Siirry pääsisältöön

After Work Party

Oltiin eilen illalla, Samin saatua kutsut, after woek parteissa. (minulle ensimmäisissä sellaisissa) No, niinkuin kuvaan kuului, me menimme suoraan töistä. Aamulla olin hiukset laittanut niin nätiusti, mutta eihän ne kestäneet kuin siihen asti kun pääsin töihin, kun lähdin samantien bussilla kohti Tapiolaa. Oli nimittäin aikamoinen tuuli ja sade. Olinhan toki suojautunut ja tällä kertaa varautunut kunnon lakkauksella (vrt. tupari-illan hiusten ojentuminen) mutta ei silti auttanut. Onneksi ne hiukset ei sitten loppuviimein haitannut menoa ja olihan ne vaan kestettävä, kun ei muutakaan voinut.

Partyt oli Lauttasaaressa, ihan meren rannalla viidennessä kerroksessa ja näkymä merelle. Ihan kohtuullinen työpaikan sijainti. :) Aulassa oli kaukoputki, jolla pysty tiirailemaan Hietalahden parvekkeille ja Tuomiokirkkoa. Yrityksen kuvaan kuului, että taustalla soi konemusiikki, oli radio-ohjattavia helikoptereita, digitaalista keilausta ja juhlaväkenä n.30v tietokoneinsinöörimiestä. :) Erikoisuutena oli suklaalähde, johon pystyi dippailemaan hedelmiä, vaahtokarkkeja ja keksejä. Ruoka oli hyvää, mutta ei voittanut meidän tuparitarjoilua, vaikka oli ihan samanlaisia brilerivartaita. :) Juomana oli piparmintun makuista hiilihappojäillä kuohuvaa boolia ja kaikkea muuta mahdolista.

Tunnelma oli ihan jees ja ohjelman kruunasi stand-up koomikko Tommi Mujunen, jonka juttujen päähenkilöksi pääsi meidän Sami. :) Koomikko veti kolme settiä, joista me kuultiin kaksi. Oli ihan hyvää läppää. :) Voisi vaikka mennä joskus kuuntelemaan ihan jollekin klubille.

Kun menee ajoissa, niin voi lähteä ajoissa kotiinkin. Ja niinhän me tehtiin. Tällä kertaa ei kuitenkaan oltu ihan ensimmäisiä, niinkuin joskus on tullut oltua, mutta ensimmäisten joukossa any way. Nytkin päästiin kotiin jo ennen kasia ja oltiin ajoissa nukkumassa rankan työviikon jälkeen.

Mutta olisipa jo seuraavat partyt tiedossa. Olisi kiva taas laittautua nätiksi...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa