Nappia ja pilleriä

Eilen tuli annos ihmisen anatomiaa Kinesioteippauskurssin myötä. Hyvin pieni annos, mutta melko oleellinen. Eli ihon alla on sidekudos, joka joustaa ihon ja lihasten liikkeiden mukaisesti. Sidekudoksessa olevat hermopäät ja reseptorit ilmaisevat aivolle millaisessa tilassa kroppa on. Jos siis sidekudos on huonossa kunnossa, niin silloin aivoilla on tieto, että kropassa on jotain vikaa.    

Sidekudoksessa on orgaanista rikkiä, joka muodostaa verkoston, on siis ristisilloittunut. Ihan samalla tavalla kuin polymeerimateriaalit, siksi osaan jopa vähän selittää asiaa. Kumeissahan joustavuuden tekee juuri rikkisidokset, eli rikkiyhdisteiden muodostamat sillat (silloittuminen), jotka muodostavat kiemuraisen verkoston, joka sitten palautuu venytyksen jälkeen alkuperäiseen asentoon. Myös sidekudoksessa rikki on olennaisessa osassa pitämässä yllä tuota joustavaa ja ilmavaa verkostoa, joka seuraa ihmisen liikkeitä. Maaperä ja sen tuottama ruoka köyhtyy koko ajan ravintoarvoiltaan, joten mekin saamme koko ajan vähemmän rikkiä ruuasta. Siksi olisikin hyvä, että ottaisimme rikkiä lisäravinteena. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos harrastat liikuntaa.

MSM on se lisäravinne, josta me ihmiset saamme turvallisesti rikkiä parantamaan sidekudoksen hyvinvointia. Myös neste on tärkeä, eli juoda pitää. Juomina parhaita ovat vesi ja vihreä tee.

Ostin apteekista Vidan Vahva MSM-kapseleita, kun ei ollut jauhemuodossa, jonka olisi voinut sekoittaa veteen.

MSM:n imeytymistä vauhdittaa C-vitamiini, joten kannattaa ottaa samalla sitäkin. C-vitamiinihan myös pitää meidät ainakin jollain tavalla vastustuskykyisempinä. C-vitamiini on vesiliukoinen, joten siitä on vaikea saada yliannostusta.

MSM on meillä kotona uusin lisäravinne. MSM:n ja vastustuskyvyn buustaamiseksi, sekä myös estrogeenitasojen hallitsemiseksi ostin Beroccan poretabletteja, joissa on B- ja C-vitamiinejä, sinkkiä, magnesiumia ja kalsiumia. Magnesium on tärkeää hyvän unen ja urheilusta palautumisen kannalta, siis karkkia lihaksille, kalsiumia tarvitaan aina magnesiumin kanssa ja sinkki taas auttaa hallitsemaan estrogeeni- ja testosteronitasoja. Hyvänä puolena poretabletissa on, että se otetaan veden kanssa, joten nestettä tulee juotua kuin vahingossa. Huonona puolena on, että Berocca on ainoa, jossa on sekä B- että C-vitamiinejä, mutta molemmat maut (appelsiini ja tuttifrutti) on makeutettu aspartaamilla.

Me käytämme MSM:ää myös ulkoisesti. Foreverin MSM Gelissä on samaa rikkiä kuin nautimme suun kautta, mutta geelin avulla saamme rikkiä juuri sinne missä sitä akuuteimmin tarvitaan. Kinesioteippauskurssin myötä tämänkin geelin ihmevaikutus aukesi aivan uudella tavalla.

MSM:n ja Beroccan lisäksi meillä käytetään muutamaa muuta lisäravinnetta.

Vasemmalta: Omega-3, magnesium, probiootit, sinkki ja D-vitamiini

Omega-3-valmiste on Foreverin Arctic Sea. Omega-3:n lisäksi tuotteessa on myös Omega-9:ä. Omegoitahan saa mm. kalasta, mutta kalaa ei vain voi syödä niin paljon kuin olisi tarve omegoille. Jos syö rasvaista kalaa kuten lohta, niin siinä on helposti myös metallijäämiä mm. elohopeaa. Pikkukaloissa ja järvikaloissa taas ei ole niin paljon rasvaa, joten niitä pitäisi syödä entistä enemmän.

Olemme todenneet MagneCitin hyväksi magnesiumvalmisteeksi. Se on yksi harvoista vähittäismyynnissä olevista, joissa magnesium on sitraattimuodossa. Sitraattimuoto on hyvin imeytyvää. Lisäksi MagneCitissä on B6-vitamiiniä. B-vitamiinithan ovat myös vesiliukoisia, joten niitäkään ei voi oikein syödä liikaa. B-vitamiinilla on vaikutusta estrogeenien hallintaan.

Probiootteja ollaan testattu monenlaisia. Lacto Seven 7:ssa on montaa erilaista maitohappoa yhteensä 1-2 miljardia per puriste. Maitohappojen tulisi olla eläviä, mahdollisimman monessa eri muodossa ja niitä tulisi saada päivittäin 10 miljardia. Tällaisia kaiken kattavia valmisteita ei juuri Suomessa ole, joten jos teillä on vinkkiä tähän, niin otan mielelläni vastaan. Maitohappobakteerithan pitävät vatsan toimivana hoitamalla sen bakteerikantaa.

BioSignature-mittauksessa todettiin tosiaan, että estrogeenitasot ovat aika korkealla. Niiden hillitsemiseksi tulisi välttää kehon ulkopuolisia estrogeenejä eli xenoestrogeenejä, ja saada enemmän sinkkiä ja B-vitamiiniä. Ostin lähiapteekista Vitabalansin Sinkki Zn-purutabletteja mansikan/vadelman makuisena. Sinkki on tässä helposti imeytyvänä sitraattina, mutta valitettavasti mukana on myös aspartaamia.

Varsinkin näin talvella D-vitamiinia tarvitaan paljon. D-vitamiinien tarvittavasta tasosta on paljon puhetta, mutta ei varsinaista suositusta. Toiset sanovat, ettei kattoa ole, mutta D-vitamiini on kuitenkin rasvaliukoinen, että liika on liikaa. Me käytämme D-Pearls Strong 38µm:a, jossa on D3-vitamiinia kylmäpuristetussa oliiviöljyssä, siis kapselissa. Kapseli hajoaa vatsassa nopeammin kuin puriste, ja öljyyn sekoitettuna se liukenee elimistöön paremmin.

Ei pidä myöskään unohtaa aloe veraa, kun puhutaan lisäravinteista. Meillä käytössä on Foreverin Aloe Vera Gel juurikin tuona maustamattomana versiona, koska siinä ei ole keinotekoisia makeutusaineita. Aloe Vera Gelissä on tärkeitä kasvikemikaaleja sekä myös vitamiineja, mineraaleja ja aminohappoja. Foreverin aloevera-tuotteet ovat siitä hyviä, että käytössä on patentoitu valmistusmenetelmä, jolla aloeveran hyvät ominaisuudet saadaan säilytettyä asiakkaalle asti ja aloeveraa tuotteissa on vähintään 90%.

Aamusheikissä tulee myös käytettyä Argi+-marjajauhetta, macaa, tulsia ja chia-siemeniä. En tiedä ovatko ne varsinaisia lisäravinteita, mutta hyviä vaikuttavia aineita niissä ainakin on. Niistä muuten kirjoitinkin jo aikaisemmin.

Hirrveenhirrveen pitkä postaus, mutta paljon hyvää asiaa!! :)

Kinesioteippaus

Olette varmaan kuulleet kinesioteippauksesta? Niistä erivärisistä teipeistä, joita näkee varsinkin urheilijoilla.
Siitä on ollut juttua ainakin Hesarissa ja MeNaisissa. Ja jos urheilua seuraa, niin teippejä näkee kaikissa lajeissa, missä vähänkään näkyy paljasta pintaa.

Teippi on uskomaton. Itse sain teippauksella liikkuvuutta olkapäähän ja selkään. Sami sai voimaa myöskin olkapäähän ja niskaan. Tiedän myös kaverin saaneen apua piriformikseen sekä niskaan. Lisäksi teippauksia olen nähnyt polvissa, akillesjänteissä, kyynerpäissä, pohkeissa ja reisissä. Itsellä on tällä hetkellä peukalossa.

Nyt minäkin osaan teipata. Kävin nimittäin Kinesioklinikan alkeiskurssin, jota veti Atte Kärnä. Mies joka haluaa tulla tunnetuksi henkilönä, joka poisti kivun Suomesta. :) Kinesioteippauksen alkeiskurssi on yksi etappi Aten tiellä kohti patsasta. Kurssille ei ollut mitään ennakkovaatimuksia, ei tarvinnut olla terveydenhoitoalan ammattilainen tai muuten tietää anatomiasta. Kurssilla opeteltiin mihin kinesioteippaus perustuu ja kaksi perustapaa teipata, 1. Lihas ja 2. Ligamentti.

Teippaushan perustuu siihen, että ihon alla oleva sidekudos saa lisää liikkumatilaa, eikä siellä olevat kipureseptorit pääse kontaktiin ja välittämään aivoille viestiä, että jossain on kipua. Edellä mainituilla tekniikoilla liikutetaan ihoa ja tuodaan lisää tilaa sidekudokselle. Toimii sanon minä.

Nyt opeteltiin peruskiputilojen lievittämistä ja poistamista. Perusteissa ja jatkokurssilla on enemmän urheiluvammoihin ja yksityiskohtaisiin korjauksiin liittyviä asioita. Nekin kiinnostaa, katsotaan milloin ehtii. Jos haluatte kokeilla, niin, esimerkiksi pää- tai selkäkivun iskiessä, nykäskää hihasta. Pahemmissa vaivoissa kääntykää Aten tai muun ammattilaisen puoleen. Nyt vain ongelmana se, että kuka minut teippaa! :)
 

Talvi ohi?

Sunnuntaina Nelosen säässä sanottiin, että talvi on ohi. Onko todella?

Meillä ulko-oven takana aukeaa tällainen näkymä.

Resoluutio on huono, mutta varmaan näkyy, että lunta on ja paljon.

Toivottavasti lumi myös pysyy vielä hetken. Haluan vielä mäkeen niin pulkalla, suksilla kuin laudalla, hiihtämään, luistelemaan, jäälle, tehdä enkeleitä, mitä ikinä talvella tehdäänkään...

Vaikka eilen aukesikin tämä, niin silti ei ole vielä kevään aika.

Brunssia

Sunnuntaiaamupäivällä, kun matkalainen tuli kotiin reissultansa valmistin hänelle pienen brunssin. Tarjolla oli luonnollisesti itsetehtyjä pinaattilettuja puolukoiden tai kermaviilikastikkeen (itse maustettu) kera, ei-itsetehtyä riisipiirakkaa tai perunapiirakkaa, jossa päällä tuorejuusto-poro-ruohosipuli-seos (itse sekoitettu) ja vierellä punasalaattia, sekä jälkkäriksi mangoa, omenaa ja appelsiinia ja jälleen helmikuun leivokset. Juomina vihreää teetä ja aamushake.

Helmikuun leivoskimara

Mitä teille tulee mieleen helmikuun leivoskimarasta? Minulle tulee ainakin Runebergin torttu ja laskiaispulla. Lisäksi lisäsin mukaan ikään kuin ystävänpäivän herkuksi vaaleanpunaiset bebe-leivokset. Tämä leivoskimarahan oli tarjolla laskupäivän fondue-illallisen kruununa.

Leivokset kuvassa

Runebergin tortut tein tämän ohjeen mukaan, mutta puolikkaalla taikinalla ja punssin sijaan oli Disaronno-likööriä. Tein muffinssi levyllä, koska halusin vähän pienempiä. Lisäksi varmistin, että kosteutta oli tarpeeksi samoin kuin karvasmantelin makua. Leivoksista tuli täydellisiä!

Bebet taas on tehty tämän ohjeen mukaan. Tein myöskin pienennetyn version ohjeesta, mutta suhteet osuivat mainiosti. Pohjat paistoin silikonimuoteissa, joista ne sai kätevästi irti. Olivat myöskin aivan täydellisiä! Namnam!

Laskiaispullataikina on ihan perinteinen, mutta vain 2,5dl nesteeseen. Hyvin onnistui niinkin pieni nousemaan. Paistaminen taisi vain mennä liian pitkäksi, sillä pullat olivat hieman kuivia, vaikka olivatkin mukavan kuohkeita. Tarjolla oli valinnan mukaan sekä mantelimassalla tai vadelmahillolla. Itse otan luonnollisesti mantelimassalla. 

Laskiaisviikonloppu

Laskiaisviikonloppuna ollaan tietenkin laskemassa. Meidän laskupäivä oli tällä kertaa lauantai ja paikkana Vihti Ski. Matkassa meitä oli minun pienet serkkutyttöni ja heidän vanhmepansa sekä minä. Minun sukseni ja kaikki lautakamat oli vielä Åressa, niin piti ottaa testiin uudet sukset. Vihdissä on muuten kätevä testipalvelu, hinta on naurettava 10 euroa/pari. Ja testattavana on suksia joka lähtöön. Oma testipari oli Elanin Amphibio Rocker Camperilla. Erikoista parissa oli, että oli määritelty oikean ja vasemman jalan suksi. Mutta erikoisuudestaan huolimatta leikkasivat mukavasti melko loivassakin rinteessä, eikä painettakaan tarvinnut ihan ylimäärin sukselle laittaa. Suosittelen testaamaan.

Elanit keskellä

Laskupäivän ateria oli tottakai fondueta, jolle minun piti kehitellä jälkkäri. Fondue-pöytä oli mittava vihanneksia, sieniä, lihoja ja dippejä myöten.

Fondue-pöydän antimet

Oma lautanen ensimmäisellä satsilla. Dipit oikella ylhäältä gremolata, enon oma yrtti-valkosipuli-öljy-herkku, bulgoggi. Lisäksi valkosipuli-dippi ja curry-dippi lautasella.

Jälkiruoaksi minä taiteilin helmikuun leivoskimaran. Tästä lisää omassa postauksessa tiistaina.

Valkoinen

Koti

Onpa Espoossakin ihanasti lunta, jälleen. Jo pari talvea on saanut nauttia valkoisesta ihmemaasta kaikkine talvilajeineen ja nyt taas uudestaan. Joulukuussa näytti toivottomalta, mutta onneksi tuli tammikuu, lempikuukauteni, ja toi valkoisen puuteripeitteen mukanaan.

Lomaviikon aikana on tullut todella paljon lunta. Meidän etupihan katajakin on aivan uupunut lumen painosta, vaikka lumi onkin kevyttä. Aura-auto ja naapurit ovat pitäneet meidän pihan lumitöistä huolen. Kiitos!

Katon paksu lumikerros näyttää uhkaavasti siltä, että se voi tulla alas milloin vain. Onneksi Sami palaa reissultansa pian, niin ei minun tarvitse tuosta murehtia. Bussissa on tie pomppuinen ja jarrutukset mielenkiintoisia, joillain pitkiä ja hitaita, joillain nopeita ja liukuvia. Kun taas itse pääsee ensi viikolla auton rattiin, on tottumista lumiseen kaupunkiajoon. Onneksi on kutenkin korkea auto ja vielä neliveto.

Talvi on nyt parhaimmillaan. Aamut ovat jo mukavan valoisia. Pimeäkin tulee vasta illalla, ei iltapäivällä. Ja valo hehkuu kivasti valkoisesta pinnasta, kuten kuvassa puiston valot puiden välistä. Lunta tupruttaa, mutta aurinkokin pilkahtelee. Minä nautin!!