Vielä viimeisenä päivänä tehtiin muutamia ostoksia ja käytiin rinteessä. Illalla ei jaksanut kuin pakata ja mennä nukkumaan. Paluumatkalla koettiin viimeiset jännityksen hetket, kun Östersundin kohdalla oli sattunut onnettomuus ja poliisi ohjasi liikenteen pois E14:sta. Poliisi antoi ohjeeksi, että kaksi kertaa vasempaan ja sitten E14 kylttejä. Kun navigaattorista katsoi mihin mennään, niin reitti näytti aivan oudolta. Ei auttanut kuin ottaa uusi suunta. Tie oli melko pieni ja kuoppainen, siis hiekkatie. Ehdittiin kuitenkin laivaan juuri ja juuri, vaikka 16km moottoritien sijaan ajettiin ainakin 30km pikkutietä.
Mutta kaiken kaikkiaan oli oikein hyvä loma. Tuli urheiltua paljon ja eri lajeja, nautittua hyvästä ruuasta ja herkuistakin (vähän liikaakin), opittua uusia temppuja ja muisteltua vanhoja, säästettyä rahaa, vaikka ostoksia tehtiinkin paljon, sillä lähes joka merkillä oli varastomyynti, katsottua paljon telkkaria, luettua kirjoja ja nukuttua. Televiosta katsottiin Suurinta pudottajaa (USA:n perheversio), jossa monet olivat pudottaneet lähes puolet painostaan, kokkiohjelmaa "Vad blir det for mat?", jossa Per Morberg teki milloin mitäkin hymyssä suin ja hyvin hyvin elävästi. Lisäksi katsottiin Mästarnas Mästare-kisailuohjelmaa, jossa mestariurheilijat kisasivat paremmuudesta ja jo aiemmin mainittua tvårea.
Kirjoista läpi tuli luettua jo aikaisemmin mainitut Hanne Vibeke Holstin Tosielämää ja Leena Lehtolaisen Tappava Säde. Dan Brownin Kadonneesta Symbolista on vielä pari kymmentä sivua lukematta.
Paluumatkan laivaosuus meni nukkuessa. Ilmeisesti parin viikon setti oli ollut sen verran rankka, että unta riittää vielä huomiseksikin. Aurinko paistoi nätisti ja kannella oli mukava haukata ritista ilmaa ennen sikeitä unia.
Sää on kahden viikon aikana muuttunut melko radikaalisti. Tuhkolmassa ei ollut enää yhtään lunta ja asteita oli +13C. Kotonakaan ei ole enää korkeita nietoksia ja vettä tulee taivaalta kovasti. Niinpä minä pistin talvisporttikamat suoraan laatikoihin ensi talvea odottamaan!
Mutta kaiken kaikkiaan oli oikein hyvä loma. Tuli urheiltua paljon ja eri lajeja, nautittua hyvästä ruuasta ja herkuistakin (vähän liikaakin), opittua uusia temppuja ja muisteltua vanhoja, säästettyä rahaa, vaikka ostoksia tehtiinkin paljon, sillä lähes joka merkillä oli varastomyynti, katsottua paljon telkkaria, luettua kirjoja ja nukuttua. Televiosta katsottiin Suurinta pudottajaa (USA:n perheversio), jossa monet olivat pudottaneet lähes puolet painostaan, kokkiohjelmaa "Vad blir det for mat?", jossa Per Morberg teki milloin mitäkin hymyssä suin ja hyvin hyvin elävästi. Lisäksi katsottiin Mästarnas Mästare-kisailuohjelmaa, jossa mestariurheilijat kisasivat paremmuudesta ja jo aiemmin mainittua tvårea.
Kirjoista läpi tuli luettua jo aikaisemmin mainitut Hanne Vibeke Holstin Tosielämää ja Leena Lehtolaisen Tappava Säde. Dan Brownin Kadonneesta Symbolista on vielä pari kymmentä sivua lukematta.
Paluumatkan laivaosuus meni nukkuessa. Ilmeisesti parin viikon setti oli ollut sen verran rankka, että unta riittää vielä huomiseksikin. Aurinko paistoi nätisti ja kannella oli mukava haukata ritista ilmaa ennen sikeitä unia.
Sää on kahden viikon aikana muuttunut melko radikaalisti. Tuhkolmassa ei ollut enää yhtään lunta ja asteita oli +13C. Kotonakaan ei ole enää korkeita nietoksia ja vettä tulee taivaalta kovasti. Niinpä minä pistin talvisporttikamat suoraan laatikoihin ensi talvea odottamaan!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!