Siirry pääsisältöön

Lainaus

Norpalla oli blogissaan tällainen postaus. Piti lainata, kun kuulosti niin kivalta.

Säännöt:

- Tässä on lueteltu sanoja. Kirjoita jokaisen kohdalla, mitä lapsuuden/nuoruuden tapahtumia, asioita tai tunnelmia tulee kyseisestä sanasta mieleen.
- Jos juuri siitä sanasta ei tule mieleen mitään, niin kerro jostain siihen läheisesti liittyvästä asiasta.
- Saa kertoa useampiakin asioita, jos sanasta muistuu mieleen paljon juttuja.
- Lopuksi: keksi luetteloon yksi sana lisää ja muistele siihenkin sanaan liittyviä lapsuuden tapahtumia.

1. Kampa
Minulla on ihan äärimmäisen ohuet hiukset, joten kampa ei sinänsä ole tuottanut ongelmia tai edes muistoja. Vaarilla, joll aoli käsittämättömän paksu ja tuuhea tukka, oli aina kampa taskussa, nimenomaan takataskussa. Ja se oli muotoutunut käyräksi takalistonmukaan. :)

2. Lintu
Mökillä oli paljon lintuja. Siellä oli jopa joutsenia, joita seurattiin aina silmä tarkkana. Vakiolauseeksi muodostuikin: "Joutsenia... Ei näy!". Sillä useimiten niitä ei kuitenkaan näkynyt.

3. Meri/Järvi
Mökki oli meren rannalla. Rakastin ja rakastan yhä, mutta myös osittain pelkään, merta. Mökille ja meren rannalle on kova ikävä. Valitettaasti se ei enää ole hallussamme. Minusta piti tulla merikapteeni, mutta koska halusin pelata lentopalloa, ei minusta tullutkaan.

4. Kitara
Iskä osaa soittaa kitaraa ja iskällä olikin kitara, kun olimme pieniä, mutta hän ei soittanut sitä paljon. Kun muutimme rivitaloon, jossa yläkerrassa oli kylmä varasto, joutui kitara sinne. Kylmässä ja kosteassa siitä irtosi kaikki liimaukset ja siitä tuli käyttökelvoton.

5. Kello
Kello näytteli isoa osaa minulle jo pienenä. Harrastin nimittäin kaikkea. Jonakin iltana minulla saattoi olla viulutunti, partio, seurakunnan kerho ja lentopallotreenit. Siinä sittenmentiin minuutin tarkkuudella paikasta toiseen. Onneksi Karkkila on pieni kaupunki.

6. Oksentaminen
Kerran olin aika pahassa oksennustaudissa. Seuraavana päivänä piti lähteä turnaukseen ja yöllä ajattelin, etten tiedä miten edes pystyn kävelemään, kun huoneestani vessaan oli kaksi metriä ja hyydyin jo sillä matkalla. Mutta niin vaan sitä pelattiin jo seuraaana päivänä.

7.Mummo
Meillä oli Mummi ja Mamma. En tiedä mistä nimet tulivat, mutta en niitä koskaan kyseenalaistanut ja ne kuulostivat minusta oikein sopivilta. Mamma asui Karkkilassa ja häntä käytiin tervehtimässä kaupassa. Mummin kanssa tuli vietettyä kesät mökillä.

8. Kirja
En ole pienenä ollut mikään lukutoukka. Luin ne kirjat, jotka olivat pakollisia koulussa. Mutta kuten minulle on aina ollut vähän tapana, niin viime tippaanhan nekin aina jäi ja yhdenkin kirjan luin saman päivän aamuna, kun kirja piti palauttaa, vaikka olen todella hidas lukija.

9. Pipo
Minulla on todella pieni pää ja pipot ovat aina olleet minulle liian suuria. Pipo vaihtui kai vuosittain, sillä muistan minulla olleen yhden, jossa luki "Noora", yhden todella isotupsuisen, yhden sinisen, jne...

10. Matematiikka eli laskento
Olen aina tykännyt matematiikasta. Ja se on aina ollut minulle melko helppoa.

11. Metsä
Vaikka asuimme aluksi kerrostalossa oli metsä aivan vieressä. Mökillä oli tietenkin myös metsää, tai lähinnä kallioita. Karkkilassa metsä oli pelottava paikka, sillä siellä oli jonkin verran laitapuolenkulkijoita. Mökillä kallioilla oli mukavia mäntyjä, joita nimesimme kiipeilypuiksi. Ja joissa siis kiipeilimme aina, kun vaan mahdollista.

12. Ukkonen
Mökki oli rakennettu kallion päälle ja sijaitsi siis meren rannassa. Kun siellä ukosti, niin se kuului ja tuntui todella hyvin. Ukkonen mökillä oli todella pelottavaa.

13. Hiukset
Kuten aiemmin mainitsin, minulla on todella ohuet hiukset. Ihan pienenä ne olivat aina lyhyet. Vasta yläasteella itse halusin kasvattaa pidemmät. Lyhyissä hiuksissa oli ala-asteella myös permanentti.

14.Sisko/veli - valitse toinen
Minulla on pikkusisko, Riina, joka on tälläkin palstalla mainittu useamman kerran. Riina on 3,5 vuotta nuorempi, joten aina ei ole ollut ihan yhteiset leikit, eikä aina olla tultu kovin hyvin toimeen. Tällä haavaa ollaan kuitenkin kavereita, kai. ;)

15. Ikkuna
"Äiti, tuu ikkunaan, täällä huutaa Nora!"

16. Kalenteri
Kaipa se on tosiaan joulukalenteri. Vasta viime vuosina olen ollut onneni huipulla, kun myyntiin ovat tulleet karkki-, salmiakki- ja lakritsikalenterit. Minähän en ole koskaan suklaasta tykännyt.

17. Puuro
Olen aina ollut todella huono syömään aamiasita. Vasta armeijassa opin syömään puuroa ja viimeksi vatsaongelmien kautta joka aamu aamiaista. Iskä syö riisipuuron voin kanssa ja laittaa silti myös sokeria. :D

18. Harmoni/piano
Vaarilla ja Mummilla oli piano, koska Vaari osasi soittaa. Iskäkin osasi ja piano tulikin meille jossain vaiheessa parkkiin, kunnes se meni Äitin veljelle. Riina kävi pianotunneilla ja minä opettelin siinä sivussa.

19. Säkkituoli
Meillä oli Riinan kanssa vaaleanpunainen säkkituoli, jonka styroksit litistyivät aika nopeasti, vaikka tuolin piti olla laadukas. Nyt meillä on Samin kanssa Fatboyt sohvan tilalla.

20. Sekalainen
Perjantaisin oli karkkipäivä, silloin käytiin Jarnan kanssa ostamassa irtokarkkeja. "Markalla tota, markalla tota ja kahdella markalla tota..." Yleensä 5mk pussi. Lentopallossa on myös yksi treeni, jonka nimi on sekalainen.

21. Polkupyörä
Ihan ensimmäistä pyörää en muista. Yksi pyörä oli sininen, toinen Tunturi, joka oli osaksi lila ja viimeinen Karkkilan aikainen pyörä oli valkoinen Tunturi. Osasin ajaa hyvin ja pihapiirissä käytiin paljon ajamassa. Kerran tehtiin Tian kanssa pyöräretki Lohjalle. Seuraavana päivänä oli todella kipeä takapuoli.

22. Sänky
Meillä oli pienenä kerrossänky Riinan kanssa. Kerrossängyssä oli sellainen klipsulla kiinnitettävä lukulamppu. Lamppu oli todella kuuma ja kerran leikkien lomassa lamppu oli ajautunut liian lähelle vaahtomuovipatjaa ja sytyttänyt sen tuleen. Samaan aikaan Äiti paistoi keittiössä silakkapihvejä, joiden käry peitti alleen patjan käryn. Onneksi Iskä tuli kotiin ja haistoi palavan muovin ja sammutti sen. Muistoksi jäi vain reikä patjassa ja lakanassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa