Ihania ihmisiä

Olen ollut hieman hukassa viime aikoina ja tarkoitus oli kirjoitella siitä. Ajattelin kuitenkin, että ei ketään kiinnosta minun ahdistuneisuuteni, itsesäälini ja omien murheiden pohdiskelu.

Onneksi on kuitenkin ihania kavereita, jotka järjestävät ohjelmaa minulle. Lauantai sujuikin evakossa ollessani oikein mukavasti ja kello juoksi kuin Usain Bolt konsanaan. Pääsin Hullujen Päivien hulinan jälkeen lounastamaan Krunikkaan makaronimössöä ja katsomaan samalla Raidia. Pitääkin lainata kysyinen "boxi", kun omistaja on sen itse saanut katsottua läpi. :) Sain myös lainaksi villatakin, kun itse en kiireessni ja tyhjäpäivuudessäni ollut ottanut sitä mukaan.

Krunikasta matka jatkui Vallilaan iltapäivä herkutteluille. Olin myöhässä, mutta onneksi minut otettiin silti mukisematta vastaan. :) En ollut muistanut edes meikata, mutta silti sanottiin, että näytän hyvältä. En uskonut, sillä olo ja mielentila kertoi sisäisesti jotain aivan muuta. Mutta seura ja ruoka oli ihanaa. Keskusteltiin nuorisosta, arkkitehtuurista, ruuasta, kaikesta. Ja mentiin lopulta teatteriin katsomaan modernia tanssia. Aivan uusi ja erilainen kokemus. Arvostan todella paljon tanssijoiden fyysistä työtä ja itsekin haluaisin hallita ja liikkuttaa vartaloa kuten he. Mutta en tiennyt, että kehonkielellä, musiikilla, muutamalla sanalla ja valoilla voidaan saada sellainen vaikutus. Olin mykistynyt. Alku oli todella ahdistava, lopussa alkoi tulla lisää liikettä, iloisuutta ja vauhtia, joten omakin olo parani. Sen verran hyvä mieli jäi, että pitää kyllä toistekin mennä katsomaan oikeaa tanssiesitystä.

Teatterin jälkeen menimme Juttutupaan, jossa oli tarjolla todella hyvää siideriä. Ihan omenamehun makuista kuivaa siideriä. Jotain englantilaista. Pizzjen ja parien lasillisten jälkeen oli pakko siirtyä seuraavaan paikkaan, kun esiintyvä bändi soitti niin kovaäänisesti. Seuraava paikka olikin sitten Sävel, jossa iltaa jatkettiin GT:llä ja vedellä ja kruunattiin rommototilla. Aika meni kuin siivillä ihanien ihmisten kanssa ja vasta valomerkin jälkeen oli aika lähteä metsästämään taksia kohti kotia.

Tänäänkin olen saanut nauttia taas ihanien ihmisten seurasta. Meillä oli nimittäin ekstratreenit. Paikalle oli saatu seitsemän minkkiä, eikä treeneisät olisi varmasti tullut loppua, ellei osan olisi tarvinnut mennä toimitsijoiksi. Hyvä meininki ja mukavia ihmisiä. Onneksi minkkejä näkee viikoittain ja joskus jopa vähän useammin.