Siirry pääsisältöön

Yllättävää

Tuolla kaupungilla liikkuessa kokee ja näkee koko ajan uusia asioita. Samalla ajattelee, että pitää sitten muistaa kirjoitella tänne. Vaan eipä sitä enää tässä vaiheessa mitään muista.

Tässä nyt ainakin kuva tuossa hotellin vieressä olevasta lasitornista:


Tänään tsekattiin kuitenkin Bostonin keskustaa. Tällä kertaa vasta ruokailumielessä, huomenna sitten ostosten toivossa. Menomatkalla oli mukavan turistiystävällinen taksikuski, joka esitteli paikkoja ja höpötteli urheilusta. Kysyi, että mitä lajeja me harrastetaan ja minun lajiksi tuli volleyballin sijaan lollipop hänen mielessään...

Pienen Market Squearen kävelykierroksen jälkeen päädyimme tex-mex-paikkaan, jossa kuvittelin oelvan ribsejä tarjolla. Vaan ei ollut. Perus fajitakset ja jälkkäriksi kookoksella kuorrutettua paistettua jäätelöä. Oli herkullista.

Paluumatkalla taksikuski kyseli, että mistä ollaan. Sanoi sitten samaan hengenmenoon "kiitos" ja kertoi käyneensä Tampereella. Eipä olisi ihan heti uskonut, että Bostonista löytyy musta taksikuski, joka on kotoisin Norsunluurannikolta ja käynyt Tamppereella. Amazing!

Bostonin keskusta näytti niin kivalta. Oli taas paljon kaikkea tarjolla. Pitää mennä kyllä heti huomenna uudestaan. Haluisin käydä myös Harvardin ja Cambridgen yliopistoalueilla, mutta siihen ei taida aika riittää. Olisi myös mukava käydä teatterissa ja risteilyllä ja vaikka mitä. New Yorkiin pääsy on myös yhä enenmmän mielessä...

Kommentit

  1. Hei!
    Siulla on ollut ihana matka. Oot nähnyt paljon ja pääsit vielä pitämään esityksen. Oliko miten pitkä esitys? Mie olisin jännittäny ja valmistellu esitystä jo kuukausia sitten. Miten sie vasta matkalla valmistaudut vai oliko niin tuttu aihe?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa