Eilen Sporttikoulussa oli aitajuoksua. Niin huippua! :)

Minähän siis todellakin olen joskus juossut aitoja ihan kisoissaja jopa pärjännytkin ainakin piirinmestaruustasolla. :) Ja eilen siitä aitoessamme huoamsin, ettei ihan kaikki ollutkaan unohtunut. Aitominen oli minusta kivaa jos illoin ja siltä se tuntui nytkin.
Takaraivosta tuli joku lihasmuisti ja sai etujalan lyömään maahan kuin piiska ja takajalkakin nousi mukavasti kainaloon. Ainoastaan vauhti oli jäänyt johonkin ja meinasi kolmen askeleen välit venyä viiteen. ;)
Kovasti pelkäsin, että tänään on takareidet niin kipeät, ettei pääse mihinkään, mutta ei. Ei tunnu oikein misään ja kävelin reippaasti aamulla töihin. Jopas tuntuu hyvältä. Ehkä tämä liikunnan aloittaminen on nyt ohi ja nyt liikutaan sitten ihan kunnolla. Enää ei kaikesta tule joka paikka kipeäksi! Tietysti kaikessa alku on aina vähän hankalaa, mutta se tunne, kun tiedät olevasi nopeampi, taitavampi ja voimakkaampi ihan niin hyvä, että siihen on kova halu päästä.
Ainut murhe tässä liikunnan ilossa on Biitsihalli. Minulla on taas maanantain jäljiltä niin kipeät silmät ja limaa kurkku täynnä. Onneksi kohta pääsee ulos ja nyt minulle tulee parin kerran tauko. Ilmeisesti hallin on nyt niin täynnä pölyä, ettei ilmastointi enää vedä. Tarkoitan, että puhdasta ilmaa ei tule enää sisää, kun hiekka on tukkinut suodattimet ja hienoin pöly ei enää mene ulos, kun hiekka on täyttänyt suodattimet. Vaikka hiekkaa kastelee, niin se ei enää auta, sillä ilmassa on jo niin paljon pölyä ja hiekkaa. Tottakai kasteleminen estää lisäpöyn ja -hiekan nousemisen, mutta se ei vaikuta jo ilmassa olevaan hiekkaan ja pölyyn.
Mutta tänään salille ja huomenna sitten kohti Kuusamoa! :) Jes, vielä pääsee lumille!

Minähän siis todellakin olen joskus juossut aitoja ihan kisoissaja jopa pärjännytkin ainakin piirinmestaruustasolla. :) Ja eilen siitä aitoessamme huoamsin, ettei ihan kaikki ollutkaan unohtunut. Aitominen oli minusta kivaa jos illoin ja siltä se tuntui nytkin.
Takaraivosta tuli joku lihasmuisti ja sai etujalan lyömään maahan kuin piiska ja takajalkakin nousi mukavasti kainaloon. Ainoastaan vauhti oli jäänyt johonkin ja meinasi kolmen askeleen välit venyä viiteen. ;)
Kovasti pelkäsin, että tänään on takareidet niin kipeät, ettei pääse mihinkään, mutta ei. Ei tunnu oikein misään ja kävelin reippaasti aamulla töihin. Jopas tuntuu hyvältä. Ehkä tämä liikunnan aloittaminen on nyt ohi ja nyt liikutaan sitten ihan kunnolla. Enää ei kaikesta tule joka paikka kipeäksi! Tietysti kaikessa alku on aina vähän hankalaa, mutta se tunne, kun tiedät olevasi nopeampi, taitavampi ja voimakkaampi ihan niin hyvä, että siihen on kova halu päästä.
Ainut murhe tässä liikunnan ilossa on Biitsihalli. Minulla on taas maanantain jäljiltä niin kipeät silmät ja limaa kurkku täynnä. Onneksi kohta pääsee ulos ja nyt minulle tulee parin kerran tauko. Ilmeisesti hallin on nyt niin täynnä pölyä, ettei ilmastointi enää vedä. Tarkoitan, että puhdasta ilmaa ei tule enää sisää, kun hiekka on tukkinut suodattimet ja hienoin pöly ei enää mene ulos, kun hiekka on täyttänyt suodattimet. Vaikka hiekkaa kastelee, niin se ei enää auta, sillä ilmassa on jo niin paljon pölyä ja hiekkaa. Tottakai kasteleminen estää lisäpöyn ja -hiekan nousemisen, mutta se ei vaikuta jo ilmassa olevaan hiekkaan ja pölyyn.
Mutta tänään salille ja huomenna sitten kohti Kuusamoa! :) Jes, vielä pääsee lumille!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!