maanantaina, huhtikuuta 30, 2007

Wappuherkkuja

Munkkirinkelit
(20 annosta)

100 g voita tai margariinia
2 ½ dl maitoa
½ pkt (25g) hiivaa
1 dl sokeria
1 maustemitta suolaa
1 ½ tl jauhettua kardemummaa
1 kananmuna
7 -8 dl vehnäjauhoja

Kypsentämiseen:
1 l rypsiöljyä

Päälle:
hienoa sokeria

Sulata rasva. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liota siihen hiiva. Lisää sokeri, suola, kardemumma, kananmuna ja sulanut rasva. Sekoita jauhot joukkoon ja vaivaa taikina sileäksi. Annan taikinan kohota liinalla peitettynä lämpimässä noin 30 minuuttia. Vaivaa taikina pöydällä ja muotoile siitä paksu tanko. Jaa taikina 20 yhtäsuureen palaan ja pyöritä pulliksi. Taputtele hiukan matalammiksi ja anna kohota liian alla noin ½ tuntia.
Kuumenna öljy 180 asteeseen. Öljy on sopivan kuumaa, kun paahtoileipäpala ruskettuu kauniisti minuutissa. Ota kohonnut pulla ja paina jauhotettu sormesi sen läpi. Suurenna reikää pyörittämällä rinkeliä etusormen ympäri. Pane rinkeli suoraan kuumaan öljyyn ja kypsennä 2-3 kpl kerrallaan niin, että ne kelluvat vapaasti öljyssä. Kypsennä 1-2 minuuttia ja käännä, kun pinta on ruskea. Jatka kypsentämistä noin minuutti toiselta puolelta. Nosta munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle hetkeksi valumaan ja lisää seuraavat rinkelit öljyyn paistumaan. Kaada pyöreäpohjaisen kulhon pohjalle pienirakeista hienoa sokeria ja kääntele munkit siinä lämpiminä. Anna munkkien jäähtyä.

Tarjoile siman kanssa!

Aktiivinen viikonloppu

Viikonloppu meni taasen niin kuin siivillä. Vasta äskenhän mä istuin vielä perjantaina koneen ääressä töissä ja nyt taas. Oliko muka välissä kaksi vapaapäivääkin?? ;)

Olihan ne ja oli aika aktiivista menoa. Perjantaina Lotta tuli käväisemään ja suunniteltiin kesää. Tai no, suunnittelu jäi vähän vähäiselle, kun juoruttiin vaan suurin osa ajasta. ;) Mutta oli ihan huippua nähdä! Meillä on luvassa kyllä niin kiva kesä! :)

Lauantaiaamuna suuntasimme Avensiksen nokan kohti Tamperetta. Siellä pidin sekä lauantaina että sunnuntaina Tamppi Areenalla TTY:llä biitsikoulutusta opiskelijoille. Ihan mukvasti oli lauantaina väkeä, mutta sunnuntaina oli kovasti joukku karsiintunut! Mikö lie vienyt teekkarit näin Wapun alla... ;)

Käytiin myös katsomassa leffa nimeltä Miehen Työ. Tommi Korpela päähenkilönä elokuvassa, jossa hän esittää työttömäksi jäänyttä miestä, joka yrittää etsiä remonttihommia, mutta päätyykin mieshuoraksi. Niin perussuomalaista settiä, siis Suomi-leffasettiä. Ankeaa, noloa, surullista, raakaa, karua, ei mitään ilahduttavaa eikä lohduttavaa. Leffa sinänsä oli ihan ok, mutta olisi siinä jotain hauskaakin voinut olla...

Sunnutnaina oli myös BVT:n kevätkokous. Oli niin ihana huomata, miten BVT on hyvissä käsissä. Pojat tekevät hyvää työtä ja BVT elää, kukoistaa ja kasvaa! Kaikki tamperelaiset vain mukaan biitsitoimintaan kesällä Pyynikillä! :)

Kotona oltiin eilen, sunnutnaina klo 22, joten eipä muuta jäänyt kluin nukkumaanmeno sille päivälle. Oli ihan mukava ja aktiivinen viikonloppu, mutta onnekis nyt on Wappu ja saa vähän levätä! ;)

keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2007

Riina ei jatka Viestissä


Riina ei jatka Viestissä, oli otsikko YLE:n nettisivuilla. Ja tottahan se on. Voisin kommentoida asiaa vähän tarkemmin ja syvällisemmin, mutta kommentoin silti vain siltä pohjalta mitä ajatuksia uutinen minussa herätti.

Riinan sanotaan keskittyvän opiskeluihin ja siksi ei jatka peliuraa SM-liigassa. Mutta minä ja monet muutkin ovat pelaamisen ohessa opiskelleet, joten mikä syy tuo on. Minusta se on täysin keksitty ja vain julkisuuteen annettu. Tiedänhän minä toki, mikä on oikea syy ja osaltaan se onkin opiskelut. Ja Riinalla sanotaan olevan hyvä syy jättää Viesti, mutta oliko se ihan nyt Riinan päätös? Tästä pääsemmekin siihen tapaan, jolla Suomessa hoidetaan naislentopalloilijoiden asioita.

Riina on aloittanut Tampereella teknillisessä yliopistossa opiskelut vuonna 2001. Hän suoritti noin puolet tutkinnosta parissa vuodessa pelatessaan ja asuessaan Tampereella. Sitten tuli maajoukkue ja muutto Saloon. Kumpikaan noista ei sallinut, ei kannustanut, eikä mahdollistanut Riinan opiskelujen jatkamista. Olisi vaatinut älyttömiä henkilökohtaisia uhrauksia, että Riina olisi voinut opintoja jatkaa. Se olisi vaatinut tuhansia ajokilometrejä, suurta pelaajapalkkiota tai muuta tulonlähdettä, aikaa ja tahtoa. Mutta kun pelaajille ei makseta mitään, mutta vaaditaan ammattimaista suhtautumista, on pakko mennä töihin, josta voi lintasata tarvittaessa, jos opiskelupaikka ei ole pelipaikkakunnalla ja opintotuki kattaisi kulut.

Työpaikka on useinmiten hankittava itse ja on vielä sovitettava päivä- ja iltatreenit siihen samaan. On otettava palkattomia vapaapäiviä pitkien pelimatkojen takia ja kärsittävä paineita ja loukkaantumisia yms. sekä töissä että pelatessa. Kuka sellaista jaksaa. Sitten tulee taas maajoukkue ja vie pois koko kevääksi ja alkukesäksi. Ei ole taas tulolähdettä ja asuntokin on maksettava, vaikka saa ruuan ja katon leirien ajaksi. Kesällä on sitten taas treenattava tuplasti ja yritettävä tehdä rahaa jossain uudessa työpaikassa X, jos talvella on vaikka ollut töissä koulussa, joka sallii lyhyet päivät. Ja sitten alkaa taas syksy ja uuden työpaikan etsintä ja sama ruljanssi kuin edellisenä kautena.

Ja kun tätä on tehnyt taloudellisesti ja henkisesti kärsien vaikka 5 vuotta, niin kyllä siihen kyllästyy ja haluaa jotain muuta. Ja kun on tehnyt hommia joilla ei ole paljon etenemismahdollisuuksia ainakaan ilman koulutusta, niin jo alkaa olla halu päästä taas koulunpenkille. Mutta kun pelipaikka ei sitä mahdollista, niin on pakko lopettaa pelaaminen ja valittava vaihtoehto, jossa tulee rahaa ja opinnot etenevät.

Ja palatakseni otsikon aiheeseen, niin Riina ei myöskään jatka Viestissä, sillä hänelle se tehtiin mahdottomaksi. Hän uhrasi niin paljon itseään sovitellen omia treenejä ja yhteistä aikaa perheen kanssa voidakseen antaa kaikkensa joukkueelle. Ja hän antoikin kaikkensa, kaiken osaamisensa ja taitonsa. Hän pelasti monta peliä ja toi monta voittoa Saloon, mutta sitä ei arvostettu. Riinaa ei enää arvostettu. Miten voidaan olla arvostamatta niin taitavaa ja kokenutta pelaajaa. Miten voidaan ennemmin antaa arvoa nuorelle kokemattomalle pelaajalle, joka ei voi pelata kuin yhtä paikkaa tai paikkaa ei ole edes vielä muodostunut? Miksei Riinasta pidetty kynsin hampain kiinni ja suotu hänelle se mitä hän vaati? eihän se edes ollut paljon.

Riina ei ole ainoa suomalainen naislentopalloilija, jolle on käynyt näin. Tätä samaa varmasti esiintyy myös muissa joukkuelajeissa. Ja tuskin on myöskään viimeinen. Mutta miksi tässä maassa sallitaan joidenkin hullu pätemisentarve, jolla tehdään epäoikeudenmukaisia ratkaisuja. Miksi halutaan vain pärjätä itse ja olla kukkona tunkiolla, vaikka lentopallo on joukkuelaji ja yhdessä yrittämällä päästään huomattavati pidemmälle. Miten jotkut eivät huomaa, kuinka tekevät itsensä naurettavaksi toimillaan. Ja miten toiset eivät huomaa, miten tyhmiä päätöksiä he sallivat toisten tekevän. No, nämä ovat vain minun ajatuksia ja ehkä totta ehkä kuviteltuja, mutta liian monta kertaa näin on päässyt todistetusti käymään.

Minä annan kaiken tukeni Riinalle opiskeluihin ja toivon, että me pelaisimme ensi vuonna molemmat Karkkilassa ;), vaikka Riinalla olisi vielä paljon käyttöä SM-liigassakin.

DDW-tietotoimisto

Mummin, oikealta nimeltään Doris Dagmar Wicström os. Mattson, syntymäpäivää vietetään tänään. Mummi olisi Papan tapaan täyttänyt 83 vuotta, mutta nukkiu pois tasan vuosi ja viikko sitten.



Mummi oli varsinainen tietotoimisto, johon otsikkokin viittaa. Hän piti yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin ja jakoi tieto eteenpäin. Hän luki lehtiä ja katsoi televisiota ja jakoi tätäkin tietoa muille. Mummi tykkäsi puhua ja jutella.

Mummi oli entisenä siemenkauppiaana aivan haka tuntemaan kasvit. Hän piti myös entisenä torikauppiaana paljon vihanneksista ja kasviksista. Mummi oli myös entisenä yrityksen talousvastaavana hyvä muistamaan numeroita ja laskemaan sekä tarkka rahan kanssa.

Mummi piti lukemisesta, ristikoista, kortinpeluusta ja ruuanlaitosta. Aina oli herkkuja tarjolla, kun meni käymään. Tulipa sitä pienenä tyttönä syötyä urakalla kaalikääryleitä ja lanttulaatikkoa. :) Ja olivat ihan tosi hyviä. Ainut haittapuoli oli, että jo täyteen ahdettuun mahaan piti vielä mahduttaa pienet tähteet, jotka astioihin oli jäänyt. Ne olisi kuulemma pitänyt laittaa vaikka silmään... Myös korttia tuli pelattua mökillä välillä aamusta iltaan. Tuli opittua rummit, canastat, seiskat, seiskat keskellä, casinot, "negatiivinen" casino ;), possut ja ihan kaikki, kaikkia pelejä ei edes pysty muistamaan.

Mummi rakasti kaikkia poikiaan, meidän äitiä ja lastenlapsia todella paljon. Hän olisi tehnyt varmaan mitä vaan meidän kaikkien puolesta. Vaarin kanssa he kävivät usein kylässä missä milloinkin ulkomaita myöten ja toivat aina reilusti tuliaisia. Mummi piti matkustelusta ja minäkin pääsin ensimmäisille ulkomaan matkoille Mummin ja Vaarin matkassa. Mummi syntyi Hullissa Iso-Britaniassa, muttei osannut englantia montaakaan sanaa ennen 70-vuotislahjaksi saamaansa englanninkielen kurssia. Mummi ei ollut myöskään koskaan opiskellut ruotsia, mutta tuli sillä hyvin toimeen. Olihan Vaari ruotsinkielinen. ;) On uskomatonta, miten Mummi ja Vaari tulivat toimeen Espanjan, Amerikan ja muiden maiden vierailuilla niinkin suppealla kielitaidolla. :)

Mummi seurasi aktiivisesti minun ja Riinan pelejä. Mummi ja Vaari kävivät niin sisällä kuin biitsilläkin katsomassa meidän koitoksia. Seurasi Mummi paljon muutakin urheilua, mutta itse hän ei koskaanmitään lajia varsinaisesti harrastanut, mutta piti kovasti uimisesta, tanssimisesta ja kävelemisestä.

Vaikka Mummi selvisi käsivarren murtumisesta, ihosyövästä, allergioista ja astmasta hyvin, niin silti hän joutui antautumaan aivohalvaukselle. Se meni todella noepasti, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Onneksi Mummi ei joutunut kärsimään kauan, eikä paljoa. Mummi ei halunnut tulla huomatuksi, joten hän ei halunnut hautajaisia eikä kuolinilmoitusta. Hänelle riitti se huomio, jonka me hänelle annoimme ja toivottavasti osasimme antaa sitä hänelle riittävästi, niin paljon kuin hän sitä ansaitsi!

Halaus pilven reunalle Mummi! Ja Onnea!

Seiväs

Eilen oli Sporttikoulussa vuorossa seiväshyppy. Niin vaikeaa! :) Enpä ollut ennen edes pitänyt seivästä kädessä, joten tämä oli aivan uusi tuttavuus yleisurheilurintamalla. Olenhan minä ylikersanttina ollessani ollutmukana seiväshyppytreeneissäkin Anna-Mari Lemisen kanssa, mutta enpä minä seipääseen koskenut. ;)

Toinen seiväskokemus minulla on vuosien takaa Nummelasta, kun joku poika oli kisoissa hyvpännyt suoraan kuoppaanja sääriluu murtui avomurtumalla! :( Eli ei kovin vahvat lähtökohdat, mutta yritys on tärkein.



Aloitettiin ihan otteesta ja edettiin ponnistusvaiheeseen asti maan tasalla. Sen jälkeen ponnistettiin patjalle ihan suoralla seipäällä. Sitten nostettiin vähän jo jalkoja ja lopuksi jopa käännyttiin. Rimaa tai kuminauhaa ei ylitetty vielä, mutta oliskohan joku metri mennyt yli, jos olis oikein yrittänyt. Ja seiväshän senkin olis jo tiputtanut, kun ei irroittamista vielä treenattu. Ei näillä taidoilla tiadeta ihan alevan Kisoihin vielä mennä... ;)

Oli kivaa, mutta liikaa miettimistä. Oikea ote, osu kuoppaan, ota kiinni seipäästä, ponnista eteenpäin, nosta vapaa jalka, mene lähelle seivästä, roiku aktiivisesti, nosta jalkoja, käänny... Ehkä ensi kerralla jo muistaa edes pari noista samassa yrityksessä... ;)

tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Talvi kevään keskellä


Torstaina lähdettiin matkaamaan kohti pohjoista Äitin, Iskän, Samin ja minun voimin. Eväät upposi jo ennen Kehä III:a. ;) Mentiin torstaina Kuopioon asti ja nukuttiin siellä yö. Matka jatkui perjantaiaamuna Hanna Partasen muikkukukon, lihapiirakoiden ja munkkien kanssa kohti Kuusamoa ja Rukaa. Otettiin matkaan mukaan myös muuan Salokangas.

Holiday Clubin mökki oli hieno ja Riipisen poronkäristys aivan mahtavaa. Illalla vielä 15 km hiihtolenkki. Lenkki oli muuten jees, mutta märkä lumisade, sulaneet kohdat ja tienylitykset eivät miellyttäneet. Mutta perillä saunan jälkeen niin hyvä olo!



Lauantaiaamuna jälleen hiihtämään. Tällä kertaa n. 8 km. Edellisen päivän lumisade oli pehmentänyt latupohjan ja teki matkanteosta haastavan. :/ Perille kuitenkin ja pikaisen suihkun jälkeen kokoustamaan. Kokouksen jälkeen Kuusamon kaupungintalolle. Väsymys yllätti, samoin nälkä, onneksi oli oma kyyti.

Sunnuntaina aamusta mäkeen. Ensin testattiin carverit, oli kivaa. Vauhti rokkaa! :D Sitten laudat alle, välillä Pisteeltä keittoa, siis poronkäristys- porkkanasose- ja sipulikeittoa. 3h carvereilla + 4h laudalla sai reidet äärirajoille! Ei vaan jaksanut. Rinteet ok kunnossa, aamulla parempi, iltapäivällä reidet haittasivat keskittymistä! ;) Koko päivän aivan ihana auringonpaiste!



Saunan jälkeen mättöä, eli makkaraa ja lihapiirakkaa, napaan ja tanssia katsomaan. Mariko oli loistava! :) Onnittelut! Uni yllätti pitkän päivän raataneet! Maanantaiaamuna vielä hiihtämään, tällä kertaa n.9km. Latupohja oli loistava ja etenemisnopeus tupla verrattuna perjantaihin ja lauantaihin. Enempää ei olisi kyllä enää jaksanut! Ruokaa, pakkaus ja matka kohti kotia! Kuopiossa pysähdyttiin syömään Sampon muikut ja palauttamaan lainavälineet, sukset ja kamera. Olipa tiivis ja antoisa pitkäviikonloppu! :)

Parasta: vielä lumille, carverit, fyysinen rasitus, aito leipäjuusto, Hanna Partasen muikkukukko, Riipisen poronkäristys, auringonpaiste

Ikävää: vatsakipu ja ähky, ajanpuute

Ensi talvea jo odotellessa...!

torstaina, huhtikuuta 19, 2007

Pappa


Meidän Pappa, Esko Elias "Sukunimi", olisi tänään täyttänyt 83 vuotta, mutta Pappa nukkui pois kaksi vuotta sitten. Papan olimme kyllä "menettäneet" henkisesti jo paljon aikasemmin, sillä hän sairasti erittäin pahaa dementiaa jo 80-luvulta lähtien.

Pappa oli oikein komea ja hyväkäytöksinen herrasmies. Mammakin kertoi joskus, että koska kaikki muut tytöt Papasta, niin hän päätti ottaa hänet itselleen. :) Niinpä Mamma polki Papan takia satoja kilometrejä polkumapyörällään Hämeen mailla.

Pappa harrasti nuorena miehenä paljon urheilua, erityisesti muistaakseni painia. Lisäksi hän toimi poliisina jossain vaiheessa. En muista oliko Pappa sodassa, joten pitää kysyä Iskältä. Suurimman osan työelämästä Pappa vietti kaupoissa. Hän toimi osastovastaavana rautakaupassa ja muutenkin oli joko myymälävastaavana tai muissa vastuullisissa tehtävissä. Hän toimi erilaisissa luottamusotimissa ja taloyhtiön hallituksessa.

Pappa oli joskus erittäin tiukka isoisä. Hän piti kurin yllä kotonaan, eikä siellä meluttu eikä mekastettu, vaan käyttäydyttiin kiltisti. Se ei kuitenkaan saanut pahaa mieltä ylle, vaan minä ainakin kunnioitin Pappaa kovasti. Pappa piti paljon urheilusta. Hän kävi katsomassa lentopalloa aina samalta paikalta jokaisessa ottelussa ja televisiosta hän katsoi kaikki urheiluohjelmat.

Vaikka olen lapsenlapsista vanhin, ei minullakaan ole horveän paljon muistoja oikeasta Papasta. Ja viimeisimpinä vuosina Papan kanssa kommunikointi jäi todella vähiin hänen sairautensa takia. Pappa opi kuitenkin loppuun asti erittäin hyvätuulinen ja iloinen. Hän suunnitteli huonetoverinsa kanssa hoitokodissa aina reissuja ja kuunteli paljon musiikkia. Pappa yritti tehdä vaikutusta Mammaan vielä viimeisimpinä vuosinaan, kun ei ihan muistanut enää kenen kanssa asui. Hän piti minua tyttärenään useasti ja meidän Iskää omana isänään.

Pappa oli todella kunnioitettava ihminen ja suuri esikuva järjestelmällisyydessä. Kyllä oiekaa Pappaa on aina silloin tällöin ikävä, vaikka niistä hetkistä onkin jo useampia vuosia. Nuku hyvin Pappa! Ja onnea!

Onnittelut SantaSportille!!

Olipa huikea finaalisarja miesten lentopallon finaaleissa. Pielaveden Sampo ja SantaSport Rovaniemeltä edustivat ehdottomasti Suomen huippulentopalloa viidessä pelaamassaan ottelussa. Kaiken kaikkiaan pelattiin 21 erää, joista Santasport voitti 11 ja Sampo 10. SantaSport teki yhteensä 477 pistettä ja Sampo 440 pistettä. Tiukkaa siis oli sekä erien että pisteiden valossa!

Mutta onnittelut Santasportille! Te teitte jotain uskomatonta. Kukaan, paitsi teidän omat kannattajanne, ei varmasti uskonut mestaruuden matkaanvan Rovaniemelle. Ensimmäisen finaalin jälkeen minä jo ihmettelin, että miten se nyt noin tiukkaa on ja kolmannen finaalin jälkeen olin jo ihan täysin varma, että SantaSport vie. Neljännessä ja viidennessä finaalissa oli kuitenkin toisenlaiset tuulet ja savolaiset olivat hieman heränneet, mutta eivät silti aivan pystyneet.

Minä en ollut finaaleissa kumpakaan vastaan, enkä kummankaan puolella. ;) Ihailin vain upeaa syöttö- ja torjunta- sekä puolustustoimintaa. En olisi uskonut, että suomalaiset voivat olla noin vahvoja torjunnassa. Ja kun torjunnassa ollaan vahvoja, niin puolustuskin on paljon helpompaa. Aivan upeaa! Koska joukkueista ei kumpikaan ollut varsinaisesti suosikkini, niin minä olin henkilökohtiasesti lumoutunut jo neljännestä finaalista alkaen Normunds "Nortsa" Veinbergsin pelaamiseen. Ja miksi neljännestä, niin siksi, että näin televisiosta vain kaksi viimeistä ottelua.


Ja niinhän siinä sitten kävi, että Nortsahan sen sitten ratkaisi! Hieno syöttövuoro viidennen erän alkuun ja vielä muutama ratkaisu hyökkäys loppuerässä. Myös Sairasen Pekka tuli upeasti sisään peliin ja teki kovia ratkaisuja ja upeita puolustuksia ratkaisuhetkillä.

Oli hauska huomata miten molemmat joukkueet olivat yhdistelmä kokemusta ja tuoreutta. Santasportilla olivat kokemusta edustamassa Nortsa ja passari Ugis Krastins, Sampolla taas kokemusta edustivat Salvis Cielavs, Aki Riihimäki, Timo Tolvanen ja Saku Määttä. Santalla tuoreutta ja tulevaisuutta olivat edustamassa Mikko Oivanen ja Antti Ahokumpu ja Sampolla Uspo Sivula, Antti Siltala ja Matti Oivanen. Väliin jääviä ei ollut paljon, ainoastaan Jukka Lehtonen, Pekka Sairanen, Ismo Moilanen, Jarmo Kaaretkoski sekä Henri Tuomi, kaikki santasportista.

Olisi ollut aivan mahtavaa olla paikan päällä Kuopion Jäähallissa eilen. Halli näytti television mukaan ollen aivan täynmäja ääntä taisi olla yli äyräiden. Ainakin useamman hepun korvassa näkyi tulpat! :) Toivottavati tällainen fanikulttuuri pysyy yllä ja laajenee myös biitsin puolelle, erityisesti World Tour -osakilpailuun Maarainhaminaan, ja toki myös miesten lentopallon Maailman Liigaan ja EM-kisoihin Moskovaan.

Vielä kerran siis onnittelut Rovaniemelle ja erityisesti Nortsalle!


Lisää juttua finaaleista:
Iltasanomat, YLE, Iltalehti, Helsingin Sanomat, Hotsport

Kuvat: YLE ja Iltasanomat, Lentopalloliitto

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Kaikki ei ole unohtunut

Eilen Sporttikoulussa oli aitajuoksua. Niin huippua! :)


Minähän siis todellakin olen joskus juossut aitoja ihan kisoissaja jopa pärjännytkin ainakin piirinmestaruustasolla. :) Ja eilen siitä aitoessamme huoamsin, ettei ihan kaikki ollutkaan unohtunut. Aitominen oli minusta kivaa jos illoin ja siltä se tuntui nytkin.

Takaraivosta tuli joku lihasmuisti ja sai etujalan lyömään maahan kuin piiska ja takajalkakin nousi mukavasti kainaloon. Ainoastaan vauhti oli jäänyt johonkin ja meinasi kolmen askeleen välit venyä viiteen. ;)

Kovasti pelkäsin, että tänään on takareidet niin kipeät, ettei pääse mihinkään, mutta ei. Ei tunnu oikein misään ja kävelin reippaasti aamulla töihin. Jopas tuntuu hyvältä. Ehkä tämä liikunnan aloittaminen on nyt ohi ja nyt liikutaan sitten ihan kunnolla. Enää ei kaikesta tule joka paikka kipeäksi! Tietysti kaikessa alku on aina vähän hankalaa, mutta se tunne, kun tiedät olevasi nopeampi, taitavampi ja voimakkaampi ihan niin hyvä, että siihen on kova halu päästä.

Ainut murhe tässä liikunnan ilossa on Biitsihalli. Minulla on taas maanantain jäljiltä niin kipeät silmät ja limaa kurkku täynnä. Onneksi kohta pääsee ulos ja nyt minulle tulee parin kerran tauko. Ilmeisesti hallin on nyt niin täynnä pölyä, ettei ilmastointi enää vedä. Tarkoitan, että puhdasta ilmaa ei tule enää sisää, kun hiekka on tukkinut suodattimet ja hienoin pöly ei enää mene ulos, kun hiekka on täyttänyt suodattimet. Vaikka hiekkaa kastelee, niin se ei enää auta, sillä ilmassa on jo niin paljon pölyä ja hiekkaa. Tottakai kasteleminen estää lisäpöyn ja -hiekan nousemisen, mutta se ei vaikuta jo ilmassa olevaan hiekkaan ja pölyyn.

Mutta tänään salille ja huomenna sitten kohti Kuusamoa! :) Jes, vielä pääsee lumille!

Mitä tuli opittua

ISS-kurssi (Fintran International Sales Skills-kurssi) loppui eilen. Takana on siis yhdeksän päivää (8h/pv) koulutusta ja 2 tuntia henkilökohtaista palautetta. Ja mitä jäi käteen? Mistä oli eniten apua minulle?

Pakko miettiä mitä kaiken kaikkiaan kurssilla oli esillä:
- Strategoc Choices of International Sales
- Need and Problem, or Measurable Changes?
- Delivering High Impact Presentations
- Psychology of Sales
- Solution Selling
- Aiming at Win-Win Negotiations
- Cross Cultural Communication in International Business
+ Personla Feedbach Session

Kurssihan käytiin kokonaan englanniksi ja siksi otsikotkin ovat englanniksi. Ihmettelin, kun minulle ei tuottanut suuria ongelmia vieras kieli. Ymmärsin lähestulkoon kaiken tai ainakin kaiken oleellisen. :)

Ja siis mitä opin. No, ainakin opin itsestäni kaikenlaista henkilökohtaisessa palautesessiossa. Huomasin, että itse tunnen itseni melko hyvin, mutta ulospäin annettu kuva ei aina ihan vastaa minua. Olen kuvitelut olevani erittäin avoin kirja luettavaksi, mutta eihän se ihan niin olekaan. Ehkä arvostan niin paljon auktoriteetteja ja siten esimerkiksi kollegojani, joilla on pidempi työhistoria sekä pomoani, että en pysty heidän edessään olemaan täysin oma itseni. Mutta siis en ole ihan täysin menetetty tapaus, joten toivoa paremmasta on. ;)

Korkean vaikutuksen esityksen (suora käännös) olivat myös erittäin hyviä, niitä tulen käyttämään jatkossa paljon. Eli ei aina tarvitse olla esillä kaikki fakta, vaan tärkeintä on mielikuvien antaminen ja vaikutuksen tekeminen!

Myös neuvottelutaitoja oli hyvä opiskella, sillä minä olen niin helppo nakki voitettavaksi! ;) Eli miten vlamistautua neuvotteluihin ja miten pitää omat puolensa. Ja ehdottomasti minulle positiivista oli, ettei vastustajaa tarvitse murtaa, vaan paras tulos on win-win-tilanne. Saan siis olla vastustajankin kaveri! :D

Myös hyviä työkaluja oli esillä ja sitä miten joka myyntitilanteessa on vastakkain kaksi ihmistä. Ihmiset tekevät päätökset ja siten on vaikutettava ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Tärkeätä on tavoitteiden realistinen asettelu ja oman itsensä hallinta ja tunteminen. Kyllä minä näillä opeilla varmasti saisin jotain ainakin myytyä, vaikka itseäni aika huonona myyjänä olenkin pitänyt. Tuo huonous on vain minun mielikuvani itsestäni, joka on erittäin kiltti ja ujo. Ei myyjän tarvitsekaan olla kova ja kylmä, vaan ihan se oma itsensä. Me kaikki olemme erilaisia ja vaikutamme siten eritavalla toisiin. Minun tavallani vaikuttaa saattaisi olla hyvinkin tehokkaat ja hyvät tulokset! :)

maanantaina, huhtikuuta 16, 2007

Täydellistä viikonloppua

Aika ylimielinen otsikko! Mutta ei sentään, viikonloppu oli minulle ainakin juuri tuollainen! :D

Ja mitä minun täydelliseen viikonloppuun kuului... Kavereita, saunaa ja hyvää ruokaa. Uusia liikuntakokemuksia, henkistymistä ja kuntoilua. Huippulentopalloa, hyvää ruokaa, ihania pieniä sukulaisia, jotka sanoavat "Mä rakastan sua niin paljon, ettei se lopu koskaan!" ja ylipäätään sukulaisia/perhettä, parhaan ystävän kanssa jutustelua, aurinkoa ja keinumista. Leffaa, karkkia ja limua. Nukkumista pitkään, kunnon aamiaista, kirjanlukemista. Lenkkeilyä, aurinkoista ulkoilmaa ja valkovuokkoja. Kipeiden lihasten, kiinnityskohtien ja rangan tuntemista, avausta ja venytystä, hyvää oloa ja väsymystä. Leffaan, naurua ja nukkumaan menoa.

Perjantaina siis vietettiin biitsityttöjen kanssa mukavaa iltaa ruuan ja jutustelun merkeissä meillä. Nyt kun voi kutsua ihmisiä kylään, niin niitä on pakko kutsua! Ja lisäksi, kun rakastan ruuanlaittoa, niin sitä on saatava tehdä meidän uusilla hienoilla laitteilla. Kiitoksia muuten Smoothie-kirjasta, uuden asunoon ruisleivästä ja suolasta, teestä ja kahvistä sekä ihanista värikkäsitä kukista! :)

Viikonloppuna oli Elixia Sellossa MartialArtsWeekend. Siis siellä sai kokeilla erilaisia itsepuolustuslajeja. Me olimme ensin Tai Chi:ssä, joka oli tarkemmin Chi Kungia ja sitten oepteltiin Krav Magaa. Chi Kung oli ihan jees, kiinqalaista aamuvoimistelua, jossa hengitysä ja itsensä puhdistaminen oli se juttu. Krav Magassa taas lyötiin ja potkittiin ja hikoiltiin! Siistiä! Kädet tai siis olkapäät ovat aika kipeät, joka tarkoittaa vain, että jotain tehokasta on tullut tehtyä! ;D

Sampo voitti 3-0 SantaSportin miesten neljännessä lentopallofinaalissa. Pelit jatkuvat keskiviikkona. Loistavaa, että menivät viidenteen. En ollut yhtään peliä vielä nähnyt ennen lauantaita, mutta olen lukenut niistä paljon. Peli ei ollut ihan paras mahdollinen, mutta mukavan tasainen silti. Torjunta oli aivan mahtava moelmmilla joukkueilla. Minun toiveeni ehkä olisi, että kultaiset mitalit matkaisivat Rovaniemelle. On se Nortsa vaan niin hyvä! :D

Pinja ja Minttu, minun pienet serkkuni olivat vanhemmillani kyläilemässä pari viikkoa. Lauantaina situin sohvalla ja ruokapöydässä poski mrkänä, kun Pinja pussaili aika tiheään tahtiin. ;) Terveisiä vaan pikkuisille! Onneksi te kohta asutte täällä Suomessa!

Lauantai- ja sunnuntai-iltana testasimme Planarin Xscreenin ja tykin. Jo pidemmän aikaa on pitänyt mennä töihin testaamaan tämä yhdistelmä. Ja nyt teikke sen Da Vinci -koodin kanssa. Tykki oli loistava ja Xscreenkin toimii myös valossa! Suosittelen kaikille kellä on kotiteatterisuunnitelmia!!

Sunnuntaina kokeilimme Astangajoogaa. Tehokasta! Päivän lenkin jälkeen lonkankoukistajat olivat aika jumissa ja edellisen päivän nyrkkeilyn takia kädet. Olo oli aika lositava joogan jälkeen, vaikka kipeätä teki ja oli hankalaa. Pitää ottaa joskus uusiksi ja tehdä joogasta vaikka tapa.

Ja vielä lopuksi viikonlopun herkkuruuat lueteltuna: meksikolainen salaatti, kasvispiirakka, tonnikalasalaatti, vohvelit, paella ja pmenapiirakka! :P

Aivan ihana viikonloppu, tuollainen pitää ottaa heti pian uudestaan! Vaikka se ei ehkä ihan heti onnistu, kun on jo buukattu taas juttuja... ;)

perjantaina, huhtikuuta 13, 2007

Rankkaa

Tuo aamuisin silmien aukaiseminen ja sängystä ylösnousu. Nyt jo pari tai ehkä jopa kolmen viikon ajan on tuntunut jokainen aamu niin rankalta. Vaikka menisi ajoissa nukkumaan, kuten yhdeksältä, niin silti jokainen aamu on vaikea, eikä ylös sängysät tahdo päästä ennen kasia. Silmät ovat melkein muurautuneet kiinni ja naama näyttää niin hirveältä. On kamalat silmäpussit ja koko vartalo on ihan veltto.

Ensimmäiset askeleet, kun siirtyy sängystä lattialle tuntuvat erittäin kipeiltä jalkapohjissa ja aivan jokaisessa lihaksessa. Nenä on ihan joka aamu tukossa ja kuola on valunut tyynylle, kun hengittää vain suun kautta. Suu taas on niin kuiva, että oikein sattuu, kun yrittää niellä ja kostuttaa sitä.

Kun vihdoin pääsee kylppäriin, niin on pakko samantien laittaa silmägeeliä, että silmien kutitus loppuisi. Mutta sitten tapahtuukin lamaantuminen, ei oikein jaksaisi laittaa hiuksia, ei oikein jaksaisi meikata (eikä sitä kyllä tule tehtyäkään). Ei jaksaisi pestä naamaa ja hampaita, eikä laittaa voiteita. Ei jaksaisi miettiä mitä pukea tai saati sitten vetää niitä vaatteita päälle. Viime aikoina onkin ollut päällä vain mukavalta tuntuvia ja helpostipuettaiva settejä.

Ja vihdoin kun on kuitenkin päässyt sängystä ylös, hoidettua jotenkin aamutoimet ja saanut jotain päälle, niin aika siirtyä aamiaiselle. Juon yleensä aina yhden lasin vettä ennen kuin laitan muuta suuhuni. Mutta tuo yhden lasin juominenkin on joskus niin rankkaa. Tuntuu kuin hengitys lamaantuisi ja kaikki vesi jäisi vain suuhun. On hörpittävä siis vesilasillinen pienissä erissä. Suolistoni vaatisi hyvän aamiaisen, mutta eihän sellaista jaksa kukaan tehdä. Ei ainakaan, kun aamut ovat muutenkin niin tuskaisia. Niinpä saatan haukata banaanin tai sitten juon edellisenä päivänä jäänyttä smoothieta. Nekin joudun oikein hartaudella työntämään suuhuni, jotta saan ne alas.

Toivottavasti tämä on vain tilapäistä, sillä tämä on todella rasittavaa. Ehkä jos nukkuisi pari päivää putkeen, niin sitten alkaisi helpottaa. Vai onko muita niksejä?

Unenlaatuakin haluaisin saada parannettua, sillä viimekin yönä näin noin kymmentä erilaista painajaista tai muutne epämukavaa unta. Näin mm. unia kuinka minut ryöstettiin ja kuinka Mummi ja Vaari kuolivat jälleen. Olen nähnyt unia Matti Vanhasesta ja lentopallosta. Unissa ei ole ollut mitään järkeä ja enemmän ne ovat vain tuottaneet tuskaa.

On myöskin rasittavaa herätä joka yö tarkkailemaan kelloa. Yleensä herään pari kertaa yössä ja viimeisen kerran pari minuuttia ennen kellon soittoa. Jossain vaiheessa tunnen olevani todella pirteä herätessäni, mutta sitten kellonsoidess aon niin taju pois, että herääminen on ihan tuskaa. Niinpä torkku on käytössä vähintään pari kertaa ja vielä päälle nukutaan, kun kello on jo sammutettu.

Uni tulee kyllä helposti ja olenkin päivän mitaan kok oajan väsynyt, mutta sitten kun saa nukkua, niin siitä ei tule mitään. Päivällä ottaessani torkut, uni kyllä maistuu ja sitä voisi jaktaa vaikka useampia tunteja, mutta miksi ei yöllä.

torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Yllättävän hyvässä kunnossa

Eilen tehtiin Samin kanssa erinäisiä testejä. Siis fyysiseen kuntoon liittyviä testejä. Teimme niitä ihan vain oman mielenkiinnon takia ja pohjakunnon mittaamiseksi. Sillä miksi treenata, jos ei ole mitään tavoitteita. Aikaisemmin otimme tosiaan myös mittauksia kehosta ja nekin ovat taustamittareina treenausken onnistumisen mittaamisessa.

Eilen teimme seuraavia pikkutestejä 2h45min salikeikan aikana: vatsalihakset 60s aikana, hoover (aika), punnerrukset 60s aikana, penkkipunnerrus, jalkaprässi (3x), yliveto (3x), haara-perus-hyppy penkille 60s aikana, dippi (määrä, mulla kevennettynä), leuanveto (määrä, mulla kevennettynä), palomiespenkki 20kg:lla (määrä), vauhditon pituus.

Tuloksia en tässä ala julkaisemaan, mutta ei ihan huonoja, vaikka on ollut treenaamatta salia jo kohta vuoden verran. Tästä on hyvä aloittaa, sillä ei ihan rapakunnossa ole, mutta parannettavaa löytyy. Nyt vaan pitää varata aika yksilöohjaajalta, että tietää miten painottaa biitsin lajitreenit, sporttikoulun ja salin sekä vielä lenkkeilyn. ;)

Kyllä urheilu vaan on niin kivaa! :) Ja siitä tulee niin hyvä olo! :) Mutta enpä kyllä näin nauttisi ellen olisi ollut tekemättä jonkin aikaa. Viime keväänä kaikki maistui niin puulta, kun oli lentopallon takia ja sen hyväksi treenannut niin pitkään. Nyt voin tehdä ihan mitä haluan ja juuri sitä mistä eniten nautin. Toki kesän biitsejä varten haluan olla siihen lajiin hyvässä kunnossa, mutta minun ei silti tarvitse hylkiä muita lajeja. Ja mikä parasta, saan ihan itse tehdä aikataulut! :)

Eilisen päivän treenin jälkeisen hyvän olon kruunasi vielä hyvä ruoka. Teki ihan hulluna mieli intialaista tai nepalilaista, mutta emme halunneet mennä ravintolaan. meillä ei myöskään ollut lihat jo valmiiksi marinoitumassa, kuten oikeaan intialaiseen ruokaan olisi kuulunut, joten oli pakko tyytyä johonkin helppoon ratkaisuun. Niinpä valitsimme kaupasta valmiin Vindaloo-kastikkeen ja otimme kyytipojaksi vielä Naan-leipää ja Raita-mausteet. Sitten kananpalat ja kotiin valmistamaan ruokaa.


Tuunasimme kastikkeen oman maun mukaan vielä hiukan moniuloitteisemmaksi kuin mitä se oli. Vaikka purkissa luki hot, niin silti maku oli tosi kesy. Lisäsimme Vindaloon perusmausteita tuoreina versioina, eli valkosipulia, inkivääriä, kanelia ja sitruunaa, vielä aimo annoksen lisää ja jo oli kastike paljon syvemmän ja paremman makuinen! :) Oikein nam! :P

Aamulla kyllä huomasi koko keittiössä, että tuli sittne hieman lisättyä sitä valkosipulia siihen kastikkeeseen. Koko jääkaappi tuoksahti melko voimakkaasti ja olisi tehnyt myös aamupalaksi mieli vetää kunnon setti! :) Tulipa meille vielä siinä mieleen, että ollaan taidettu vettä niin huolella kynsilaukkaa napaan koko talven, ettei ole tarvinnut kärsiä mintään influenssista tai muista pikku pöpöistä. ;)

keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2007

Kivaa

Yleisurheilu on niin kivaa. En muistanutkaan kuinka mukavaa se on. Onhan edellisestä yleisurheilusessiosta jo useampia vuosia. ;) Tulivat oikein hyvin mieleen treenit Karkkilan Käpylän kentän hiilimurskalla Eskon valmennuksessa. ;)

Silloinhan minun lajeja olivat ottelut ja aitajuoksu. Karkkilassa ei oikein hyviä treenimahdollisuuksia ollut, vaan talvella treenattiin ihan palloikuhallissa ja kerran viikossa käytiin Eerikkilässä. Ja kesällä sitten treenattiin Käpylässä hiilimurskalla sekä Nummelassa ihan tartanilla. Myös Pirkkahallissa käytiin ja Vierumäellä leireillä. Kesällä kierrettiin kisoja, lähinnä Uudellamaalla.

En koskaanollut mikään huippu, mutta minusta se oli hauksaa. En kyllä ole varsinaisesti mikään yksilölajin urheilija, mutta olihan meitä ihan kiva ryhmä: Terhi, Riikka, Mallu, Joonas, Kalle ja minä. Eskolla oli myös muita valmennettavia muilta paikkakkunnilta, mutta heitä emme juuri koskaan nähneet.

Esko oli eriäätin kokenut ja ehkä jopa vähän ikääntynyt valmentaja. Esimerkiksi eilen huomasin Piian opastuksessa, ettei minulle oltu koskaan opetettu oikeaa telineistä lähtöä. :/ Olin ihan käsittämättömän huono lähtemään telineistä, mutta annoinpahan ainakin tasoitusta. ;) Silti aitajuoksussa mm. pärjäsin ihan hyvin.

Koordinaatioliikket ovat niin parasta. Siitä tietää onko lihakset kunnossa ja miten se oma kroppa liikkuu. Jospa vielä voisi nähdä, miten itse menee... :/ tai ei ehkä sittenkään... ;) Odotan jo innolla ensi viikkoa ja aitajuoksua!

tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

Iso rutistus!


Kun edellisessä postauksessa mainitsin ruuasta, niin pitää ihan tasapainon säilyttämiseksi ottaa esille myös liikunta. Aiemmin mainitsinkin jo biitsin ja squashin, jotka ajoittuivat torstaille ja perjantaille. Lauantaina oltiin sitten Elixia Länsiväylässä tutustumassa uuteen ryhmäliikuntaan nimeltä Kinesis. Oikein mielenkiintoista! Elixian kuvaus Kinesiksestä: "Uutuus! Uudenaikaista harjoittelua vapaat liikeradat mahdollistavilla laitteilla. Tule testaamaan koko kehoa vahvistava kiertoharjoittelutunti kauniissa Kinesis –studiossa!"

Eli siis laitteet, joissa vaijereissa kiinni olevat pitimet liikkuvat kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Oli todella mielenkiintoista ja mukavaa! 30 min oli vain vähän lyhyt aika. :( Ensi kerralla sitten 45 min. Länsiväylässä on muuten aivan ihana Cardio Studio, jossa voi juoksun tai steppauksen ohessa katsella teelvisiosta liikkuvaa kuvaa. Ja se liikkuva kuva on muuten jotain muuta kuin tv-ohjelmia. Nyt siellä surffattiin! ;)

Kinesiksen lisäksi teimme myös jonkun verran keskivartaloa ja tosiaan hölkkäsimme studiossa. Mun Polar unohtui kotiin, joten ei kerrottavaa kulutuksesta! :(

Sunnuntaina oli sitten 10km kellotus. Olimme katsoneet kartasta suurin piirtein reitin, joka olisi n. 5 km. Se sitten edestakaisin. Reitti kohdistui kohti Mankkaan turvesuota ja Turunväylää. Ilma oli oikein mukava ja reitti aika tasainen. Ei siis suurempia korkeuseroja. Matka mitattiin käytännössä Samin FRWD:llä.

Aluksi ajattelin, että jos jaksaisin juosta matkan aikaan 1h20min, niin tosi hyvä. Alku juostiinkin suurinpiirtein nopeutta 8-9km/h (Samin FRWD näyttää senkin:) ). Puoliväli tuli nopeasti ja ei tuntunut ainakaan silloin vielä missään. Välillä vähän pakotti jalkapohjissa tai nilkoissa, mutta ei mitenkään merkitsevästi ja se oli hyvin tilapäistä. Jossain vaiheessa alkoi tuntumaan hartioissa, mutta käsien rentouttaminen auttoi. 8km kohdalla alettiin kiristämään vauhtia, kun huomasimme, että ehkä saattaisimme päästä alle tunnin aikaan, tai ainakin alle 1h5min. Viimeiset 1,5 km mentiinkin sitten enemmän ja vähemmän täysillä. Loppu matkasta tuntui käsittämättömän pitkältä, eli viimeiset 500 metriä eivät loppuneet koskaan, mutta silti jaksoi ihan loppuun asti. Ajaksi minulle tuli 1h2min.

