Siirry pääsisältöön

Lisää herkkuja

Viime viikolla kirjoittelin herkullisesta chili con carnesta. Nyt on taas uusia herkkuja tullut tehtyä, nimittäin pizzaa, simpukoita, omenapannaria, intialaista settiä sisältäen pinaatti-juusto-paistosta ja kanaa tikka.

Pizzasta tuli todella rapeapohjainen, kun käytössä oli Weberin grilliin tarkoitettu pizzakivi. Tarjolla oli kahdenlaista pizza alkupalaksi ennen simpukoita: parmankinkku-rucola ja kolmen juuston pizza. Simpukat oli maustettu thaimaalaisittain, eli liemessä oli käytetty perinteisten mausteiden sijaan kookosmaitoa, chiliä, inkivääriä, valkosipulia, sipulia, limen lehtiä ja sitruunaruohoa. Päälle ripoteltiin vielä tuoretta korianteria. Jälkiruokana tässä setissä oli omenapannaria jätskin kanssa.



Seuraavan päivän illallinen oli intialaisen kettiön antimista. Alkupalaksi oli Coriander Co.:n pikkunaposteltavia pakkasesta. Uunissa niistä tuli oikein herkullisia ja raita sekä chilikastikkeet kruunasivat kokonaisuuden. Varsinaisena ruoka oli kanaa tikka ja juusto-pinaatti-paistosta raidan ja naan-leivän kera. Kanat menivät marinaadiin jo edellisenä iltana. Marinadissa oli chiliä, inkivääriä, valkosipulia, juustokuminaa, jauhettua korianteria, garam masalaa, suolaa ja tomaattipyreetä sekoitettuna jugurttiin. Kanat paistettiin uunissa grillitoiminnon alla ja sipulipedin päällä siten, että kuoresta tuli rapea ja sisällöstä suussasulava. Sipulit ja kanat tarjottiin salaattipediltä tuoreella korianterilla koristeltuna.

Pinaatti-juusto-paistokseen tuli sipulia, valkosipulia, garam masalaa ja juustokuminaa maustamaan pinaattia. Lisäsin myös oriental mixiä, josta tuli pieni häivähdys joulun makua kardemumman ja kanelin muodossa. En tiedä oliko onnistunut lisäys, mutta ei se huonoltakaan vaikuttanut. Kun mausteet ja pinaatit oli lämmenneet pannulla lisättiin kerma ja juusto. Tällä kertaa tuli kermaa vähän liikaa, joten rakenne oli hieman löysä.

Naan leipä oli yllättävän helppo valmistaa. Hiiva käymään ja jauhot sekaisin. Sitten voi ja hiivaseos jauhoihin ja vaivaten. Taikina nousi hienosti ja leipä paistui rapeaksi pizzakivellä. Päälle vielä voita, suolaa ja valkoosipulijauhetta, niin avot! Raita oli alunperin Santa Maria-mausteseoksesta, mutta jatkoin sitä lisäämällä juustokuminaa, suolaa, sokeria ja jauhettua korianteria sekä valkosipulia. Toimi!



Ps. Intialaiset ruuat maistuivat astetta maukkaammilta päivä jälkeen valmistuksen, niin ne mausteet vaan imeytyy säilytettäessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

:)

Olipa isoja banaaneja kaupassa. Pakkohan niitä oli ostaa. :) Ovat vielä Reilun Kaupan banaaneja. :) Eivät edes mahtuneet omaan kiikkuunsa, vaan putosivat appelsiinien päälle. Jaffa-appelsiinit ovat muuten ihan älyttömän hyviä, todella mehukkaita. Vaikka kuvasta ei uskoisi, niin appelsiinit ovat ihan normaalikokoisia, eli vähän tennispalloja suurempia. :) S-kaupasta nämäkin herkut... :)

Erinomainen käsivoide ja muutenkin kuivan ihon pelastaja

Kovilla pakkasilla tuppaa kädet kuivumaan. Kasien kuivuessa myös kynnet hapertuu. Pitkän etsinnän jälkeen olen viimein löytänyt hyvän käsivoiteen. Se on Foreverin Aloe Propolis Creme . Voide sisältää aloeveraa, propolista eli mehiläisvahaa ja kamomillauutetta. Tuote ei sisällä ollenkaan vettä. Voide toimii hyvin niin kuiville käsille, jaloille kuin muillekin kuiville alueille. Sami sai melkoiset fros bitet poskiin, mutta rasvasi välittömästi sisälle päästyään propoliksella ja nyt ei ole enää mitään jälkiä. Minulla taas jalat kuivuvat ihan älyttömästi hikoillessa monoissa, pelikengissä ja tallustellessa biitsikentällä. Propolis-voiteella ne saan nopeasti pehmeiksi. Voide imeytyy erittäin nopeasti, eikä jätä tahmaista pintaa. Tuoksu on todella mieto ja voidetta on helppo levittää, vaikka se on melko paksua. Matkoilla ja aina käsilaukussa pidän L'Occitanen käsivoidetta , matkaversiona. Tämä käsivoide toimii myös hyvin. Se on paksua ja kosteuttaa kädet mukavasti. Imeytyminen voisi olla