keskiviikkona, heinäkuuta 30, 2008

Terassi on valmis



Eilen saapuivat yllättävän nopealla aikataululla terassikalusteemme. Myyjä enteili vasta ensi viikkoa, mutta positiivisena ja mukavana yllätyksenä ne olivatkin jo eilen tuotu ovemme taakse.

Valinta oli helppo, kun kohtasimme Kruunukalusteessa Luxor-pöydän ja Balzac-tuolit. Valmistajaa en muista, mutta se on joku ruotsalainen. Tuolit ovat mustaa polyrottinkia, siis muovirottinkia, ja pöytä kivilaatoilla päälystetty. Runkoja pöydällä on ruostumaton teräs.

Yksi vaihtoehto olisi ollut lasipöytä, mutta kun tämä tuli vastaan, niin ei jäänyt epäilystäkään mitä haluamme. Ihan edullinenhan se ei ollut, mutta tyylikäs, juuri meidän tyyliin sopiva ja laadukas. Tervetuloa testaamaan.

ps. ihan näyttäis taustalla, että ruoho jo vihertäis... ;)

tiistaina, heinäkuuta 29, 2008

Kesäruoka

Kesäruoka on todella hyvää. En tiedä miksi olen tajunnut sen varsinaisesti vasta tänä kesänä. Olen minä ennenkin uusia perunoita syönyt, mutta ei ne minusta mitään kummoisia ole ollut. Ehkä aikaisemmin on ollut liian kiire syödä ja maistaminen on unohtunut. Tai sitten 30-vuoden rajapyykki on kirvoittanut makuhermot. :)

Tänä kesänä olen myös tehnyt oikeastaan ensimmäistä kertaa perinteisiä suomalaisia kesäruokia. Keittiössämme on kiehunut niin uudet perunat, porkkanat, kukka- ja parsakaalit kuin kesäkeitto. Myös sipulin varsia on maisteltu ja tuoreita vihanneksi, kuten tomaattia,kurkkua, jääsalaattia ja herneitä. Kruununa kaikelle kesäruualle on tullut tehtyä kolme mansikkakakkua. :)

Erityisesti tomaatit ja kurkut ovat olleet todella maukkaita. Ja niitä onkin kiva syödä, sillä toisin kuin muista kesäruuista, niistä ei mene vatsa sekaisin. Mansikat ovat olleet myös mehukkaita ja raikkaita, mutta mukavan kiinteitä.

Kesäruokaa on tullut syötyä myös grilliherkkujen muodossa varsinkin nyt kun meilläkin on grilli. Grillissä meilä paistuu herkkusienet, valkosipulit, kana, kala, liha, makkara, maissi, kesäkurpitsa, sipuli jne...

Ja kyllä minä mielelläni ostan suomalaisia kasviksia, hedelmiä, vihanneksia ja lihaa. Sillä onhan se paremman makuista, tuoretta, tukee suomalaista maataloutta ja antaa minulle hyvän mielen!

Vielä synttärilahjasta

Kutsun hypystä tehtyä videota omaksi action movieksi. Tässä muutamia otoksia toimintaelokuvastani ja elokuvan nettiversio. ;)






Pihalla

Koska aurinko paistaa niin ihanan kuumasti ja kuivattavasti on meidän vasta kylvettyä nurmikkoa pakko kastella todella paljon. Ja kyllä muutkin istutukset kuolisivat, jos ei niille antaisi vettä. Sadettaja posottaakin kaikki illat ja kun iltaisin ei olla paikalla, niin päivät. Auringossa sadettajsta tulee hienoja efektejä, kuten nämä vesipallot terassilla.




Nurmikko ei vielä ihan koko pihassa viherrä, mutta vähitellen. Aika laaja matto on jo olemassa. Tänään tulevat pihakalusteet! Jipii!

Hankinnat ja niiden käyttöönotto

Perjantaina tehdyt hankinnat koskivat maastopyörävarusteita. Tuli ostettua paita ja housut. Aikaisemmin viikoll aoli jo päätetty värisävy ja ostettu hanskat. Vielä puuttuvat sopivat sukat ja kyåärässäkin olisi kehittämisen varaa. Uutta väriin sopivaa juomareppua en viitsinyt hankkia, kun kotoa löytyi ihan kelpo reppu.

Ja lopputulos on tässä:


Karkkilaan mentäessä otettiin pyörät mukaan. Siellä olikin kaluttavana taas uusia maastoja. Lauantaina otettiin vähän enemmän skauttaamisen kannalta ja sunnuntaina otettiin kamera mukaan. Tuli taas opittua uusia asioita. Ylämäessä kannattaa pyörittää tasaisesti varsinkin, jos on irtomaata. Sekä vanha viisaus, että vauhti korjaa virheet, sillä heitin kesän parhaat pannut paikaltani.


Karkkilassa on yllättävän paljon korkeuseroja. Tarjolla on myös paljon lampia ja monenlaista metsää. On kuivaa mäntymetsää, märkää kuusimetsää ja ihan puhdasta kalliota. Valitettavasti siellä on myös paljon tehty hakkuita ja mökkiläisille isompia teitä.
Näkymä tämä, valitse reitti pyörällä läpi!


Haamu! ;)


Kieli keskellä suuta kallioilla.


Ruuhilampi Karkkilassa.

maanantaina, heinäkuuta 28, 2008

Kaikkea kivaa

Lisää viikonlopusta päivän aikana. Mutta on heti kerrottava, että kivaa oli.

Perjantaina: nepalilaista ruokaa, jäätelöä, hankintoja, hierontaa kipeälle olkapäälle, lehtien ja kirjan lukua, rentoutumista!

Lauantaina: aamiainen terassilla, pihan kastelua, pakkaamista, Karkkila, pyöräilyä, mansikoita ja jäätelöä, Kalevan kisoja.

Sunnuntaina: tennistä, pyöräilyä, jäätelöä, talviturkin poisheitto - siis kävin uimassa :), biitsiä ja lentopalloa telkkarista, kotiinpaluu.

Näihin kuviin ja tunnelmiin!!

perjantaina, heinäkuuta 25, 2008

Lainaus

Norpalla oli blogissaan tällainen postaus. Piti lainata, kun kuulosti niin kivalta.

Säännöt:

- Tässä on lueteltu sanoja. Kirjoita jokaisen kohdalla, mitä lapsuuden/nuoruuden tapahtumia, asioita tai tunnelmia tulee kyseisestä sanasta mieleen.
- Jos juuri siitä sanasta ei tule mieleen mitään, niin kerro jostain siihen läheisesti liittyvästä asiasta.
- Saa kertoa useampiakin asioita, jos sanasta muistuu mieleen paljon juttuja.
- Lopuksi: keksi luetteloon yksi sana lisää ja muistele siihenkin sanaan liittyviä lapsuuden tapahtumia.

1. Kampa
Minulla on ihan äärimmäisen ohuet hiukset, joten kampa ei sinänsä ole tuottanut ongelmia tai edes muistoja. Vaarilla, joll aoli käsittämättömän paksu ja tuuhea tukka, oli aina kampa taskussa, nimenomaan takataskussa. Ja se oli muotoutunut käyräksi takalistonmukaan. :)

2. Lintu
Mökillä oli paljon lintuja. Siellä oli jopa joutsenia, joita seurattiin aina silmä tarkkana. Vakiolauseeksi muodostuikin: "Joutsenia... Ei näy!". Sillä useimiten niitä ei kuitenkaan näkynyt.

3. Meri/Järvi
Mökki oli meren rannalla. Rakastin ja rakastan yhä, mutta myös osittain pelkään, merta. Mökille ja meren rannalle on kova ikävä. Valitettaasti se ei enää ole hallussamme. Minusta piti tulla merikapteeni, mutta koska halusin pelata lentopalloa, ei minusta tullutkaan.

4. Kitara
Iskä osaa soittaa kitaraa ja iskällä olikin kitara, kun olimme pieniä, mutta hän ei soittanut sitä paljon. Kun muutimme rivitaloon, jossa yläkerrassa oli kylmä varasto, joutui kitara sinne. Kylmässä ja kosteassa siitä irtosi kaikki liimaukset ja siitä tuli käyttökelvoton.

5. Kello
Kello näytteli isoa osaa minulle jo pienenä. Harrastin nimittäin kaikkea. Jonakin iltana minulla saattoi olla viulutunti, partio, seurakunnan kerho ja lentopallotreenit. Siinä sittenmentiin minuutin tarkkuudella paikasta toiseen. Onneksi Karkkila on pieni kaupunki.

6. Oksentaminen
Kerran olin aika pahassa oksennustaudissa. Seuraavana päivänä piti lähteä turnaukseen ja yöllä ajattelin, etten tiedä miten edes pystyn kävelemään, kun huoneestani vessaan oli kaksi metriä ja hyydyin jo sillä matkalla. Mutta niin vaan sitä pelattiin jo seuraaana päivänä.

7.Mummo
Meillä oli Mummi ja Mamma. En tiedä mistä nimet tulivat, mutta en niitä koskaan kyseenalaistanut ja ne kuulostivat minusta oikein sopivilta. Mamma asui Karkkilassa ja häntä käytiin tervehtimässä kaupassa. Mummin kanssa tuli vietettyä kesät mökillä.

8. Kirja
En ole pienenä ollut mikään lukutoukka. Luin ne kirjat, jotka olivat pakollisia koulussa. Mutta kuten minulle on aina ollut vähän tapana, niin viime tippaanhan nekin aina jäi ja yhdenkin kirjan luin saman päivän aamuna, kun kirja piti palauttaa, vaikka olen todella hidas lukija.

9. Pipo
Minulla on todella pieni pää ja pipot ovat aina olleet minulle liian suuria. Pipo vaihtui kai vuosittain, sillä muistan minulla olleen yhden, jossa luki "Noora", yhden todella isotupsuisen, yhden sinisen, jne...

10. Matematiikka eli laskento
Olen aina tykännyt matematiikasta. Ja se on aina ollut minulle melko helppoa.

11. Metsä
Vaikka asuimme aluksi kerrostalossa oli metsä aivan vieressä. Mökillä oli tietenkin myös metsää, tai lähinnä kallioita. Karkkilassa metsä oli pelottava paikka, sillä siellä oli jonkin verran laitapuolenkulkijoita. Mökillä kallioilla oli mukavia mäntyjä, joita nimesimme kiipeilypuiksi. Ja joissa siis kiipeilimme aina, kun vaan mahdollista.

12. Ukkonen
Mökki oli rakennettu kallion päälle ja sijaitsi siis meren rannassa. Kun siellä ukosti, niin se kuului ja tuntui todella hyvin. Ukkonen mökillä oli todella pelottavaa.

13. Hiukset
Kuten aiemmin mainitsin, minulla on todella ohuet hiukset. Ihan pienenä ne olivat aina lyhyet. Vasta yläasteella itse halusin kasvattaa pidemmät. Lyhyissä hiuksissa oli ala-asteella myös permanentti.

14.Sisko/veli - valitse toinen
Minulla on pikkusisko, Riina, joka on tälläkin palstalla mainittu useamman kerran. Riina on 3,5 vuotta nuorempi, joten aina ei ole ollut ihan yhteiset leikit, eikä aina olla tultu kovin hyvin toimeen. Tällä haavaa ollaan kuitenkin kavereita, kai. ;)

15. Ikkuna
"Äiti, tuu ikkunaan, täällä huutaa Nora!"

16. Kalenteri
Kaipa se on tosiaan joulukalenteri. Vasta viime vuosina olen ollut onneni huipulla, kun myyntiin ovat tulleet karkki-, salmiakki- ja lakritsikalenterit. Minähän en ole koskaan suklaasta tykännyt.

17. Puuro
Olen aina ollut todella huono syömään aamiasita. Vasta armeijassa opin syömään puuroa ja viimeksi vatsaongelmien kautta joka aamu aamiaista. Iskä syö riisipuuron voin kanssa ja laittaa silti myös sokeria. :D

18. Harmoni/piano
Vaarilla ja Mummilla oli piano, koska Vaari osasi soittaa. Iskäkin osasi ja piano tulikin meille jossain vaiheessa parkkiin, kunnes se meni Äitin veljelle. Riina kävi pianotunneilla ja minä opettelin siinä sivussa.

19. Säkkituoli
Meillä oli Riinan kanssa vaaleanpunainen säkkituoli, jonka styroksit litistyivät aika nopeasti, vaikka tuolin piti olla laadukas. Nyt meillä on Samin kanssa Fatboyt sohvan tilalla.

20. Sekalainen
Perjantaisin oli karkkipäivä, silloin käytiin Jarnan kanssa ostamassa irtokarkkeja. "Markalla tota, markalla tota ja kahdella markalla tota..." Yleensä 5mk pussi. Lentopallossa on myös yksi treeni, jonka nimi on sekalainen.

21. Polkupyörä
Ihan ensimmäistä pyörää en muista. Yksi pyörä oli sininen, toinen Tunturi, joka oli osaksi lila ja viimeinen Karkkilan aikainen pyörä oli valkoinen Tunturi. Osasin ajaa hyvin ja pihapiirissä käytiin paljon ajamassa. Kerran tehtiin Tian kanssa pyöräretki Lohjalle. Seuraavana päivänä oli todella kipeä takapuoli.

22. Sänky
Meillä oli pienenä kerrossänky Riinan kanssa. Kerrossängyssä oli sellainen klipsulla kiinnitettävä lukulamppu. Lamppu oli todella kuuma ja kerran leikkien lomassa lamppu oli ajautunut liian lähelle vaahtomuovipatjaa ja sytyttänyt sen tuleen. Samaan aikaan Äiti paistoi keittiössä silakkapihvejä, joiden käry peitti alleen patjan käryn. Onneksi Iskä tuli kotiin ja haistoi palavan muovin ja sammutti sen. Muistoksi jäi vain reikä patjassa ja lakanassa.

Myöhäisherännäinen

Jaakko heittää tänään kylmän kiven, enkä minä ole käynyt vielä uimassa.

Alkukesä on ollut aika kylmä. Sopivia tilaisuuksia ei vaan ole tullut vastaan, joissa olisi voinut käydä uimassa. Lomareissulla keskuunlopussa olisi ollut mahdollisuus käydä saunassa ja järvessä Nilsiässä mökillä, mutta minua ei huvittanut. TOinen mahdollisuus olisi ollut Hangossa, kun makoilimme rannalla aurinkokylvyssä, silloin vesi vaan tuntui liian kylmältä.

Muita sopivia tilaisuuksia ei vaan ole tullut vastaan. Mutta ehkä viikonloppuna, jos menemme Karkkilaan ja on tarpeeksi lämmintä.

torstaina, heinäkuuta 24, 2008

Ruokaseuraa

Meillä ei ole tällä hetkellä Espoon toimipisteessä ruokala auki. On siis pitänyt käydä syömässä milloin missäkin. Viime viikolla tuli käytyä useimmin kotona, sillä tuli tehtyä sen verran isot setit ruokaa. Ja taitaapa kotiin olla jopa lyhyempi mtaka kuin moneen ruokapaikkaan.

Tällä viikolla satuin ensin ihan vahingossa erään entisen työkaverin kanssa samaan paikkaan. Ja toisena päivänä sovittiin jo etukäteen, että minne mennään ja milloin. Onhan se kivempi syödä seurassa ja jutella siinä samalla. Muuten tulee syötyä vähän liian nopeasti ja mulle ainakin tulee ihan hylätty olo, kunmuissa pöydissä on vähintään kaksi henkilöä.

Tänään lähdin yksin syömään, mutta sain kuin sainkin ruokaseuraa.


Siihen se pydän ääreen lensi, kun istuin pöytään ja lähti kävelemään poispäin, kun nousin pöydästä. :)

Vielä nykyaikaa

Eilen olin takapihalla tekemässä pienoisia kasvienistutustöitä, kun kuulin seuraavan episodin.

Seilimäessä aikuinen mies huusi useamman kerran kovenevaan ääneen "Osku!". Ajattelin, että on tainnut koira karata isännältä, kun noin sitä huutelee. Tai sitten hieman matalaäänisempi nuorisojengi yrittää herättää kaveriaan. Mutta ei, hetken huudeltuaan kuului metsästä "Mitä?" pienen pojan vastaamana. Johon ilmeisesti isä "Tule kotiin!" ja tähän poika "Ok!".

Hienoa, että tällaista huutelua on vielä olemassa, eikä kaikki toimi vain kännykällä. Piristi päivää ja palautti mieleen lapsuuden aikaiset "keskustelut" kerrostalon pihamaalla: "Äiti tuu ikkunaan täällä huutaa Nora!", "Nora ja Riina, syömään!", "Äiti, tuu parvekkeelle!", "Jarna, tuu ulos leikkimään!"... :)

keskiviikkona, heinäkuuta 23, 2008

Loput lomasta

Nyt kun lomasta on raportoitu omina juttuinaan tärkeimmät, niin tässä vielä loput.

Pihatöiltä ja muilta aktiviteeteiltä ehti myös harrastaa vähän biitsiä sekä tavata tuttuja. Muutamana päivinä kävin vetämässä Lotan kanssa Hietsussa biitsin Junnukoulua ja kävinpä itsekin osallistumassa Tuurin Grand Slamiin.

Turnuas meni nopeasti ohi. Kolme peliä ja siinä se sitten oli. Pari oli loistava ja olosuhteet hyvät, mutta kuten muissakin tämän kesän turnauksissa, ei oikein lähtenyt. Mietin jopa kesken pelin, että mitä ihmettä minä täällä teen, kun tämä ei tunnu hyvältä. Pari todella tiukkaa peliä, joista tappiot. Tappioista ei voi kuin syyttää omaa päätään, eli itseään. Omat miinuksena asenteeseen toi myös kylmä keli ja vesisade.

Lomalla tuli myös käytyä metsässä pyörällä. Siitä näyttää tulleen tämän hetken suosikkilaji. On oikeasti todella kivaa ajaa metsässä, hyppiä kallioilta alas ja väistellä juuria ja oksia, ylittää kiviä ja jännittää, että uskaltaako vai ei. Enb uskonut, että tykästyisin lajiin, niin paljon. Oman etunsa lajiin tuo myös se, että joka kerralla huomaa kehittyvänsä, menee yhä vaativimmista paikoista ja jalkakosketukset maahan vähenevät. Minun pyörä on niin loistava. Kiitos Samin! Sillä on hyvä päästellä, eikä ainakaan sitä voi syyttää. :) Ja kiitos tytöt, Minkit Racing Team, että olette hengessä mukana. MTB-kokemusta on niin mukava jakaa ja vertailla mikä kullekin on haastavinta. Minulle tällä hetkellä ongelmia tuottavat vielä dropit, juurakkoiset tai kivikkoiset nousut sekä jyrkät laskut. Mutta eiköhän nekin esteet ole voitettu syksyyn mennessä.

Myös yleisurheilua on tullut treenailtua. Vielä tässä vaiheessa, kun kesän päätavoite, eli 10-ottelu on parin kuukauden päässä, niin tehdään lähinnä fysiikkaa. Lajitreeneihin keskitytään vasta elokuussa. 5-ottelu antoi sen verran hyvän kimmokkeen, että nyt on treenihalu todella korkealla. Harmi vaan, että noita lajeja on niin monta, että pitäisi alkaa melkein kokopäiväiseksi harrasteurheilijaksi, että ehtii kaikkia treenaamaan. ;)

Myös Tammerfesteillä tuli käytyä. Ja vielä ihan kolmena päivänä. Torstaina juhlittiin Jenni-bestiksen synttäreitä ja olipas viahdikas ilta. Grillauksen lomassa hieman Pennareita ja jälkiruuaksi nestemäisiä herkkuja. Siitä sitten baariin ja vaihtamaan kuulumisia kovaäänisesti. Käytiinhän me kyllä tanssilattiallakin. :) Oli mukava ilta ja oli niin kiva nähdä vanhoja kavereita, jotka kiertävät ympäri Maailmaa. Perjantai piti sitten ottaa vähän iisimmin, eikä silloin ollut ohjelmassa kuin biitsitreenit sekä mustaamakkaraa. :) Lauantaina käytiin testaamassa Nekalan frisbeegolf-rata, Pyynikin näkötornin munkit sekä miltä näyttää biitsirugby. Illalla syömään Grilliin, joka ei koskaan petä, ja kuuntelemaan Lauri Tähkää. Liput olivat myös Apulannan konserttiin, mutta siitä myöhästyttiin vähän. Musiikin kuuntelun päätteeksi maisteltiin vadelmaolutta, valkovenäläisiä ja valkeaa olutta. Pidettiin seuraa Bonolle ja tehtiin tuttavuutta Lovexin sekä Negativen kanssa.

Siinähän se loma sitten olikin. :( Yhtään kuvia ei otettu noilta reissuilta, joten tunnelman pystyy valitettavasti välittämään vain näin sanallisesti! Loma oli todella kiva ja palaaminen töihin tuotti ihan suunnattomia ongelmia. Onneksi on vielä viikko jäljellä elokuussa...

maanantaina, heinäkuuta 21, 2008

Synttärilahja

Minulle ilmoitettiin lomaviikolla hyvissä ajoin, että yksi päivä on varattu. Sille päivälle ei saa sopia mitään. en sitten kysellytkään enempää, sillä odotin innolla mitä sieltä mahtaa tulla ja mitä tapahtuu.

Aamulla oli aikainen herätys ja matka aamiaiselle. Kovin hehkeältä ei aamiasella näytetty.


Sitten autoon ja matkaamaan. En tiennyt yhtään mihin olimme menossa, mutta Hankotietä lähdettiin ajelemaan. Minähän tietenkin nukahdin matkalla ja kun heräsin, oltiin Tammisaaressa. Siitä sitten matka jatkui Hankoon. Siellä Sami kävi ensin turisti-infossa hakemassa jotain matskua, sitten käytiin kaupassa ja lopulta jatkettiin matkaa.

Ajoimme pientä tietä ja yhtäkkiä käännyimme kyltin kohdalta, jossa luki Laskuvarjokerho. Alkoi jännittää! Tulimme leiriin, jossa oli paljon asuntoautoja, telttoja ja sitten vähän isompi teltta ja pari parakkia ja lentokenttä. Minut oli viety hyppäämään laskuvarjolla! Wow!

Siinä sitten ilmoittautuminen ja tamdemmestarin etsiminen. Oltiin kuulemma sen verran ajoissa, että Teemuksi esittäytynyt mestari oli vasta aamupalalla. Minut buukattiin jo päivän ekaan lentoon, joka oli lähdössä 15 min sisällä. Yleensä kuulemma käydään maassa vähän läpi mitä tulee tapahtumaan, mutta minut vaan vietiin bunkkeriin, annettiin haalari ja käskettiin pukea päälle. Haalarin jälkeen valjaat ja kypärä sekä korkeusmittari.





Tandemmestarini Teemu ei ylimääräisiä höpötellyt ja oli muutnekin todella rento. Oikein hyvä tyyppi. Kun kamat oli päällä, käveltiin koneelle ja siitä vaan sisään. Ennen koneeseen astumista meille esittäytyi vielä Kimi, joka toimi kuvaajana. Minuaha lentäminen ihan vähän pelottaa. Eihän sitä voi koskaan tietää, että mitä koneelle käy. Minulle tulee koneessa usein myös huon olo ja korvat ovat aivan lukossa. Tällä kertaa ei onneksi niin käynyt. Ehkä jännitystä oli kuitenkin niin paljon ilmassa, että vaikka ei oikein tuntunut siltä, niin olin todella "jäässä".



En tainnut puhua mitään, kun kehuivat todella rauhalliseksi. Koneessa Teemu kävi läpi pari asiaa, joita tulisin tekemään, kun koneesta tiputtaudutaan. Eikä siinä sitten muuta kuin kiinni Tandemmestariin ja koneen luukulle. Näkymät 4000metrissä jo koneesta olivat hienot pienistä pilvistä huolimatta, että matkasta maahan tulisi varmasti upea. Ja niin siitä tulikin. Luukulla ei ollut edes mitään mahdollisuutta perua, kun iso mies, jossa olin kiinni, siinä lähtee pudottautumaan.

Noin minuutin kestänyt vapaalasku tuntui ikuisuudelta. Posket vain värisivät ilman vaikutuksesta, kun vauhti on kova. Ilma ei tuntunut ollenkaan kylmältä eikä kostealta, vaikka pilviäkin oli. Varjon avaaminen hieman nykäisi, mutta ei tuntunut sinänsä missään. Näin Hankon ja melkein Tammisaaren. Näin paljon merta ja kauniin rannikon. Näin uudet Hankoon tuodut autot ja golfkentän. Melko lähellä maata Teemu pyöritti meitä jonkin verran ja minun matkapahoinvointi alkoi tehdä tuloaan, mutta onneksi heilutus loppui ja pääsin mahan sisältö mukana maahan asti. Mutta kyllä lentäminen vain tuntuu hienolta! :)






Maahan tulo tapahtui erittäin pehmeästi ja tarkasti. Paljon ei tarvinnut kävellä takaisin bunkkerille. Eikä sitä olisi välttämättä pystynytkään, kun valjaat kiristivät sen verran kovasti. Hienoa oli! Kuten omassa toimintaelokuvassakin tuli sanottua! :)


Lentokentältä lähdimme seuraavaan kohteeseen, joka sekin oli minulle vielä tuntematon. Matkalla piti kyll äkäydä poistamassa mahaa vaivannut aamiainen hypyn jälkeen. Päädyimme lopulta lounaspaikkaa, jota on kutsuttu Suomen parhaimmaksi kalaravintolaksi. Ravintola På Kroken sijaitsee Hangon Pohjoissatamassa, Hangonkylässä. Tarjolla siellä oli kalaa ihan kaikenlaisessa muodossa sekä mustaa leipää, joka oli aivan mieletöntä. En ole ehkä koskaa syönyt niin maukasta lohta kylmäsavustettuna, graavattuna, uunissa paistettuna ja savustettuna. Aivan mieletön paikka, suosittelen kaikille!

Ennen ravintolaa, kun ei vielä ollut ihan niin hyvä olo...



Ruuan jälkeen ihasteltiin hetki merimaisemaa ja sitten taas jatkettiin matkaa. Seuraava kohde oli frisbeegolfrata. Rata oli aivan upea. Se olirakennettu metsään, rannalle, kallioille ja historiallisten rakennelmien lomaan. Oli todella haastavaa saada kiekko lentämään edes lähellekään maalia, kun puita ja korkeuseroja oli huimasti. Kaikki radat olivat kuitenkin todella hyvin merkattu ja hyvin hoidettu.
En nyt ihan muista miten kierroksella kävi, Sami taisi voittaa, mutta oli todella hauskaa!





Frisbeegolfin jälkeen mentiin vielä rannalla makoilemaan. Löydettiin paikka, jossa ei sitten niin kukaan käynyt lähelläkään. Siinä auringonlämmössä oli mukava loikoilla ja syödä mansikoita. Hanko on kyllä todella mukava kaupunki näin kesäaikaan. Kun säät vielä helli meitä ja fiilis oli niin positiivinen, suorastaan pilvissä, niin mikä siinä nauttiessa synttärilahjapäivästä!

Kiitos Sami!

Täyteläinen Tampereen reissu







Viime viikonloppu oli todella täysi ja myös antoisa. Perjantaina lähdettiin ihan täydellä autolla, jossa vielä peräkoukussa pari pyörää extrana, kohti Tamperetta. Mukana Samin ja minun kyydissä olivat puolalaiset Ewa ja Marta sekä heidän kaverinsa Björn från Sverige.

Tampereelle saavuttuamme tarkoitus oli treenata, käydä suihkussa ja mennä Suomi-Espanja-peliin. No, vettä tuli kaatamalla, kun saavuimme Tampereelle, niin toteutimme vain kaksi viimeistä. Peli oli mahtava! Suomi pelasi upeasti ja vei voiton viidennessä erässä. Aivan upeita passeja Mikko Eskolta, hienoja puolustuksia Pasi Hyväriseltä ja upeita hyökkäyksiä koko hyökkäysarsenaalilta. Hyvä Suomen pojat!

Pelin jälkeen oli pakko syödä ja tällä kertaa ruokana toimi Keskustorin muikkujen jälkeen Hookin wingsit ja ribsit. Hyvää oli ja täyteen tuli. Kun vihdoin pääsi hotellihuoneeseen todella pitkän peli, ruokailun ja Tampereen ihastelun jälkeen, niin ei auttanut muu kuin vaipua uneen. Vähän yritin katsella yleisurheilua, mutta turha toivo, kun ei edes 100metrin aitajuoksua pysynyt hereillä.

Aamulla meillä oli tietenkin ensimmäinen peli. Alku oli todella nihkeää, mutta toisessa erässä onneksi heräsimme ja veimme koko pelin nimiimme. Vastassa olivat siis nuoret toivot Taru Lahti ja Elli Junnila, jotka lähtevät pian edustamaan Suomea nuorten EM-kisoihin.

TOisessa pelissä ei kulkenut mikään. Tiukkaa oli, mutta minä en vaan saanut itsestäni mitään irti. Parini, Minna, oli hyvässä vedossa, joten oli ihan pakko pyytää häneltä ihan anteeksi kamalaa pelaamistani. Tappiohan siitä sitten tuli ja ihan suoraan parissa erässä jonna Väätäisell eja Sonja Teittiselle.

Muita pelejä ei enää ollut, mutta katsomista kyllä. Pelejä jatkui aina viiteen asti ja tarjolla oli oikein mukavaa viihdettä, kun lentopalloilijat tarpoivat hiekalla. Oli myös oikein mukava nähdä vanhoja tuttuja pitkästä aikaa. Kyllä vaan Tampereella on mukava käydä, kun siellä tuntee kuitenkin aika paljon ihmisiä ja tällä kertaa sinne oli vielä oikein kokoontunut heitä ihan sankoin joukoin.

Illalla sitten taas Suomi-Espanja-peliin. Täll äkertaa ei ollut ihan niin hyvä peli, kun Suomi suorastaan murskasi Espanjan. Aivan loistavaa peliä Suomelta. Torjunta toimi, vastaanotto toimi, passipeli toimi, kaikki toimivat niin smoothisti, ettei espanjooneilla vain ollut mitää jakoa. En silti ole koskaan ollut niin kuumassa pelissä kuin lauantaina. Kuumuus ilmeni kentällä pelaajien välisenä sanaharkkana, katsomossa villeinä vihellyksinä, buuauksena ja kannustuksena sekä pelissä räväköinä suorituksina raivolla höystettynä. Millaista lie pelit jossain Etelä-Euroopassa tai Etelä-Amerikassa, jossa ihmiset käyvät astetta lämpöisempinä kuin Suomessa.

Ilta jatkui pelin jälkeen taas ruokailulla ja Tampereen ihastelulla. Tällä kertaa ruokapaikkana oli Gringos Locos niin ikään Kehräsaaressa, Hookin naapurissa. Sain siellä aivan mielettömän Piña Coladan. Niin kuohkea, niin makea, niin ihana! Ja ruokakin oli oikein maukasta. Samilla jopa niin tulista kerrankin, että sanoi jopa suun olevan vähän tulessa. ;) Jälkiruuaksi oli vielä otettava pannukakkuja chilikastikkeella. Melko erikoinen yhdistelmä, mutta oikein toimiva.

Tampereellahan esiintyi lauantaina aivan Kehräsaaren lähettyvillä, Ratinassa, Iron Maiden. Ääni ja ihmismäärä olivat kyllä sitä luokkaa, että ei ihan joka viikonloppu Tampereella nähdä. Kovin oli mustaan T-paitaan pukeutunutta pitkätukkajengiä liikkeellä niin ympäri kaupunkia kuin myös meidän hotellissa.

Kun vihdoin pääsimme taas takaisin hotellille, niin minähän nukahdin melkein ennen kuin ehdin kaatua sänkyyn, niin raskas oli päivä ollut. Unet eivät ehtineet kovin pitkiksi venyä, kun piti taas repiä itsensä ylös ja pelaamaan. Eka erä taas niin tuskaa, toisessa erässä olkapää ei enää jaksanut, mutta onneksi Minna otti siitä meille voiton. Kolmannessa ei vaan ollut mitään järkeä, kun meillä oli vain kolme kättä käytössä. Niinpä lohkovoitto ja jatkopaikka Saara Eskolle ja Laura Tuomiselle.

Minun kuntoutus lentopallon ja biitsin peluuseen olkapään osalta on siis epäonnistunut. Olkapäässä on voimaa, mutta ei ilmeisesti oikeissa paikoissa tai ainakaan niissä pienemmissä lihaksissa. Lisäksi olkapää on todella jäykkä. En ole siis venytellyt tarpeeksi ja kun kättä nostaa, niin kiristää joka paikkaa ja ehkä siell äon jo jotain vauriotakin saattanut tapahtua. Nyt pitäisi siis saada lihakset rentoutettua ja avattua ja venyteltävä, sekä tehtävä paljon vastuskumiliikkeitä. Normaalikäytössä olkapää on ihan kunnossa, mutta pelaamiseen siitä ei vielä ainakaan ole.

Ja kun pelit loppuivat aamulla, niin koko loppupäivä jäi aikaa muiden pelien katsomiseen ja välillä vähän Maarianhaminassa opittujen taitojen palauttamiseen, eli kirjurointiin. Pelit olivat huikeita. Tiukkaa vääntöä ja taistelua. Hienoja palloralleja ja pieniä yllätyksiä. Upeaa pallonkäsittelyä ja lupauksia hienosta tulevaisuudesta. :) Keli oli koko viikonlopun ihan jees. Lauantaina vähän sateli, mutta pääasiassa oli poutaista.

Kotimatkalle lähdettiin yhtä kaveria pienemmällä porukalla, kun Ruotsin poika matkasi Vaasaan. Käytiin Ideaparkissa syömässä ja nähtiin yllättäen Mikko. :) Mikko on nimittäin ollut Ideaparkissa aina kun olemme siellä käyneet. :) Eihän kertoja ole kuin pari, mutta kuitenkin. :) Vedetiin Maailman parhaat pizzat, eli Kotipizzan Berlusconit. Ei minusta ollut hääppöinen. Kanttarellit ollivat kyllä ihan kiva lisä.

Kun jengi vihdoin pääsi Espooseen oli jo sellainen väsynyt, että taju olisi lähtenyt. Mutta oli vielä käytävä saunassa, kun puolalaisille se on kuitenkin harvinaisuus ja syötävä mansikkakakut kaapista pois. Puolalaiset muuten voittivat tuon Tampereen turnauksen ja heidän edesottamuksia voi muuten seurata heidän nettisivuiltaan www.marta-ewa.com.

Viikonloppu oli siis täynnä ohjelmaa ja tänään on olo sen mukainen. Kun aamulla aikaisin vein vielä tytöt kentälle, niin nyt ei ole kovin voittaja fiilis. Mutta eiköhän tämä tästä, kun oli niin kivaa. :)

perjantaina, heinäkuuta 18, 2008

Lisää juttua

Suuren osan lomasta vei pihatyöt. Aluksi pihatyöt ei sinänsä olleet mitenkään listalla, mutta koska paljon jäi tekemättä ennen lomaa, niin ei auttanut muu kuin jatkaa. Ennen lomaa ehdittiin tehdä terassi melkein valmiiksi ja aidat. Lomalle siis jäi yllättävän paljon hommaa: tarassi loppuun, istutukset (kukat, nurmikko), talon pääty ja etupiha. Kaikkia ei noista edes oltu ajateltu tehdä, mutta nälkä taisi kasvaa syödessä ja laitettiin loppuviimein ihan kaikki viimeistä piirtoa myöden kuntoon.

Lisää ja tarkempaa juttua tulossa yhteiseen blogiin jossain vaiheessa, kun Sami ehtii kirjoitella, mutta tässä minun näkemyksiä ja tunteita. :)

Takapiha terassilta katsottuna. Mökki on kivasti piilossa puskien välissä. Jasmin on kukkinut kauniisti valkoisena, mutta ikävästi pudottanut kaikki terälehdet pihalle. Tehtiin mökin edustalle laatoitus, kun eihän niin varjoisessa paikassa edes nurmikko kasva.


Terassin isompi osa. Uusi grilli näkyy hienosti nurkassa ja yrtit ja muut kasvit terassin laidalla. Nurmikko ei ole vielä lähtenyt kasvamaan, toivottavasti kuitenkin pian.


Terassin pienempi osa. Puutarhakalusteet odottelevat vielä öljyämistä ja lisääkin niitä pitäisi hankkia, jos aikoo vierailijoita kutsua. Kalusteet sijoitetaan toki jatkossa isommalle osalle ja tuohon pienemmälle sopisi mahtavasti vaikka riippukeinu kahdelle.


Morsiusangervojen eteen tehtiin kukkapenkki. Kukkapenkkiin laitettiin etupihalta varjoisan paikan kasvit, kuuliljat ja jotkin toiset liljat. Morsiusangervot on tässä vaiheessa vähän rumat, kun menin leikkaamaan niistä etuoksat. Kokonaan niitä ei voitu leikata, kun takana oleva aita on niin ruma huonokuntoisena. Penkissä onmyös kohta kukkiva dahlia ja kalloja.


Keväällä istuttamani kasvit ovat lähteneet hienosti kasvamaan. On tulossa kesäkurpitsaa, tomaattia, sipulia, paprikaa ja ananaskirsikkaa. Korianteri on jo isona ja sitä on paljon käytettykin. Myös basilikaa, oreganoa ja minttu apitäisi vielä tulla.



Talon nurkkaukseen Sami ja Samin sukulaiset tekivät todella hienot portaat, joista pääsee kulkeman talon päädyn kautta etupihalle. Valkoiset kivet ovat niin nätit ja ruusutkin näyttävät paremmilta, kun juurissa on kuorikate peittämäss ja estämässä rikkaruohoja. Kaikki reunustan isot kivet löytyivät laattojen alta.



Etupihalle ei sinänsä pitänyt tehdä mitään. Viime syksynä revin sieltä vuorenkilvet ja esiin paljastuivat kauniit kivet. Nyt kaivoin, harjasin ja pesin kivet esiin. Kun takapihalle tehtiin kukkapenkki, jonne vietiin Mummin aikoinaan istuttamat kasvit, niin etupihalle piti keksiä jotain. Kun kivet olivat niin hyvännäköiset, niin ajattelimme tehdä etupihasta hieman japanilaistyylisen. Niinpä hankimme sinne pienet havukasvit ja laitoimme samaa valkoista hiekkaa kuin talon sivulla. Havupuut ovat muuten himalajan kuusia ja ne kasvavat vain 30 senttisiksi maksimissaan.




Etupihan yleisen alueen kasvit ovat villiintyneet aikojen myötä todella rajusti. Ja koska kukaan muu kuin me ei niille tee mitään, niin päätimme ryhtyä toimeen. Karsimme villiintyneet vuorenkilvet, leikkasimme kuolleet ruusunoksat, sidoimme kaatuneet ruusunoksat ja harjasimme esiin kauniin kivireukuksen. Tässä todella siistinnäköinen tulos.


Nyt pitää vaan ylläpitää kaunista pihaa kastelemalla, karsimalla jnejne... Jotain kasveja menee vielä maahan, kun ovat niin intoutuneet koreissa kasvamaan. Ja jossain vaiheessa päästään myös nauttimaan pihan antimista. Kyllä Suomen kesä on niin kaunis ja nyt sitä voi ihastella ihan omassa kodissa! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...