Siirry pääsisältöön

Laskiaista ja talvinautintoja

Laskiainenhan on harvinaisesti tänä vuonna vasta nyt, eli maaliskuussa. Tämä johtuu siitä että pääsiäinen on vasta huhtikuun lopussa. Laskiainen aloittaa paaston, ja katolisissa maissa, kuten Ranskassa sitä kutsutaan Mardi Gras, eli rasvainen tiistai, jolloin vedetään kaikki herkut ja laskeudutaan paastoon.

Itse olin ihan laskiaisfiiliksissä jo Ruotsissa helmikuun alkupuolella. Siellä nimittäin oli Semloreita, eli laskiaispullia, tarjolla joka paikassa. Ihmettelin, ettei laskiainen ole sitten sen isompi juttu Ruotsissa, kun ei ollut mitään meininkejä, mutta eipäs se mikään ihme ollutkaan, kun olin kuukauden liian ajoissa.

Meille laskiainen merkitsee enemmän laskemista ja hiihtämistä. Ja tänä vuonna meillä onkin tarjolla oikein täydelliset laskiaiskelit. Eilen, laskiaisunnuntaina, oli keli mitä parhain. Aurinko paistoi, pakkasta oli ihan pikkuasteita ja lunta riittää. Oma laskiaissunnuntai meni ulkona kävellessä, hiihtäessä, laskiaispullia leipoessa ja lentopalloillessa. Siis paljon sporttia ja ihania herkkuja.


Ladut ovat ainakin Espoossa aivan täydellisessä kunnossa sekä luistelulle että perinteiselle. Kävelytiet ovat hieman liukkaita, mutta kyllä niilläkin tallustaa. Luistinradat ovat aivan peilijäätä ja pulkkamäissä sekä laskettelurinteissä on paljon lumipaksuutta. Nyt kannattaa nauttia talven iloista vielä, kun siihen on mahdollisuus. Kevät ei nimittäin näytä tulevan kovin keikkuvi, vaan ihan täydellä teholla. :)



Toki nyt kannattaa nauttia myös tv:n talvitarjonnasta. Hiihdon MM-kisat juuri loppuivat ja siellä tunneiloittelua sai kokea kolmen mitalin verran. Ampuhiihdon MM-kisat alkoivat viime viikolla ja jatkuvat vielä tämän viikon. Toivotaan, että Kaisa Mäkäräinen tuo hopean ja kullan lisäksi vielä lisää mitaleja. Myös kesäisempiä lajeja voi nyt seurata, kun on meneillään yleisurheilun halli-EM-kisat. Minna Nikkanen ainakin antoi oivan näytteen siitä miten kisoissa pitää taistella, kaksi suomenennätystä tiukassa paikassa, mutta harmittavasti neljäs sija.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa