Siirry pääsisältöön

Hyvää Äitienpäivää

Aurinkoista, onnellista, pirteää, iloista, rentoa, vaaleanpunaista, maukasta ja ihanaa Äitienpäivää kaikille äiteille, erityisesti minun Äitilleni, Merjalle!!

Äitin tuoma orvokki, itselle ostettu ruusu ja metsästä poimitut valkovuokot ovat omiaan toivottamaan kaunista päivää kaikille.

Otimme oman äitini kanssa jo hieman ennakkoa varsinaiseen äitienpäivään lauantaina. Vietimme oikein mukavan, aurinkoisen ja leppoisan iltapäivän Helsingissä ja vähän Espoossakin. Ensimmäinen etappi oli Hietaniemen hautausmaan uurnalehto, jossa jätimme kukat äitinäitille, eli Mummille. Oikein kauniit vaaleanpunaiset ruusut jäivät koristamaan sitä tolppaa, jossa Doris-mummin laatta on Aarre-vaarin vieressä.


Hietsusta pääsi näppärästi Töölöön Umeshuun lounaalle. Umeshussa on aivan mielettömän hyvät grillatut lohet ja myös pintapaistettu siika osoittautui positiiviseksi yllätykseksi.


Hesperiankadulta päädyimme Töölön rantaan kannustamaan Helsinki Cityrunin juoksijoita. Valitettavasti en bongannut matkalta kavereitani, vaikka kovasti yritin tähystellä. Ehkä he olivat piiloutuneet meren puolelle tai sitten menneet jo ennen kuin paikalle pääsimme. Jouduin siis kuvaamaan ihan yleisesti menoa. :)


Finlandia-talon ja Oppeeratalon välinen puisto oli aivan mielettömän ihana. Aurinko paistoi ja ruoho vihersi. Väkeä puistoon olikin saapunut mukavasti. Varmasti itsekin tulisin piknikille tai vaikka lukemaan kirjaa, jos asuisin lähempänä.


Koska Töölönrannan terassilta ei saanut jäätelöä "jouduimme" kipittämään Töölöntorille, missä äiti on asunut suurimman osan lapsuudestaan. Vaan eipä sielläkään ollut enää jätskikiskaa. Matka jatkuikin sitten takaisin Hietaniemeä kohti. Taivallahden tennishallia vastapäätä on nimittäin Helsingin Jäätelötehtaan koju. Äitille sitruunarahka ja minulle lakritsi. Yksi pallo osoittautui melkoiseksi, eikä enempää olisi todellakaan tarvinnut. :)


Helsingistä vielä kaupan kautta kotiin. Valitettavasti Äiti ei saanut kaupasta etsimiään parsoja, mutta muuten iltapäivä oli oikein täydellinen. Hyvää Äitienpäivää vielä kerran Äiti!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa