Pääkaupunkiseudulla on talvi, jeejee! Mutta jeejee vain niin kauan, kun ei tuule ja ole tuota jäätävää viimaa. Normaaleissa talvivarustuksissa ei nimittän tarennut kulkea ollenkaan, kun tuulen lonkerot menivät niin takin alle, farkkujen sisään, saappaisiin kuin korvien väliin. Todella ikävää jo pelkästään siksi, että lämpeneminen kestää useita tunteja.
Onhan se toki pukeutumiskysymys, että pärjääkö kelissä kuin kelissä, mutta aina ei vaan ole mahdollista pukeutua kuin Etelämantereella, kyllä tavallisten talvivaatteiden pitäisi olla riittävä varustus.
Erityisesti viima on pahimmillaan Helsingin Keskustassa, jossa kaduista tulee melkoisia tuulitunneleita. Kyllähän merikin oman buustauksensa antaa, ainakin erilailla kuin vaikka Vantaalla. Kohtalaisen käsityksen viiman purevuudesta saa myös bussipysäkeillä, jotka yleensä on sijoitettu hyvinkin avoimille paikoille.Ja kun autot paahtavat vielä ohi tuoden turbulenssia, niin on vaikea päästä mitenkään pakoon.
Se siitä tilityksestä, siirrytään seuraavaan aiheeseen. Nimittäin uusiin ruokakokemuksiin. En ollut ennen eilistä syönyt ikinä kieltä. Toki omaan kieleen olen hampaani iskenyt useamman kerran, mutta sen suurempaa makuelämystä siitä ei ole takataskussa. Lappi-ravintola tarjoi nyt hienon makuelämyksen poronkielestä. Alkuun oli kaikenmaailman lapin herkkuja muikuista, porosta, lohesta ja sienistä tehtynä ja pääruuaksi poron kieltä ja maksaa puikulaperunoilla. Todella pehmeää ja suorastaan suussasulavaa. Jälkiruuan lakkavanukas kruunasi vielä makuelämyksen.
Onhan se toki pukeutumiskysymys, että pärjääkö kelissä kuin kelissä, mutta aina ei vaan ole mahdollista pukeutua kuin Etelämantereella, kyllä tavallisten talvivaatteiden pitäisi olla riittävä varustus.
Erityisesti viima on pahimmillaan Helsingin Keskustassa, jossa kaduista tulee melkoisia tuulitunneleita. Kyllähän merikin oman buustauksensa antaa, ainakin erilailla kuin vaikka Vantaalla. Kohtalaisen käsityksen viiman purevuudesta saa myös bussipysäkeillä, jotka yleensä on sijoitettu hyvinkin avoimille paikoille.Ja kun autot paahtavat vielä ohi tuoden turbulenssia, niin on vaikea päästä mitenkään pakoon.
Se siitä tilityksestä, siirrytään seuraavaan aiheeseen. Nimittäin uusiin ruokakokemuksiin. En ollut ennen eilistä syönyt ikinä kieltä. Toki omaan kieleen olen hampaani iskenyt useamman kerran, mutta sen suurempaa makuelämystä siitä ei ole takataskussa. Lappi-ravintola tarjoi nyt hienon makuelämyksen poronkielestä. Alkuun oli kaikenmaailman lapin herkkuja muikuista, porosta, lohesta ja sienistä tehtynä ja pääruuaksi poron kieltä ja maksaa puikulaperunoilla. Todella pehmeää ja suorastaan suussasulavaa. Jälkiruuan lakkavanukas kruunasi vielä makuelämyksen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!