Seuraavan kerran juostaan sama matka ja minun tavoite on alittaa se tunti. Nyt vaan vähän treeniä, niin eiköhän se mene. Tämä lenkki alkoi kuitenkin todella hiljaisella vauhdilla. Ja jos minä sen ajan alitan, niin sitten saan ne trikoot! ;)

Sykkeet nousivat koko ajan. Aluksi se oli 130, sitten 140, sitten 150 ja llopulta 160. Viimeiset 1,5km, syks oli 190. Kaloreitakin kului ihan kiitettäväsi 651kcal. ;)Maanantaina oli lonkankoukistajat todella kipeät, mutta nyt jo helpottaa. Ehkä treenaan enemmän sauvakävelyä ja pyöräilyä kuin juoksua. Jos treenaan juoksua, niin sitten vedän vain n. 30 min intervallitreenejä, ettei tule ihan hirveän pitkiä lenkkejä.

Maanantaina olin tosiaan vielä illalla pelaamassa biitiä hallilla. Pomppu oli ihan hukassa, vaikk amuuten kyllä oli ihan hyvä fiilis. Vähän meni hapoille ja hengitys puuskutti, mutta se ei ollut normaalista poikkeavaa! ;) Tänään sitten Sporttikouluuun ja keskiviikkona maksimitestit ja joitakin kestävyystestejä. Ne piti oikeasti tehdä jo eilen, mutta ei vain jaksanut...

Herkuttelua...! :P


Kun meidän keittiö on nyt valmis ja koti muutenkin kunnossa, on aikaa tehdä ihan itse ruokaa! Ja mikä olisikaan mukavampaa kuin ruuanlaitto tai leivonta tai ihan mikä tahansa kokkaus. :)

Viikko sitten, kun meillä oli vieraita tehtiiin mm. poro-juustokeittoa, kinkkupiirakkaa, kahvipirtelöä, kiinalaista korianterikanaa, currykastiketta, bruchettoja, turkkilaista hedelmäsalaattia, lasagnea ja vohveleita.

Pääsiäisenä tehtiin selleririsottoa, saltim boccaa broilerista, taasen bruchettoja, mango-passionmoussea, bataattikeittoa, lammascurrya, pashaa, mangolassia, appelsiini- ja banaanismoothieta sekä lämpimiä leipiä.

Sami hankki meille Kenwoodin Smoothie maker Pron ja siitä lähtien onkin tullut tehtyä pirtelöitä, smoothieita ja lasseja aika paljon. Ne ovat niin käsittämättömän hyviä. On testattu mustikkaa ja vadelmaa, on käytetty kahvia ja mangoa, on maisteltu banaania ja appelsiinia, ja kaikki ovat olleet niin hyviä! :)

Meidän uuni on niin pop! Se grillaa, siinä on kiertoilma ja integroitu paistomittari. Myös liesi rockaa. Se on niin nopea, eikä se sotkeudu, sillä se on induktio. Iso alla keittiössä on mahtava. Siihen mahtuu pellit ja kaikki kokonaisena pestäväksi. Astianpesukone on ihanan iso ja hiljainen. Siihen mahtuvat loistavasti viinilasit ja paljon lautasia. Jääkaappi on mukavan tilava. Siinä on omast osat lihoille, vihanneksille ja muille säilytettäville. Myös pakastin on kivan tilava ja kätevä. Ja kun keittiössä on tarpeeksi pistorasioita, niin kahvinkeitin, vedenkeitin, munankeitin, riisikeitin, tehosekoitin, yleiskone, silppuri, vatkain ja kaikki, mahtuvat samaan aikaan pöydälle ja vielä päälle! ;)

Meidän keittiössä on viime aikoina edellä mainittujen lisäksi mm. valmistettu vihannescurrya, grillattu kanaa, paistettu vihanneksia, keitetty puuroa, leivottu korvapuusteja, väännetty tacoja, keitetty ja paistettu riisiä, ihmetelty paahtopaistia... Mitäköhän seuraavaksi keksisi! Sushit ja sashimit kiinnostaisi, myös kaikenlainen leivonta ja itämaiset ruuat. Perinneruokiakaan ei ole suljettu listalta. ehkä myös raclettepannua pitäisi käyttää! kaikki ruoka on niin ylihyvää, että oikeastaan valmistaminen on vain mielikuvituksesta kiinni! ;)

perjantaina, huhtikuuta 06, 2007

Nyt alkoi treenaaminen

Nyt kun remontti on ihan konkreettisesti nyt ohi, eli ei enää edes mitään pikkusäätöjä, vaan seuraavat tehdään vasta joskus, niin on aika keskittyä omaan itseensä. Ja käytännössä siis oman itsensä huolehtimiseen. Viime aikoina, siis viimeiset 6 kuukautta, se on jäänyt aika vähiin. Tämä tarkoittaa vain sitä, että aika pohjilta lähdetään. Joskushan se on kuitenkin aloitettava, sillä muuten ei enää pysty tekemään mitään.

Eli, eilen oli biitsihalli, tänään aamulla samoin. Illalla oltiin vielä pelaamassa Squashia ja huomenna mennään johonkin ryhmäliikuntaan. Sunnuntaina kellotetaan 10km ja olis ehkä luvassa myös biitsiä. Maanantaina illalla on ainakin biitsiä ja voi olla muutakin. Tiistaina alkaa sitten aikuisten sporttikoulu.

Olen lisäksi aloittanut kuivaharjaamisen ja veden kittaamisen. Myös kosmetiikkatuotteet kuluvat vauhdilla ja ruokailut on yritetty keventää. Mitä tässä nyt sitten voisi enää muuttaa paremman minän aikaansaamiseksi? Toivottavasti valoisa kevät pitää minut oikeilla raiteilla, eikä kiinnostus lopu millään! ;)

Pääsiäinen

Rakastan pääsiäistä, sillä silloin on niin monta vapaa päivää ja silloin saa kasvattaa rairuohoja tai ohraa ja nauttia narsisseista ja tulppaaneista ja kaikesta vihreästä ja keltaisesta! Mun suosikkiväreistä! ;)

Meidän ohrat kasvoivat oikein reheviksi ja näyttävät tältä.


Myös vasemman palkin pääsiäiskuva on minun pääsiäisasetelmastani. Siinä on Helenalta ja Pertiltä saatu Pentikin asetelma ja isompi ohrasetti. Kuvassa näkyy myös pääsiäisen paras karkki. "Virvon Varvon" -lakupatukat! Minähän en nimittäin sulkaasta niin hirveästi välitä, mutta kyllä hyvät täytesuklaat uppoavat, kun se täyte peittää suklaan maun.... ;) Tässä vielä isompi kuva aselmasta.


Vielä pari pääsiäiseen liittyvään toteamusta allakasta:
VARO NOITIA!! (lankalauantaina)
Ennen vanhaa pitkänperjantain illan ja lankalauantain aamun välistä aikaa pidettiin erityisen vaarallisena. Länsi-Suomessa trullit eli noidat olivat liikkeellä ja kokoontuivat jokavuotisiin salaseuroihinsa Kyöpelinvuorelle.

TIESITKÖ?
Pääsiäisviikolla Suomessa syödään munia 50 prosenttia enemmän kuin muina viikkoina.
Kananmuna sisältää energiaa 72 kcal eli 302 KJ. Suklaamuna hieman enemmän...

Jos aurinko nousee pääsiäisaamuna pilvessä, tietää se huonoa kesää. -vanhan kansan uskomus (sunnuntai, pääsiäispäivä)

Kevään vihreyttä ja värikkyyttä!

Olen ihan intsinä, kun meillä on nyt piha. Niinpä heti viime syksynä kävin istuttamassa maahan krookuksia ja tulppaaneja. Krookukset ovat jo tulleet värikkäinä esiin kukkiaan myöten. Tulppaanit ovat myös nostamassa ensimmäisä versojaan maasta ja pian saamme nauttia väriloistosta niiden kanssa. Tässä teillekin kuvanautintoja krookuksien kanssa.




Lisäksi pihaa koristavat Helenalta ja Pertiltä saadut narsissit. Tämä kuva meni myös näytön taustakuvaksi, kun oli niin ihanan värikäs ja keväinen.



Mainitsin aiemmin myös istuttamistani yrteistä. Nyt yrtit ovat jo itäneet, tai ainakin melkein kaikki ja näyttävät tältä.


Oikean puolen kuvassa on korianterit. Vähemmän itänyt korianteri oli ollut pakkasessa edellisen talven, joten siksi on vähän heikompisatoinen. Ja miksi korianteria on ihan kaksi ruukkua, jothuu siitä että, se tällä hetkellä minun suurinta herkkua! :) Vasemmassa kuvassa on ylhäältä vasemmalta alkaen minttu, ruohosipuli, (alh. vas.) chili, oregano ja alimpana basilika. PIan yrtit pääsevät ruukkuihin ja koreihin ja kesällä ehkä jopa maahan asti. ;)

torstaina, huhtikuuta 05, 2007

Vanaja = Suomenmestari 2007!


Niin siinä kävi, kuten uumoilin lauantain tuloksen perusteella. Kun Viesti ei pystynyt voittamaan Vanajaa kotonaan, niin ei se voinut myöskään yllättää Hämeenlinnassa.

Vanaja siis uusi mestaruutensa jälleen! Ja Viesti oli hopealla jälleen! Vanaja oli aivan ylivoimainen viimeisessä, kolmannessa finaalissa. 3-0 oli ainoa oikeutettu tulos tuollaiselle pelille. Viestin vastaanotto horjui todella pahasti ja Vanajan torjunta hoiti loput. Sääliksi kävi Riinaa ja Hannaa, kun joutuivat juoksemaaan ympäri kenttää ja passaamaan pääasiassa hihalyönnillä. Lotta sen sijaan sai passailla mielin määrin kuvioita ja hajoitti vastustajan torjuntaa loistavasti.

Linkkejä: YLE, Hotsport, Salon Viesti, Iltalehti, Lentopalloliitto, Hämeen Sanomat, Vanajan RC

Toivottavasti Cumuluksen sauna on pysynyt ehjänä ja tytöt myös hurjan juhlinnan jäljiltä! Onnea Vanaja, erityisesti Lotta, Kassu, Joonas, Tene, Smedu, H-K, Teemu, Lennu, Helle, Häge, Johanna ja Ville! :)

Onnittelut myös Salolle hopeasta! Minun mielestä hopea on hienompi väri ja kyllä se mitali tuntuu ihan hyvältä jo tänään! Halaukset Riinalle, Sipelle, Sonelle, Hannalle, Oksalle ja Tomille! Toivottavasti herkut maistuivat, Riina!? ;)

Tästä lähdetään nyt sitten kesäloman viettoon kukin tavallaan. Minä nappaan Lotan ja aletaan treenaaminen kesää kohti! No, annan Lotan nyt kuitenkin juhlia kunnolla ja levätä ainakin pääsiäisen! ;)

Kuvat: Lentopalloliitto, YLE

maanantaina, huhtikuuta 02, 2007

Takaisin ajan tasalle

Viime viiko meni taas niin kuin siivillä, ettei blogiin ehtinyt rustata juuri mitään. Onhan se tosiaan kiva, kun aika ei tule pitkäksi ja tekemistä riittää, mutta kyllä sitä voisi joskus levätäkin. Edes vähän.

Eilen illalla, kun tein iltapalaa, tajusin, etten ollut pysähtynyt sinä päivänä kuin ihan pariksi minuutiksi takapihan aurinkoon istumaan aamu yhdeksän heräämisen jälkeen. Ja samalla kun katsoin, että Sami oli mennyt niinikään koko päivän ja jatkoi vaan tekemistä, niin tuli niin tuhlatun sunnuntaipäivän olo! Jos emme olisi eilen niin paljon tehneet, niin hommathan olisivat vielä edessä. Tai sitten meidän vieraat eivät olisi vain saaneet ruokaa. :) Ainut miinus tuossa tekemisessä oli se, että nukahdin 21.30 täysin kesken jutustelun...

No, mitä sitä sitten on tullut tehtyä. Viikko sitten viikonloppuna piti olla biitsiturnaus, mutta se peruttiin. Sen takia sainkin sitten tehdä pitkän (ja aurinkoisen) päivän pihatöitä ja muita kotitöitä. Asunto on siis nyt kunnossa! Jesjesjes! Wauuuu! Luojan kiitos! :D

Maanantai oli melko normipäivä töissä ja illalla biitsihalli. Hallin jälkeen laiteoimme vielä valaisimia ja jotain muuta settiä. ;) Tiistaina vähän lyhyempi päivä töissä, tai siis aikaisemmin töihin ja vähän aikaisemmin kotiin, ja kotona ikkunoiden- ja liukuovienpesu. Pertsa juttelemassa biitsistä ja siivouksen jatkaminen. Lisäksi ruuanlaittoa ja peruskotihommia. Keskiviikkona aamulla Hulluilla Päivillä, päivällä ISS:n henkilökohtaisessa palautesessiossa psykologin kanssa, töissä ja illalla liitossa kokouksessa. Kokouksen jälkeen viel hakemaan tavaroita Samin töistä ja kotona ne paikoilleen.

Tuosta henkilökohtaisesta palautesessiosta myöhemmin lisää, kunole lukenut tulokset ja analysoinut ne itseni, ehkä pomoni ja Samin kanssa. :)

Torstaina aamulla suoraan Nanomessuille standille seisomaan. Messuilta suoraan Hämeenlinnaan ensimmäiseen finaalipeliin. Peli oli hyvää väänötä aina neljänteen erään asti. Sitten sekosi Viestin pasmat ja Vanja vei. Perjantaina normipäivä töissä, lounaalla Hulluilla Päivillä. Työpäivän jälkeen ruokakauppaan, jossa menikin sitten pari tuntia. Kotona siivousta, sillä Helena ja Pertti tulivat lauantaina. Minä sen sijaan lähdin lauantaiaamuna lisäsiivouksen ja lasagnen valmistuksen jälkeen Tampereelle Teijan polttareihin. Tampereella oli aivan ihana aurinkoinen ilma. Päivän aikana kävimme Pyynikin näkötornila, tanssimme latinoa ja tuolitanssia. Kävimme Varalan uudessa hienossa hirsisaunassa ja lopulta päädyttiin baariin. Tai siis minä en päätynyt, vaan lähdin ajamaan kotiin.

Sunnuntaista olikin jo puhetta. Mitä päivään sitten sisältyi? No, aamulla aamiaisenlaitto, kävelylenkki ja töissäkäynti. Lounaanlaitto, narsissien istutus, puheluita ja kahvienlaitto. Lisää vieraita ja jutustelua, töissäkäynti. Iltapalaksi kinkkupiirakkaa ja vohveleita, ruuat napaan, puheluita ja sammuminen!

Nyt ollaan sitten tässä. Eilen meni aprillipäivä ja virpominen aika ohi, kuten myös kaikki viime viikon merkkipäivät! ;) Paluu arkeen ja hieman hillitympään rytmiin alkaa ehkä pääsiäisenä... Uskotaan ja toivotaan ainakin!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...