Siirry pääsisältöön

Nicelentopalloa

Eilen kävin katsomassa pitkästä aikaa ihan naisten liigan, nykyisin Lentopallon Mestaruusliiga, sarjapelin. Vastakkain olivat kärkijoukkueet HPK ja OrPo. Pelissä eka erä oli tasokasta ja upeaa peliä. Mutta sitten tapahtui jotakin. Onnistumiset loppuivat, valmentajalta meni hermot, tuomaritkin töpeksivät ja virheet ottivat suurimman roolin ottelussa.

OrPo vei lopulta 3-1-voiton melko selvästi hyvillä syötöillä ja paremmilla hyökkäyksillä. Torjunta oli molemmilla joukkueilla hyvää, ihan kansainvälistä tasoa sanoisin. Tytöt, voin kutsua heitä tytöiksi, kun kaikki ovat syntyneet enintään 80-luvulla, ovat pitkiä ja ponnistusvoimaakin löytyy. Ja kyllä pallokin lähtee välillä ihan mukavasti alaviistoon oikein voimalla. Liian usein kuitenkin leijailee hornan tuuttiin.

Tekniikassa on ehdottomasti parannettavaa kaikilla muilla paitsi passareilla. Jos yhden pelaajan kaikki sormilyönnit vihelletään, niin silloin valentajan pitäisi kyllä herätä. Ja onko sellainen sääntö, että liberon on aina pakko laittaa hihalyönnillä verkon yli, minusta ei. Kyllähän hyökkäys on aina pahempi mitä korkeammalta se lähtee ja vielä mitä nopeampana se tulee. Suomen sarjan liberot ovat sen verran minejä, että missään tapauksessa he eivät ylety verkkotason yläpuolelle.


Minun suosikkipelaajani, taitava passari, jolla riittää fysiikka vaikka mihin lajiin ja vaikka kuinka pitkiin matseihin.

Viimeinen moite pelaajille. Mistä tulee se löysyys, joka hallitsee jokaista suoritusta. Eikö palloon mennä aina täysillä ja terävästi? Hihalyönnissä kädet roikkuu, eikä nosto lähde koko vartalolla. Hyökkäyksiin mennään kuin pakolla. Torjunnassa ollaan usein myöhässä. Tytöt eivät ole tainneet nähdä pahemmin kansainvälisen tason pelejä. Siellä ei löysyyttä suvaita, kaikki ovat valmiina jokaiseen palloon terävänä ja valppaana. Onneksi en ole ajatuksieni kanssa yksin. Kun juttelin molempien ammattilaisena pelanneiden kanssa, olivat he samalla linjalla. Nyt on vain vähän myöhäistä, sillä pelejä on jopa 5 viikossa.

Toivon tsemppiä molemmille ammattilaisille kauteen ja tietenkin molemmille joukkueille. Tsemppiä sopii toivottaa myös muille joukkuille, pitäkää taso korkealla ja halutkaa voittaa jokainen pallo!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa