina klo 20.30, jotta minäkin pääsen kultamitalijuhliin, kun viime vuonna olin niiden aikaan USA:ssa.

Kisoista vielä sen verran, että energinen HockeyBird on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Ihan kuka tahansa ei tuohon hommaan kyllä pystyisikään, mutta tällä kertaa nuo kaksi kanadalaista näyttelijää ovat kyllä olleet vertaansa vailla. Televisiossa näytetään vähän myös tuon maskotin liikkeitä, mutta oli mahtavaa päästä seuraamaan linnun toimintaa hallissa muutamassa ottelussa. Maskotin puvussa esiintyy myös suomalaisia, tässä parin jannun haastattelu.






maanantaina, toukokuuta 14, 2012

Vielä mukana

Aika rientää niin vauhdilla, että välillä saa pitää kunnolla hatusta kiinni, että pysyy mukana. Justhan oli maanantai ja nyt taas. Eipä siinä, kun on kivaa, niin aika rientää ja nyt on tainnut olla superkivaa, kun viikko meni niiiiin nopeasti.

Ajan kiihtyminen ajoittuu erityisesti viikonloppuihin. Vaikka ei hitaudesta voi syyttää arkipäiviäkään. On niin huippua, että olen taas sporttikykyinen ja voin viettää illat harrastuksissa. Kun vaan muistais kaikki aina laittaa kalenteriin. :) Lauantainkin menot piti oikein laittaa paperille, että kaikki kiva tulee varmasti tehtyä.

Päivä käyntiin Samin cappuccinolla. Alkaa baristamestari löytää oikeat sävelet hyvälle kahville.


Kiipeilyareenan, Stockmannin, Camun ja Flada 13:n brunssin kautta Pasilaan katsomaan huippu MM-peliä, Sveitsi-Ranska. Vaikka ei vanha hattu karannutkaan vauhdissa, niin tulipa ostettua uusi.


Ja saalistin minä korviini myös HocekyBirdin sulat. ;)




torstaina, toukokuuta 10, 2012

Auringossa

Töistä kotiinpäin lähtiessä sain kyydin Tapiolaan. Siinä hetken pohdittuani päätin bussin sijaan kävellä loppumatkan kotiin. Aurinko paistoi ja illalle ei ollut muuta sporttia tiedossa, joten eikun matkaan. Ballerinat eivät kuitenkaan olleet parhaat kengät neljän kilometrin taipaleelle, joten piti hankkia hieman sopivammat. Kriteereinä oli kivannäköiset, pehmeät ja suhteellisen edulliset jalkineet. Stockmannilta löytyikin Björn Borgin espadrillokset, hintaa vajaa 30 euroa ja pehmeät kuin mitkä. Värivaihtehtoina oli tämä valitsemani fuksia, sekä valkoinen ja musta. Päätin valita värikkäimmät. :)


Koko neljän kilometrin matka meni oikein mkavasti, vaikka teinkin pienen ketunlenkin, kun isoa tietä olisi ollut suorin mennä. Ensimmäisen kilometrin jälkeen tuntui hieman oikeassa pakarassa ja lonkankoukistajassa, mutta ei niin paljon, että olisi pitänyt vaihtaa etenemistapaa.

Matkalla ihastelin Pohjois-Tapiolan isoja ja kauniita taloja sekä pihoja, hämmästelin Pohjois-Tapiolan metsien juoksuhautoja, jäin jopa katselemaan metsien valkovuokkoryppäitä ja nautin auringon lämmöstä, valosta sekä piristävästä vaikutuksesta. Kävellessä oli myös aikaa muistella edellisen päivän huimaa kiipeilysaavutusta, ensimmäinen liidaus 30 metrisellä seinällä, ja pohdiskella niitä näitä. siis jotain sellaista, joka ei edes jäänyt mieleen. :)

Valkovuokkoja mustanaan.

Add caption

maanantaina, toukokuuta 07, 2012

Wiuh, mikä viikko!

Oliko viikko 18 todellakin vain 7 päivää? Menojen ja tekemisen puolesta tuntui melkein kahdelta viikolta. :)

Maanantai, wappuaatto:
Normaali työpäivä, viimeisten ruoka-ainesten hankinta ja mieletön meny Farangin malliin. Ruuan laittoon ja syömiseen meni rehellisesti aivan koko ilta. Puoli kuudelta aloiteltiin ja puolilta öin lopeteltiin. :)

Tiistai, wappu:
Teekkareille ja monelle muullekin epätyypilliseen tapaan wappupäivä meni sportaten. Heti aamusta pikkutytöt (P 9v. & M 8v.) matkaan Pohjois-Tapiolasta ja kohti Hyvinkäätä. Siellä kohteena Jaanankallio ja uusien kivien valloitus. Kiipeilemään päästiin koko porukan voimin, mutta ehdottomasti parasta olivat eväät. Mitä muutakaan wappuna eväinä pitäisi olla kuin dippivihanneksia ja dippejä, kolmioleipiä supertäytteillä, viinirypäleitä, tippaleipiä sekä simaa. Namnam! Keli oli aurinkoinen ja mieli korkealla, mahtavaa.

Vaan ei päivä siihen loppunut. Kallioilta suoraan hiekalle, eli biitsille. Sen jälkeen etsiskeltiin meidän vanhempia, jotka eivät vastanneet puhelimeen. Olivat penteleet menneet leffaan. :) Ja vielä päivän päätteeksi käytiin hakemassa uusi kahvikone ja mylly, joilla Sami saa tehdä herkkukahveja.

Keskiviikko:
Palaaminen takaisin arkeen yhden välipäivän jälkeen. Töitä, retki Napolin kanssa vanhalle työpaikalle moikkaamaan tuttuja ja katsastamaan missä tuo monella kansallisella ja kansainvälisellä palkinnolla palkittu kasvava nanotekniikkaa hyödyntävä laitevalmistaja tällä hetkellä menee. Ja korkeallahan siellä mennään, tässä viimeisin uutinen.

Ja kun olin jo valmiiksi Vantaalla, niin siitä oli helppo siirtyä Flamingoon katsomaan leffaa: Nälkäpeli.

Torstai:
Torstai-tiistai-torstai-tiistai..., johan sitä menee helpomminkin sekaisin, kun viikko alkoikin uudestaan keskiviikkona. Torstai oli ehkä viikon normaalein päivä. Ensin työpäivä ja siitä Salmisaareen Elixialle, Biitsille ja Kiipeilyareenalle. Kahdessa ensimmäisessä omat sporttisetiti ja viimeisessä toimin vain varmistajana.

Perjantai:
Todellinen vauhtipäivä. Töitä, tentti, pitkä kävely (Hkin yliopisto - Salmisaari) ja MM-lätkää.

Avajaisissa oli oikein hieno valoshow ja muodostelmaluisteluesitys. Puheet olivat mukavan lyhyitä. ;) Suomi voitti maalilla Valko-Venäjän. Yritystä kyllä oli, mutta valitettavasti viimeistely ontui. 

Lauantai:
Koko päivä lentopallon asialla Jyväskylässä. Ei itse kentällä pelaten, mutta kentän ääntä kuunnellen. :) Aikainen herätys pisti ajoissa nukkumaan.

Sunnuntai:
Kun menee ajoissa nukkumaan lauantaina, niin aikainen sunnuntaiherätys ei tunnu ollenkaan niin pahalta. Eikä varsinkaan silloin, kun aamiaisella on tarjolla herkkukahvia. Baristamestari vielä harjoittelee, mutta alku on jo hyvä näin ei_niin_paljon_kahvista_pitävälle.


 Aikaiseen aamuun oli kyllä syykin. Sääennusteet olivat näyttäneet aurinkoa aamulle ja kalliot kutsuivat. Tällä kertaa paikkana Nuuksion/Solvallan seinät. Sami veti ensimmäisen ulkoliidin pienen usutuksen jälkeen ja minäkin taas ylitin hieman itseäni reitillä, jossa ei pahemmin ollut vuoroin jalka- tai käsiotteita, siis kunnollisia ja selkeitä. Kello 13, kun meidän setti loppui, meni myös aurinko pilveen. Upea ajoitus. :)

Kodin kautta taas Pasilaan Hartwall Areenalle Suomea kannustamaan. Tällä kertaa vastassa Slovakia, mutta käsikirjoitus melkein sama, Suomelle maalin voitti ja maalivahdit palkittiin parhaina. Tuo tuloshan riittää ihan kisojen loppuun asti. Suomen veskat ovat kyllä sitä luokkaa, että voisivatkin pitää Suomen maalin puhtaana läpi kisojen. ;)

Koska lätkämatsi oli jo iltapäivällä, niin sitä ehti vielä treenaamaankin, melkein yövuoroon kylläkin. Ihmeen hyvin sitä sai itseään hiekalla liikutettua ja osuttua palloon rankan viikon päätteeksi. Ehkä jopa siksi, että paljosta ohjelmasta huolimatta, viikko oli todella mukava ja antoisa. Onneksi jokainen viikko ei ole kuitenkaan yhtä täyteen ahdettu! :)

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Sunnuntaina sitten juhlitaan äitejä! :)

   

torstaina, toukokuuta 03, 2012

Nälkäpeli

Kuva: Wikipedia
Finnkinon leffalippuja oli menossa vanhaksi. Monien iltamenojen takia joutui leffan sijoittamaan myöhäisiltaan ja valitsemaan sen, mikä vielä iltamyöhään esitettiin. Lopputuloksena oli Nälkäpeli Flamingossa.

Leffa perustuu samannimiseen kirjaan, jota meistä ei kumpikaan ole lukenut. Siksi leffasta ei oikein osannut odottaa mitään. Leffan kuvauskin antoi vain hyvin pienen häivähdyksen siitä, mitä tuleman piti.

Todella jännittävä leffa. Hartiat oli niin jumissa, kun tuli puristettua olkapäitä korviin. Pikkufantasia ei haitannut leffan etenemistä, enemminkin toi hieman lisäsävyä. Ilmeisesti kuitenkin kirjan versiosta on jätetty jotakin pois, kun ihan kaikki ei auennut pelkän leffan myötä.

Rooleissa uusia kasvoja: Jennifer Lawrence ja Josh Hutcherson. Heitä saa nähdä ilmeisesti myös leffan jatko-osassa Vihanliekit.

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2012

Vappumeny

Meidän vappumeny oli rakennettu Farangista ostamani keittokirjan herkuista.

Alkuun kanaa sataykastikkeessa, kurkumaa ja kurkku-inkiväärirelissiä.
 

Sitten pehmeäkuorisen taskuravun sijaan kovakuorisesta taskuravusta lihaa, mätiä sekä rapuvoita mangon ja vihreän nahm jimin kera.
 

Pääruokana 'Morning Glory', eli rapeaa tofua vesikrassin kanssa.
 

Jälkiruuaksi banaanileipää, kookossporbettia ja banaanivanukasta.


LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...