Kun herää aamulla aikaisin, menee töihin jo seitsemältä, ehtii tehdä pitkän päivän. Varsinkin, kun päivän viimeinen palaveri on klo15.30 alkaen. Kertyihän siitä sitten taas 9,5 tuntinen työpäivä ja kello oli kuitenkin vasta 16.30. Siis koko ilta aikaa tehdä vaikka mitä.
Kun töistä jatkaa suoraan kauppaan ja hoitamaan muita asioita ja viettää seillä 1,5h, ei kotona jaksa kyllä yhtään mitään. Onneksi oli yhteislenkki sovittuna, niin oli "pakko" mennä. Pieni 20min lepo, kotia kuntoon ja matkaan.
Kun Töölössä odottelin seuralaisia kovassa tuulessa elokuisena iltana ja palelin ihan tolkuttomasti, ajattelin että onkohan tämä nyt ihan se paras idea. Väsytti, oli kylmä, oli nälkä, edellisestä lenkistä oli yli kuukausi... Mutta onneksi lähdin. Lenkki meni mukavasti hyvässä porukassa. Tukkoista oli ja suunnitellut intervallit vaihtuivat vain pariin ylämäkivetoon. Vauhti oli melko kova ja pulssi koko ajan aika korkealla. Kun paluumatkalle tultiin asfaltille, oli pakko vaihtaa kävelyyn, sillä lonkankoukistajat kiristivät, pohkeet melkein kramppailivat ja muutenkin jalat olivat melkein tunnottomat. Mutta kiitos kaverit, että mentiin. Tämän "lyhyen" ja "tiukkavauhtisen" lenkin vastapainoksi sopii ensi viikolla se pitkä ja hidas.
Helsingissä on muuten lenkkeilijöitä ihan älyttömän paljon. Jo odotellessani jengiä Töölössä ihmisiä juoksi edes takas. Saati sitten Taivallahdella, siellä juoksijoita on melkein ruuhkaksi asti. Toisilla vauhti on sitä luokkaa, että oksat pois, mutta löytyy sieltä myös vähän rauhallisempia juoksijoita. Helsinki City Marathonhan on tulossa parin viikon päästä ja se on ollut loppuunmyyty jo pitkän aikaa, joten ei ihme, että runnereita löytyy.
Vielä takaisin pitkään päivään. Eihän lenkin jälkeen mennä heti nukkumaan. Ja syödäkin pitää. Aikaisen herätyksen vastapainoksi onkin siis hyvä valvoa pitkään. Ja sehän onnistui, kun piti vielä tämän päivän vierailijoille tehdä valmisteluja ruuan suhteen. Onneksi oli kuitenkin selvää, että tuollaisen juoksulenkihn jälkeen nukkuu hyvin ja onglemia on vasta seuraavana aamuna... ;)
Kun töistä jatkaa suoraan kauppaan ja hoitamaan muita asioita ja viettää seillä 1,5h, ei kotona jaksa kyllä yhtään mitään. Onneksi oli yhteislenkki sovittuna, niin oli "pakko" mennä. Pieni 20min lepo, kotia kuntoon ja matkaan.
Kun Töölössä odottelin seuralaisia kovassa tuulessa elokuisena iltana ja palelin ihan tolkuttomasti, ajattelin että onkohan tämä nyt ihan se paras idea. Väsytti, oli kylmä, oli nälkä, edellisestä lenkistä oli yli kuukausi... Mutta onneksi lähdin. Lenkki meni mukavasti hyvässä porukassa. Tukkoista oli ja suunnitellut intervallit vaihtuivat vain pariin ylämäkivetoon. Vauhti oli melko kova ja pulssi koko ajan aika korkealla. Kun paluumatkalle tultiin asfaltille, oli pakko vaihtaa kävelyyn, sillä lonkankoukistajat kiristivät, pohkeet melkein kramppailivat ja muutenkin jalat olivat melkein tunnottomat. Mutta kiitos kaverit, että mentiin. Tämän "lyhyen" ja "tiukkavauhtisen" lenkin vastapainoksi sopii ensi viikolla se pitkä ja hidas.
Helsingissä on muuten lenkkeilijöitä ihan älyttömän paljon. Jo odotellessani jengiä Töölössä ihmisiä juoksi edes takas. Saati sitten Taivallahdella, siellä juoksijoita on melkein ruuhkaksi asti. Toisilla vauhti on sitä luokkaa, että oksat pois, mutta löytyy sieltä myös vähän rauhallisempia juoksijoita. Helsinki City Marathonhan on tulossa parin viikon päästä ja se on ollut loppuunmyyty jo pitkän aikaa, joten ei ihme, että runnereita löytyy.
Vielä takaisin pitkään päivään. Eihän lenkin jälkeen mennä heti nukkumaan. Ja syödäkin pitää. Aikaisen herätyksen vastapainoksi onkin siis hyvä valvoa pitkään. Ja sehän onnistui, kun piti vielä tämän päivän vierailijoille tehdä valmisteluja ruuan suhteen. Onneksi oli kuitenkin selvää, että tuollaisen juoksulenkihn jälkeen nukkuu hyvin ja onglemia on vasta seuraavana aamuna... ;)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!