Siirry pääsisältöön

Liikenteessä

Olin keskiviikkona illalla Hämeenlinnassa. Matkustin autolla, sillä oli pieniä aikatauluongelmia, = liian kiire. Minusta on kiva ajaa autolla, kun liikenne sujuu soljuvasti. Tästäähän olen kirjoittanut myös aiemmin.

No, tällä kertaa liikenne ei sujunut ihan niin kuin olisi ollut kauhean kiva. Tiedän Kehä I:den ruuhkat, joten ne eivät minua haittaa enää. Tiedän myös, että Tampereen tie on vähän tukkoinen Tampereelle päin siine viiden maissa. Tällä kertaa se oli vain erityisen ruuhkainen, en kyllä tiedä miksi. Tiellä ajettiin n. 60km/h, vaikka sallittu nopeus oli 20 km/h enemmän. Eipä sekään niin haitannut, mutta sitten...

Minkä ihmeen takia jonkun pitää saada ajaa koko matka ohituskaistalla? Meidän Avensiksessa on vakionopeuden säädin, joten minun nopeuteni aika vakio. Ajan yleensä melko sallituissa rajoissa eli tälläkin kertaa moottoritiellä nopeutta oli ehkä 125 km/h. No, siinä sitten kävin pari kertaa vähän tämän ohituskaista-ajajan oikealla puolella rinnalla vähän antamassa vinkkiä, että voisi siirtyä oikealle kaistalle, mutta ei mitään, siinä se mennä körötteli vasemmalla kaistalla. Jopa jonoa alkoi kertyä taakseni, mutta äijä vaan vetää tyylillään. Alkoi pikku hiljaa ottaa pannuun moinen ajotapa, mutta sain hillittyä itseni.

Tulituossa episodissa mieleen, että miksi Suomessa äänitörvella on niin negatiivinen mielikuva. Ulkomaillahan torvea käytetän paljon vapaammin. Sillä ohjataan, tervehditään, vinkataan ja totta kai myös vähän ärsytetäänkin. Tästä asiasta oli muuten puhetta myös YleX:ssä, mutta en muista, että mihin tulokseen siellä päädyttiin. Ainakin oli juttua, että olisi hyvä olla muutama erilainen torivi, joilla olisi erilainen soundi, jotta tietäisi mitä halutaan.

Pääsin kuitenkin siis perille, vaikkakin vartin myöhässä. Olipa osasyynä kylläkin myös liian myöhään lähteminen... ;)

Tulomatkalla sain kokea lisää elämyksiä liikenteessä. Ajelin samaa n. 125 km/h nopeutta ja sainkin ajaa rauhassa aina Riihimäelle asti. Riihimäen eteläisestä rampista oikealle kaistalle tuli auto, jonka nopeus oli jonkin verran matalampi kuin minun, lähdin siis ohittamaan. Auto kuitenkin kiihdytti niin, etten meinannut päästä siitä ohi millään. Jouduin kiihdyttämään jopa 140 km/h nopeuteen, että pääsisin ohi kyseisestä autosta. Ei paljon ärsyttävää, siis todella paljon! :)

Samaan aikaan, kun yritin ohittaa tuota autoa, taakseni tuli keltainen Golf, jonka nopeus oli siis ollut paljon kovempi kuin minun. Golf tuli ihan puskuriini kiinni ja ymmärisn yskä, että nyt ohi siitä. Yritin toki parhaani, sillä en halua olla tuke liikenteessä, vaan haluan edistää sujuvaa liikennettä. En vain päässyt tuosta ohittamastani autosta ohi, kun se kiihdytti koko ajan. Mutta kun lopulta pääsin siitä ohi, tuli keltainen auto eteeni ja mielenosoituksellisesti jarrutti, koska olin hidastanut hänen etenemistään. :/ Onneksi olin jo hiljentänyt vauhdin n. 125 km/h, sillä en halunnut todellakaan ajaa liikaa ylinopeutta. Mutta silti, mikä ihme tapa tuo on "kouluttaa"? Sitäpaitsi satoi vettä kaatamalla ja sitä löytyi myös tieltä.

Tämä ohitusepisodi ei kuitenkaan tähän päättynyt. Kun keltainen auto oli tullut eteeni ja alkanut jarruttaa, niin ohittamani vihreä auto lähti ohittamaan minua. Ja kun keltainen auto huomasi vihreän kiihdyttävä, niin sehän painoi kaasun pohjaan, ohitti vihreän auton oikealta juuri ennen rekkaa. Oikein fiksua ja terveellistä toimintaa!

Riihimäeltähän on noin 10 km Hyvinkäälle. Olin jo menomatkalla katsonut, että tuollahan on aika paljon poliiseja ja varsinkin moottoripyöräsellaisia. Niinpä siellähän oli tutka. Vihreä auto oli hiljentänyt n. 110km/h nopeuteen, mutta keltainen auto näytti olevan pysäytettynä. :) Saipahan heti palautuksen käytöksestään! OIkein lämmitti mieltä! :)

Että tällaista liikennekulttuuria Suomessa! Katsotaan mitä tänään tötöillään tiellä, kun teen samanlaisen Hämeenlinnan visiitin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat...

Kaikki SkiExpoon

Ensi viikonloppuna on Messukeskuksessa SkiExpo ja sen lisäksi myös BoardExpo, Lätkä&SäbäExpo, DigiExpo ja HifiExpo. SkiExpossa on uutuutena Timantti. TIMANTTI esittelee häikäisevät huippu-uutuudet! Timanttialueella, Skiexpon keskiössä, esittäytyvät kauden väline-, varuste- ja tekstiiliuutuudet – kukin merkki omalla osastollaan. Ja tuolta Timantista löytyy myös Power Balance . Minä olen saanut mukavaa tukea ja buustia PB:stä biitsiin, maastopyöräilyyn ja lentopalloon. Viime talvena tuli vähän hiihdettyä ja laskettua PB:n kanssa ja kyllähän liuku oli pidempi ja tasapaino parempi. Olkapää on saanut liikkuvuutta tarroista ja ranteet sekä kaula koristeita. Näistä ja monista muista kokemuksista tulen kertomaan myös messuilla, joten tule testaamaan!

:)

Olipa isoja banaaneja kaupassa. Pakkohan niitä oli ostaa. :) Ovat vielä Reilun Kaupan banaaneja. :) Eivät edes mahtuneet omaan kiikkuunsa, vaan putosivat appelsiinien päälle. Jaffa-appelsiinit ovat muuten ihan älyttömän hyviä, todella mehukkaita. Vaikka kuvasta ei uskoisi, niin appelsiinit ovat ihan normaalikokoisia, eli vähän tennispalloja suurempia. :) S-kaupasta nämäkin herkut... :)