Viime lauantaina oli hauska tilaisuus Karkkilassa. Oli kasvattajaseurani Karkkilan Pallokerhon 50-vuotis syntymäpiväjuhlat. Koolle oli saatu kerättyä hyvin porukkaa seuran pitkältä historialta. Seura on alun perin perustettu miesten jalkapalloa varten, mutta jo nopeasti seuran alkuvuosina sen valtasi naisten lentopallo.
Paikalle tilaisuuteen oli saatu jopa seuran perustajajäsen, aivan mahtavaa. Muuten tilaisuudessa oli pelaajia lähinnä 1970-luvulta lähtien. Näihin pelaajiin kuuluivat myös minun äitini ja tätini. Meidän suku oli muutenkin hyvin esillä, kun tällä hetkellä seura toimii lähinnä vanhempieni residenssistä ja olimme me ainakin parhaiten edustettu sukunimi paikan päällä, äiti ja isä, täti, sisko ja minä.
Tilaisuus oli erittäin rento ja leppoisa. Paikkana oli seuran jo alkuaikoina käytössä ollkut leirikeskus. Joten paikalla pääsi myös saunaan ja sai pelata lentopallo pihalla. Ilma olisi sallinut myöb biitsin, mutta uimaan ei päässyt, kun järvi oli jäässä. Esillä oli valokuvia usealta vuosikymmeneltä ja lehtijuttujakin.
Meidän vuonna 1993 SM-kultaa voittaneesta C-tyttöjoukkueesta oli paikalla 5 tyttöä minä mukaan lukien. Noista neljästä yhtä en ole nähnyt ainakaan 15 vuoteen, yhtä 5 vuoteen, yhden kanssa ollaan useammminkin tekemisissä ja yksi on oma sisko. Oli kiva nähdä ja muistella hauskoja juttuja vuosien takaa.
Suoraan muisteloista siirryin tämän vuotisen joukkueeni, Minkkien, pariin. kausi pistettiin pakettiin ja päätettiin ensi kaudesta. Ensi vuonnakin Minkit valloittavat maailmaa. Mitäköhän uutta nyt keksittäisiin. Oli mukava kuulla myös valmentajanäkökulmasta, että kaikki olivat viihtyneet. Ehkä minussa on toivoa sillekin saralle. :)
Paikalle tilaisuuteen oli saatu jopa seuran perustajajäsen, aivan mahtavaa. Muuten tilaisuudessa oli pelaajia lähinnä 1970-luvulta lähtien. Näihin pelaajiin kuuluivat myös minun äitini ja tätini. Meidän suku oli muutenkin hyvin esillä, kun tällä hetkellä seura toimii lähinnä vanhempieni residenssistä ja olimme me ainakin parhaiten edustettu sukunimi paikan päällä, äiti ja isä, täti, sisko ja minä.
Tilaisuus oli erittäin rento ja leppoisa. Paikkana oli seuran jo alkuaikoina käytössä ollkut leirikeskus. Joten paikalla pääsi myös saunaan ja sai pelata lentopallo pihalla. Ilma olisi sallinut myöb biitsin, mutta uimaan ei päässyt, kun järvi oli jäässä. Esillä oli valokuvia usealta vuosikymmeneltä ja lehtijuttujakin.
Meidän vuonna 1993 SM-kultaa voittaneesta C-tyttöjoukkueesta oli paikalla 5 tyttöä minä mukaan lukien. Noista neljästä yhtä en ole nähnyt ainakaan 15 vuoteen, yhtä 5 vuoteen, yhden kanssa ollaan useammminkin tekemisissä ja yksi on oma sisko. Oli kiva nähdä ja muistella hauskoja juttuja vuosien takaa.
Suoraan muisteloista siirryin tämän vuotisen joukkueeni, Minkkien, pariin. kausi pistettiin pakettiin ja päätettiin ensi kaudesta. Ensi vuonnakin Minkit valloittavat maailmaa. Mitäköhän uutta nyt keksittäisiin. Oli mukava kuulla myös valmentajanäkökulmasta, että kaikki olivat viihtyneet. Ehkä minussa on toivoa sillekin saralle. :)
Eihän me nyt mitään paskaa koutsia otettais! MinkkiP
VastaaPoistaEnkä mä kyllä mitään paskaa hyville kavereille tarjoiskaan! :)
VastaaPoistaEthän sä mitään paskaa jengiä valmentaiskaan ;)
VastaaPoista