Siirry pääsisältöön

Mitä tämä on?

On vähän kumma olo ja ristiriitaisia fiiliksiä. Ei oikein tiedä miten päin olisi ja mitä tekisi. Kovasti haluaisi treenata ja sitä on tullut tehtyäkin. Työt vähän kärsii, kun on aika väsynyt. Nukun hyvin, mutta liian vähän rasitukseen nähden. Yritän syödä terveellisesti ja "laihduttavasti", mutta kuitenkin niin, että energiat riittävät treenaamiseen.

Nyt olen tullut sellaiseen pisteeseen, etten tiedä miten oikein edetä. Treenatako saman verran tai jopa enemmän ja antaa töiden kärsiä vai höllätäkö treenaamista ja hyvää rytmiä laihdutuksen suhteen ja tehdä töitä täysillä.

Iltaisin olen niin väsynyt, että en jaksa tehdä mitään kotihommia, en jaksa oikein laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä tai tehdä mitään. Silti olen tyytyväinen, että olen päässyt liikkeelle ja nautin urheilemisesta jälleen.

Kertokaa rakkaat ihmiset mitä minä teen? Tätä rumbaa en jaksa pitkään! Kohta on vatsa taas siinä kunnossa, että urheilu on pakko lopettaa ja sittne kärsii pää. Hallitsematon oravanpyörä, josta haluaisin ulos. Haluaisin jonkun ratkaisun ajankäyttöongelmaan, väsymyksen poistamiseen, energian jakamiseen kaikkiin velvollisuuksiin ja kiinnostuksen kohtiin.

Nyt vain kiukuttelen kaikesta Samille, joka vähiten on syypää minun tilanteeseeni. Hän kuitenkin tukee ja auttaa minua parhaansa mukaan. Hänen ei pitäisi tässä tilanteessa olla se, joka kärsii, mutta niin taitaa ikävä kyllä kuitenkin olla.

Ehkä juhannuksen jälkeen alkava loma helpottaa hieman tilannetta, kun voi keskittyä täysillä vain treenaamiseen. Mutta siihenkin on vielä monta viikkoa! :/

Kommentit

  1. Anonyymi8/6/07 08:58

    Noraseni, ei muuta kuin kalenteri tehokkaaseen käyttöön. Treenit ylös vähintään viikko etukäteen ja mukaan aina vähintään 1 "pakkolepopäivä". Eikä työllä nyt ainakaan kannata itseään liikaa rasittaa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa