WTF??

Lentopalloa, biitsiä ja kiipeilyä harrastavana en olisi ihan heti uskonut, että loukkan sekä peukalon että keskisormen laskettellussa. Ja vielä millaisessa tilanteessa. En mennyt päin puuta, sormet eivät jääneet hississä mihinkään väliin, kukaan ei laskenut sormieni yli, ei mitään miten voisi ajatella oikeasti jotain tapahtuvan.

Vaan, laskin ihan prona metsässä. Siis niin prona, etten olisi todellakaan uskonut. Lujempaa ja tiukemmilla kurveilla kuin viime vuonna ja nyt olen sentään vuoden vanhempi, laskuja ei ollut alla puoltakaan viime vuoteen jne... Mutta sitten palasin oikeaan, huollettuun rinteeseen, kompastuin jotenkin käsittämättömästi, sukset irtosivat ja lensin naamalleni. Ja tuossa rytäkässä, vaikka liu'uin vielä monta metriä eteenpäin lähinnä otsa edellä, loukkasin oikean käden peukalon ja keskisormen. Ei vaan tajua.

Oikea keskisormi on jonkin verran paksumpi tyvinivelestä kuin vasen. Ei kestä puristaa.

Oikean käden peukalo on melko pullea kauttaaltaan verrattuna vasempaan, mutta erityisesti tyvinivelestä. Ei kestä ollenkaan puristaa.

Kroppa näköjään ilmoittaa milloin jotain pitää jättää väliin. Moottorikelkkailu oli nimittäin varattuna seuraavalle päivälle, mutta jäipä väliin, kun ei ollut mitään puristusvoimia oikeassa kädessä. Eipä sillä, pohdin muutenkin tuota kelkkailua ihan tämän takia. Viime vuonnahan en mennyt kelkkailemaan alun alkaenkaan. Tänä vuonna kuitenkin harkitsin, mutta kroppa päätti, että ei kannata.

Kerran aikaisemminkin on päätös ollut täysin oman kehon. Olin ilmoittautunut työpaikan viestijoukkueeseen hiihtokisoihin. Sitä ennen ei ladulla ollut tullut oltua kuitenkaan 15 vuoteen. Ajattelin, että kyllä homman osaa, kun sen kerran on oppinut. Parin kokeiln jälkeen ei homma kuitenkaan sujunut. Ja kisa-aamuna oli sitten kuume päälle 38C, vaikka yleensä minulla ei ole koskaan kuumetta. Ei tarvinnut mennä hiihtämään ja nolaamaan itseään. :)