Siirry pääsisältöön

Sama meno jatkuu

Tällä viikolla ei ole helpottanut sitten niin yhtään.

Maanantaina: bussilla Vantaalle töihin, perustyöpäivä, säbää Tiikeri Areenalla, bussilla Tikkuraln asemalle ja junalla Töölöön nimipäiville, kövellen Töölöstä Kamppiinja bussilla kotiin.

Tiistai: autolla Vantaalle töihin kiroten ruuhkaa, perus ylipitkä työpäivä, kotona seiskan maissa, tallenteiden katselua ja ruuanlaittoa (teriyaki-kanaa).

Keskiviikko: autolla Espooseen töihin, käynti keskustassa autolla taas kiroten liikennettä, loppupäivä Vantaalla palaverissa, kiireellä kotiin taas tuskaillen ja haukkuen kaikkia muita kuskeja, bussilla Kaapelitehtaalle esittelemään Helkama 101-pyöriä Design viikon vieraille, kyydillä onneksi kotiin.

Torstai: autolla Vantaalle ennen pahinta ruuhkaa, palavereja, kiireellä Olariin, kauppakierros juosten, ylinopeutta hakemaan muita Minkkejä Tuomarilasta ja Vallikalliosta, kauden avausottelu Lumossa, voitto pikkutytöistä 3-0 (täytyykin kirjoitella aiheesta nuoriso, kun tässä jossain välissä heruu aikaa).

Perjantai: liian myöhäinen herätys - aamiainen jäi välistä, kävellen Nihtisiltaan, työkaverin kyytiin ja Oittaalle virkistäytymään ja ulkoilemaan työpaikan kanssa ensin erilaisten esitysten muodossa, sitten frisbee golfilla ja ultimatella, lopuksi saunalla ja illallisella, virkistäytymistä jatkettiin Zetorissa Pepe Willbergin tahtiin ja yöllä kotiin.

Lauantai: pitkä, pitkä aamu, ei kiirettä mihinkään, aamiaista hyvin rauhallisesti, siivousta, omenapiirakoiden valmistusta, ruuanlaittoa, Harry Potterin -pelaamista, pyykinpesua, tallenteiden katsomista, lehtien lukua.

Sunnuntai: vielä tulossa, mutta tuleman pitää lentopallon katsomista, sirkusta ja liikuntaa, ainakin.

Kommentit

  1. Mua nykyään tosissaan kauhistuttaa kun nämä päivät ja viikot tuntuvat kuluvan niin nopeasti. Oikein hujauksessa.

    VastaaPoista
  2. Sama täällä. Ihan pian on jo joulu ja sitten taas kesä...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa