Siirry pääsisältöön

Tampere

Viikonloppu Tampereella oli paluuta entiseen, uusia kokemuksia, hauskanpitoa ja paljon kavereita. Aika meni nopeasti ja kivaa oli.

Lauantaina vierailu kalamarkkinoilla Laukontorilla. Viimeksi 5 vuotta sitten ja tälläkin kertaa tuli ahmittua sama setti; ensin muikkuja ja sitten loimulohta. Molemmat olivat suussasulavan herkullisia. Laukontorilla oli myös Tampin myyjiä, joten myyntipuheen jälkeen mukaan tarttui Toisapupakkaus (First of may kit).

Yöpyminen Scandic Rosendahlissa, jossa superior-huone. En kyllä tiedä mikä huoneesta teki superiorin, muu kuin hinta. Ok, olihan siellä kylpytakit, vedenkeitin ja silitysrauta Mutta sijainti oli hissejä vastapäätä, eli kaikki äänet kuuluivat huoneeseen. Olisimme tietenkin halunneet lähemmäs keskustaa, mutta sen olivat vallanneet veteraanikiekkoilijat, lentopalloilijat, Hot road & rock shown ihmiset ja kalamarkkinoijat.

Ilta 30v+30v-bileissä keskustassa. Paikalla kaikki vanhat Tampereen kaverit, ihan mieletöntä. Viimeksi, kun on tullut heitä nähtyä muutama vuosi sitten. Meno ei ollut yhtään hiipunut, vaikka lähes kaikilla oli lapsia ja osalla jopa vatsassa mukana. Vanhat hitit iskivät yhä, samat juomat maistuivat ja samat vitsit upposivat. Rokattiin, laulettiin, syötiin, juotiin aina tappiin asti. Sitten kävellen hotellille, koska taksijono oli aina tunnin mittainen.

Matkalla hoidettiin myös kansalaisvelvotteita. :) Joku ystävällinen oli kaatanut suojatiemerkin Pyynikintielle siten, että varmasti joku autoilia törmää siihen. Sami ja minä nostimme sen tien sivuun, ettei suurempia vahinkoja pääse sattumaan.

Scandic Rosendahlin aamiainen oli melko hyvä. Jopa luomutuotteita oli tarjolla. Ainakin ruisleipää, maitoa ja mysliaineksia sai luomuna. Luomu valkoinen tee oli todella hyvää. Ja olihan aamiaisella tamperelaiseen tapaan myös mustaa makkaraa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa