Viime kesänä minulla oli ilo nähdä Marja-Liisa Kirvesniemi ihan elävänä. Törmäsin häneen Kalevan Kisojen katsomossa ja en voinut jäädä muuta kuin seuraamaan hänen liikkeitään. Hänen nuorekas, reipas ja iloinen olemuksensa oli todella piristävä ja positiivinen näky. Hän jutteli tällä kertaa 20-vuotiaiden tyttöjen kanssa ja olisi voinut hyvin olla yksi heistä, eikä heidän äitinsä.
Tukka oli rento polkka. Päällä oli hyvinistuvat farkut ja värikäs sadetakki. Hänen liikkeensä olivat nopeita ja sulavia ja hänen puheensa ja naurunsa pulppusi iloisesti. Nyt Marja-Liisa kertoo tuntemuksistaan Iltalehdessä. Kesällä näkemäni perusteella en todellakaan muistanut, eikä olisi voinut nähdä tuota kärsimystä ja tuskaa, minkä hän on viime vuosina kokenut. Hän on hieno esimerkki, ainakin minulle, siitä, että pitää vaan taistella ja uskoa parempaan. Unohtaa sitten menneet ja elää hetkessä!
Tukka oli rento polkka. Päällä oli hyvinistuvat farkut ja värikäs sadetakki. Hänen liikkeensä olivat nopeita ja sulavia ja hänen puheensa ja naurunsa pulppusi iloisesti. Nyt Marja-Liisa kertoo tuntemuksistaan Iltalehdessä. Kesällä näkemäni perusteella en todellakaan muistanut, eikä olisi voinut nähdä tuota kärsimystä ja tuskaa, minkä hän on viime vuosina kokenut. Hän on hieno esimerkki, ainakin minulle, siitä, että pitää vaan taistella ja uskoa parempaan. Unohtaa sitten menneet ja elää hetkessä!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!