Alppilajit

Nyt tiedän miksi Anja Pärssonilla on niin jumalattomat reidet. Olisi minullakin, jos yhtään enemmän harrastaisin laskettelua. Minun reidet kiljuu tuskissaan jo ensimmäisen laskun puolivälissä, kun lasketaan rinnettä vähänkään carving-tyyliin, erityisesti ulkoreidet. Tuntuu, että reidet ovat kasvaneetkin jo hurjasti viikon aikana, kun joka päivä ollaan oltu mäessä. :)



Kun ostin uudet sukset, olen saanut vaihtaa laskutyylin vanhanaikaiseen takapuolenheilutteluun. Tänään se lähtisujumaan oikein mallikkaasti, mutta nyt tuntuu polvissa. En ymmärrä yhtään miten freestyly-laskijat pystyvät pomppimaan kummulta toiselle ja vielä hyppäämään isosti pari kertaa siinä välissä. Kovaa hommaa, varsinkin kun mäet ovat yleensä niitä jyrkimpiä ja vauhti siten todella hurja.

Tänään tutustuttiin taas pariin alppilajiin paikan päällä, nimittäin ski- ja boardercrossiin. Åressa oli koko viikonlopun ruotsinmestaruuskisoja. Me näimme valitettavasti vain aika-ajoja, mutta hurjalta sekin näytti ja mitä sitten, kun radalla on neljä? Eilen tv:ssä näytettiin, kuinka lautailijat tönivät toisiaan radalta hypyn aikana. Hypyt eivät täällä Åren radallakaan ole ihan pieniä.

Itse pääsin tänään sisään puuterilaskun syvimpään riemuun. Paikoin oli todella paljon pehmeää lunta ja tuntui kuin olisi vain lentänyt pehmeän lumen päällä. Täydellistä freeridea, siis vapaalaskua. :D

Aikaisemmin on näytetty Åresta lähinnä toiseen suuntaan, länteen, mutta tänään tutustuimme myös itäpuolen rinteisiin. Olipa fiksu veto alkuun lähteä tuntemattomalle reitille juuri sankassa sumussa. No, aikamoista vapaalaskua sekin, kun ei yhtään tiennyt mitä eteen tulee. Onneksi oli uusi asu päällä, eikä valkoinen. En nimittäin olisi erottunut sumussa ollenkaan.