Siirry pääsisältöön

Sieppaa


Ajan autoa lähes päivittäin ja pääasiassa reittiä Espoo-Vantaa-Espoo, jolloin matkaan Turun motaria, Kehä I:stä, Tuusulanväylää sekä Kehä III:sta. Myös Keskustaan tulee ajeltua Länsiväylää käyttäen. Kehä I:llä on työmaa Leppävaarasta Vallikallioon saakka, onneksi muita isompia hikkoja ei matkalla ole. Mutta tämäkin tuottaa ainakin minulle aika paljon kirosanoja, kun yritän soljua mukana erikoisjärjestelyissä.

Meidän autossa on vakionopeudensäädin ja käytän sitä hyvin paljon. Tämä helpottaa minua itseäni, ettei nopeus heilu sinne ja tänne ja se on niissä rajoissa, ettei ainakaan sakkoja pitäisi tulla, mutta se ei myöskään ole missään nimessä alinopeutta. Ilmeisesti monet muut kuskit eivät ole tuolla tietyömaa-alueella hokanneet nopeusrajoituksia tai sitten käyttää cruiseria, sillä nopeudet ovat ihan käsittämättömiä. Tietyömaa-alueen nopeusrajoitus on 50km/h, mutta mutkissa ajetaan max 40km/h, mutta suoremmalla pätkällä ei juuri alle 70 km/h ajajia ole. Itse en halua mitään ylimääräisiä tikettejä ja maksuja tyhmyyden tai huolimattomuuden takia, vaikka en minä kyllä juuri poliisiakaan ole nähnyt hakemassa helppoa rahaa.

Toinen juttu on ruuhkissa ajaminen. Onko kuskit todella niin itsekkäitä, että etteivät välitä yhtään muista autoilijoista? Näinkö autokoulussa opetetaan ajamaan? Nelikaistaisella tiellä, jossa on kaksi kaistaa samaan suuntaan autot ajavat lähinnä vain vasemmalla kaistalla hirveillä väleillä ja reilua alinopeutta, vaikka oikean puolen kaista on täysin tyhjä. Turhista kaistanvaihdoistahan voi toki huomauttaa, mutta ei kaistanvaihto ole turhaa, jos väistää takaa tulevia. Voin vain kysyä, että mistä tällainen kulttuuri on tullut, että primäärikaistana tuntuu olevan vasen??

Pitäisi ehkä liikkua julkisilla, ettei menettäisi hermojaan joka aamu ja ilta, kun liikenteessä pyörii. Sen ainakin olen oppinut, ettei koskaan kannata kovin positiivisesti aikatauluttaa menojaan, sillä mitä tahansa voi tulla eteen. Aina kannattaa varata aikaa, oli ajankohta mikä tahansa. Minä yritän kaikesta huolimatta kynsin ja hampain pitää myös omasta sujuvasta ajotavasta, johon ei kuulu vasemmalla kaistalla loikoilu, mutta ehdottomasti kuuluuvat turvalliset mutta lyhyet turvavälit, ripeä reagointi ja kiihdyttäminen ainakin liikennevaloissa, ryhmittäytyminen oikein, mutta vasta oikeilla kaistoilla, ei bussikaistalla, vilkun käyttäminen, vetoketjuperiaate, nopeusrajoitusten noudattaminen, muttei alinopeuden ajaminen, ja kiittämminen, jos tarpeen!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

:)

Olipa isoja banaaneja kaupassa. Pakkohan niitä oli ostaa. :) Ovat vielä Reilun Kaupan banaaneja. :) Eivät edes mahtuneet omaan kiikkuunsa, vaan putosivat appelsiinien päälle. Jaffa-appelsiinit ovat muuten ihan älyttömän hyviä, todella mehukkaita. Vaikka kuvasta ei uskoisi, niin appelsiinit ovat ihan normaalikokoisia, eli vähän tennispalloja suurempia. :) S-kaupasta nämäkin herkut... :)

Erinomainen käsivoide ja muutenkin kuivan ihon pelastaja

Kovilla pakkasilla tuppaa kädet kuivumaan. Kasien kuivuessa myös kynnet hapertuu. Pitkän etsinnän jälkeen olen viimein löytänyt hyvän käsivoiteen. Se on Foreverin Aloe Propolis Creme . Voide sisältää aloeveraa, propolista eli mehiläisvahaa ja kamomillauutetta. Tuote ei sisällä ollenkaan vettä. Voide toimii hyvin niin kuiville käsille, jaloille kuin muillekin kuiville alueille. Sami sai melkoiset fros bitet poskiin, mutta rasvasi välittömästi sisälle päästyään propoliksella ja nyt ei ole enää mitään jälkiä. Minulla taas jalat kuivuvat ihan älyttömästi hikoillessa monoissa, pelikengissä ja tallustellessa biitsikentällä. Propolis-voiteella ne saan nopeasti pehmeiksi. Voide imeytyy erittäin nopeasti, eikä jätä tahmaista pintaa. Tuoksu on todella mieto ja voidetta on helppo levittää, vaikka se on melko paksua. Matkoilla ja aina käsilaukussa pidän L'Occitanen käsivoidetta , matkaversiona. Tämä käsivoide toimii myös hyvin. Se on paksua ja kosteuttaa kädet mukavasti. Imeytyminen voisi olla