Minunkin pitää omalla kauhallani hämmentää vähän vaalisoppaa. Tänä vuonnahan koimme historialliset muutoksen vaalit. Valtapuolueet vaihtuivat, ikärakenne muuttui ja suokupuolienemmistö meni toisinpäin. Äänestysprosentti oli korkea, erityisesti nuoret äänestivät aiempia vuosia innokkaammin.
En olisi uskonut ennen varsinaista vaalipäivää, että Perussuomalaiset nousisivat kolmen isoimman puolueen joukkoon. En myöskään olisi uskonut, että ihmiset todella haluavat vaikuttaa. Enkä olisi uskonut, että Kokoomuksesta tulee isoin puolue. Mutta juuri tätähän me Suomessa tarvitaan, eli muutosta, jos haluamme jotain oikeasti tapahtuvan. Kansa on päässyt vaikuttamaan ja kerrankin kansa todellakin vaikutti. Mitä mieltä minä olen tuloksesta, on vähän niin ja näin, jotain hyvää, mutta on siinä huonoakin.
Minäkin kävin äänestämässä aurinkoisena vaalipäivänä ennen Länsiväyläjuoksua. Jono oli melko pitkä, mutta liikkui nopeasti.
Oman ehdokkaan valitseminen ei ollut helppoa. Halusin tietyllä tapaa vaikuttaa, mutta en tuntenut omien vaikutusmahdollisuuksien olevan kovin mittavat. Puolue oli minulle selvä, vaikka yritinkin etsiä vaihtoehtoja vaalikoneista. Vaalikoneet vaan ovat melko raskaita ja aikaavieviä, joten en niitä pahemmin jaksanut kahlata läpi.
Pohdinkin, että haluanko äänestää ehdokasta, joka pääsee muutenkin läpi, vai antaa ääneni tukemaan uusia tulokkaita. Lisäksi pohdin, että annanko äänei ehdokkaalle, joka todennäköisesti valitaan kuitenkin hallitukseen tai edustaa Suomea Europarlamentissa ja tilalle tulee joku, jota en ole äänestänyt. Silloinkin ääneni menisi tietyllä tapaa hukkaan. No, annoin kuitenkin ääneni, ehdokkaani meni läpi, ei selvästi, mutta kuitenkin ja jatko jääköön nähtäväksi.
Meillä ei perheessä ole ollut mitään erityistä tapaa juoda vaalikahveja tai syödä vaalikakkua tai -pullaa. Päätin kuitenkin juoksusta innoissani illalla leipoa korvapuusteja, kun pakastimesta alkoi olla pullat lopussa. Tällä kertaa käytin vähän vähemmän kuin yleensä voita taikinassa ja täytteenä oli puolet Sunnuntain rahkavalmistetta vaniljan makuisena. Pinnan voitelin kuitenkin ylijääneellä sulalla voilla. Valitettavasti taikina jäi hieman liian ilmavaksi, olisi siis pitänyt vaivata enemmän. Nyt ei pullat olleet ihan niin tinttoja kuin yleensä, vaan hieman liian kuivia. Tällä kertaa kuva pullista ennen uunia. :)
En olisi uskonut ennen varsinaista vaalipäivää, että Perussuomalaiset nousisivat kolmen isoimman puolueen joukkoon. En myöskään olisi uskonut, että ihmiset todella haluavat vaikuttaa. Enkä olisi uskonut, että Kokoomuksesta tulee isoin puolue. Mutta juuri tätähän me Suomessa tarvitaan, eli muutosta, jos haluamme jotain oikeasti tapahtuvan. Kansa on päässyt vaikuttamaan ja kerrankin kansa todellakin vaikutti. Mitä mieltä minä olen tuloksesta, on vähän niin ja näin, jotain hyvää, mutta on siinä huonoakin.
Minäkin kävin äänestämässä aurinkoisena vaalipäivänä ennen Länsiväyläjuoksua. Jono oli melko pitkä, mutta liikkui nopeasti.
Oman ehdokkaan valitseminen ei ollut helppoa. Halusin tietyllä tapaa vaikuttaa, mutta en tuntenut omien vaikutusmahdollisuuksien olevan kovin mittavat. Puolue oli minulle selvä, vaikka yritinkin etsiä vaihtoehtoja vaalikoneista. Vaalikoneet vaan ovat melko raskaita ja aikaavieviä, joten en niitä pahemmin jaksanut kahlata läpi.
Pohdinkin, että haluanko äänestää ehdokasta, joka pääsee muutenkin läpi, vai antaa ääneni tukemaan uusia tulokkaita. Lisäksi pohdin, että annanko äänei ehdokkaalle, joka todennäköisesti valitaan kuitenkin hallitukseen tai edustaa Suomea Europarlamentissa ja tilalle tulee joku, jota en ole äänestänyt. Silloinkin ääneni menisi tietyllä tapaa hukkaan. No, annoin kuitenkin ääneni, ehdokkaani meni läpi, ei selvästi, mutta kuitenkin ja jatko jääköön nähtäväksi.
Meillä ei perheessä ole ollut mitään erityistä tapaa juoda vaalikahveja tai syödä vaalikakkua tai -pullaa. Päätin kuitenkin juoksusta innoissani illalla leipoa korvapuusteja, kun pakastimesta alkoi olla pullat lopussa. Tällä kertaa käytin vähän vähemmän kuin yleensä voita taikinassa ja täytteenä oli puolet Sunnuntain rahkavalmistetta vaniljan makuisena. Pinnan voitelin kuitenkin ylijääneellä sulalla voilla. Valitettavasti taikina jäi hieman liian ilmavaksi, olisi siis pitänyt vaivata enemmän. Nyt ei pullat olleet ihan niin tinttoja kuin yleensä, vaan hieman liian kuivia. Tällä kertaa kuva pullista ennen uunia. :)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!