maanantaina, kesäkuuta 25, 2012

Åre ja kiipeily

Kaksi päivää jo takana ja vielä ei yhtäkään postausta. Noh, aika rientää ja tekemistä riittää. Tässä satsissa onkin sitten ronskisti kahden kiipeilypäivän edestä. Koska paikat on tutut, niin tiesi heti mitä tehdä ja miten edetä noinniinkuin oheistoimintojen suhteen. Kiipeily Åressa on kuitenkin uusi juttu myös meille, mutta onneksi täältä löytyi ihan koordinaatit, jotta löysi sujuvasti perille. Paikkana siis Välaberget, hieman Åresta itään.

Kalliot lohkareiden takaa kuvattuna. Lohkareita on ainakin 50 metriä heti kallioiden juuresta alapäin. Ilmeisesti irronneet jossain vaiheessa tuosta kalliosta.
Paikkana aivan käsittämätön. Pystysuorat seinät, joissa paljon lohjenneita osia ja flakeja. Nimesin kalliot heti kameleonttikallioiksi, koska otteita ei meinaa nähdä yhtään. Kitkaa onneksi kuitenkin on, että jaloille ei mitään askelmia tarvitsekaan. Kallioiden alla on tosiaan satoja ellei jopa tuhansia kiviä, isoja ja pieniä. Mitä lienee paikalla tapahtunut joskus...

Juhannussunnuntain keli oli alkuun aurinkoinen ja nätti. Valitettavasti sade kuitenkin yllätti ja pisti kiipeilijät puun ja kallion alle odottamaan poutaa.

Sateensuojassa ehti chattailla Suomeenkin. Ps. paikalla oli postilaatikko, johon sai jättää terveiset, hauska idea! :)

Sateen jälkeen aurinko paahtoi kiviä kuin löylyssä ja näky oli sen mukainen. Tuntui kuin olisi ollut kivikassa seistessä maailman suurimmassa saunassa.

Melkoiset kiuskivet

Sateen jälkeen ei ollut auringosta huolimatta kovin montaa kuivaa reittiä. Oli siis pakko painaa ylös asti kuutosen reitti. Greidaus on hyvin samanlaista kuin Suomessa, ainakin Solvallassa. Ainaksemmin en ole vitosta vaikeampaa edes yrittänyt, mutta nyt painelin kerran tuon kuutosen reitin ylös asti. Mahtavaa!!! Otteet olivat hyvin pieniä ja vaikeasti nähtävissä, mutta sieltä ne vaan tuli. Voittajafiilis!

Get your ass up!!

Illalla oli pakko kuivatella kamoja sateen jäljiltä. Onneksi on piha jonne levittäytyä ja ilta-aurinko osuu hyvin kohdalle.


Maanantaina sama paikka mutta uudet reitit. Edellisen päivän rehkintä tuntui sen verran jäsenissä, tai ainakin sormenpäissä, ettei mihinkään hirmusuorituksiin ylletty. No, sehän olisikin ollut ihme, jos kaikki reitit olisi mennyt juosten läpi, olivat nimittäin kaikki kuutosia. :)

Sami näyttää mallia.

Valitettavasti Välabergetissä ei ole yhtään viitosen liidilinjaa. Kuutoset ovat vielä sen verran haastavia, ettei Samikaan lähden niitä tuosta vaan yrittämään. Trädien laittaminen on sen verran hidasta, että mennään sitten yläköydellä ja haastetaan hintsuilla miniotteilla sormenpäät ja varpaat vahvoiksi.

Tältä muuten näyttää Välabergetin huipulta. Kalliot ovat korkeimmillaan noin 20 metriset.

Vålådalenin huippu.

Välabergetistä itään.

Otetaan loppuun vielä yksi varuste-esittely jalkinepuolelta. Kiipeilyssä minulla jyllää La Sportiva. Kiipeilykenkinä ovat Miura VS:t, naisten Miurat sekä vain sisäkäytössä olevat Speedsterit. Lähestymiskengät ovat mallia B5 ja paras sukka on ehdottomasti superohut Crosslite.

Vas.ylä Miura VS:t, oik.ylä naisten Miurat ja alhaalla sukat sekä B5:t.

Huomenna lajinvaihto, eli tiedossa alamäkeä!!!


ps. En sak är jag så stolt över, jag ju värkligen prata svensk här. Bra mig, bra jobbat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...