Bulgarialainen mahalasku

On niin täysin tuollainen olo, kuin viimeisessä pelissä otetussa kuvassa. Mahalasku, ja vielä bulgarialainen.

Menomatka meni ihan ok ja hotellikin löytyi helposti, kiitos Toni ja Timo. Ensimmäinen päiväkin meni kivasti, vaikka treenatessa oli tuskaisen kuuma. Pääsimme suoraan pääsarjaan ja illallinen maistui ihan hyvältä, mutta sitten alkoi tapahtua. Kaverille ruokamyrkytys, toiselle kaverille auringonpistos (kuumetta ja oksentelua), omalle joukkueelle kaksi tappiota, laukkuun aennut iso vesikanisteri ja kaikki vaatteet märkinä, huonosti toimiva suihku ja hissitön hotelli, jossa matka toiseen kerrokseen ison ja painavan (märät vaatteet) laukun kanssa.

Näitä seurasi uneton yö lentokentällä, että ehti ajoissa aamuyöllä lähtevään lentoon. Budabestissä kaikkien Varnassa ostettujen juomien takavarikointi väliturvatarkastuksessa, joita en ole ikinä ennen kohdannut, vaikka paljon olen matkustanutkin. Siis turvatarkastus heti lennon jälkeen, että pääsee lentokentälle. Onneksi pääsin sentään DIners Clubin loungeen nukkumaan pariksi tunniksi. Suomeen lentäessä kone oli täynnä lapsiperheitä, vieressä istui yksi levoton sielu, joka nojaili minuun, kun yritin nukkua, takana toinen, joka potki koko ajan istuimeeni ja availi ja sulki pöytää ja edessä vielä kolmas, joka huusi kurkku suorana. Onneksi olin niin väsynyt, etten kaikesta jaksanut piitata ja ulkopuolisen melun blokkaavat kuulokkeet.

Luulin kotiin päästyäni helpottavan, mutta ei. Korkea kuume, joka on minulle todella harvinaista, vatsa ihan hullun kipeä, hikoilua, sydämentykytystä, palelua ja hirveää lihas- ja nivelkipua. Töihinpaluu viivästyy siis viikolla, kun lääkäri määräsi lepoon ja tutkimuksiin. Edellisenä vuonna yksi kaveri sai kampylobakteerin ja nytkin turnauksessa puhuttiin, että jotain on liikkeellä enemmänkin, sekä minun oireita että ruokamyrkytyksiä.

Mutta näillä mennään ja yritetään parantua. SM-mitaleista taistellaan sitten viikonloppuna...

Kuva: www.cev.lu