Sen verran hoppua harratusten, töiden ja kodinhoidon kanssa, ettei ehdi millään blogittamaan. Luulisi, että aikaa olisi edes pari minuuttia, mutta ei ole. Tai ainakaan oikeassa paikassa.
Viime viikolla työpäivät oli pitkiä ja iltaisin urheiltiin. Urheilut suoritettiin lähinnä yhteislenkkien muodossa. Oli maastopyöräilyä, juoksua, koordinaatiota, biitsiä ja taas koordinaatiota.
Viikonloppuna pyöräiltiin 24h Lohjan metsikössä. Oli rankkaa, vaativaa ja vähän pelottavaakin mutta myös kivaa. Oma pyörä oli lähes koko ajan ajossa, mutta minä en pyöräillyt kuin n.32km. Kolme kierrosta lauantaina ja yhden sunnuntaina. Lauantaina en enää uskaltanut kun ensin kuivuus oli hajottanut maan kivien ja juurien ympäriltä ja sen jälkeen sade kasteli ja samalla liukastutti edellä mainitut komponentit.
Yöllä en uskaltanut senkään vertaa ajaa, kun pimeys asetti lisähaasteita. Eikä pyöräkään olisi tainnut olla vapaana, sen verran tiiviisti sami sitä ulkoilutti. Rispekt! Ajamisen sijaan yöllä katsottiin tai oikeastaan kuunneltiin teltassa Suomen pronssipeliä kommarista.
Jääkiekosta puheen ollen, olen niin vaikuttunut Juhani Tammisen kommentoinnista radiossa Suomen välieräpelissä. :) Sitä elämystä on todella vaikea kuvailla, sen ei voi kuin itse kuunnella ja kokea. Pientä esimakua antaa Tamin kommentti välieräpelissä: "Tämä turnaushan on tyyliä "Win the right game" - "Voita oikea peli"!". ;)
Tämä viikko mennään taas kovaa. Eilen jo oli pitkä työpäivä ja päälle säbää. Tänään taas aherretaan tappiin asti ja sitten lähdetään vetämään fysiikkatreenejä. Huomennakaan ei päivällä levätä laakereilla, vaan palaveerataan urakalla ja illalla on Juoksukoulun viimeinen yhteislenkki, 1,5h lenkin muodossa. Jossain välissä pitäisi pestä viime viikonlopun kuraiset ja savuiset kamat, pihaa pitäisi hoitaa ja saada pölyt taas pois kotoa, että pystyy elämään. Koska ihan parin tunnin unilla en selviä, niin nukkuakin pitäisi vähintään 8 tunnin unet. Eikö päivässä voisi olla vaikka viisi tuntia enemmän...
Viime viikolla työpäivät oli pitkiä ja iltaisin urheiltiin. Urheilut suoritettiin lähinnä yhteislenkkien muodossa. Oli maastopyöräilyä, juoksua, koordinaatiota, biitsiä ja taas koordinaatiota.
Viikonloppuna pyöräiltiin 24h Lohjan metsikössä. Oli rankkaa, vaativaa ja vähän pelottavaakin mutta myös kivaa. Oma pyörä oli lähes koko ajan ajossa, mutta minä en pyöräillyt kuin n.32km. Kolme kierrosta lauantaina ja yhden sunnuntaina. Lauantaina en enää uskaltanut kun ensin kuivuus oli hajottanut maan kivien ja juurien ympäriltä ja sen jälkeen sade kasteli ja samalla liukastutti edellä mainitut komponentit.
Yöllä en uskaltanut senkään vertaa ajaa, kun pimeys asetti lisähaasteita. Eikä pyöräkään olisi tainnut olla vapaana, sen verran tiiviisti sami sitä ulkoilutti. Rispekt! Ajamisen sijaan yöllä katsottiin tai oikeastaan kuunneltiin teltassa Suomen pronssipeliä kommarista.
Jääkiekosta puheen ollen, olen niin vaikuttunut Juhani Tammisen kommentoinnista radiossa Suomen välieräpelissä. :) Sitä elämystä on todella vaikea kuvailla, sen ei voi kuin itse kuunnella ja kokea. Pientä esimakua antaa Tamin kommentti välieräpelissä: "Tämä turnaushan on tyyliä "Win the right game" - "Voita oikea peli"!". ;)
Tämä viikko mennään taas kovaa. Eilen jo oli pitkä työpäivä ja päälle säbää. Tänään taas aherretaan tappiin asti ja sitten lähdetään vetämään fysiikkatreenejä. Huomennakaan ei päivällä levätä laakereilla, vaan palaveerataan urakalla ja illalla on Juoksukoulun viimeinen yhteislenkki, 1,5h lenkin muodossa. Jossain välissä pitäisi pestä viime viikonlopun kuraiset ja savuiset kamat, pihaa pitäisi hoitaa ja saada pölyt taas pois kotoa, että pystyy elämään. Koska ihan parin tunnin unilla en selviä, niin nukkuakin pitäisi vähintään 8 tunnin unet. Eikö päivässä voisi olla vaikka viisi tuntia enemmän...
Lepäätkö sä nainen - ikinä? :)
VastaaPoistaSehän tässä onkin ongelma, kun taidan levätä liikaa, eikä ehdi kaikkea tekemään mitä haluaisi! ;)
VastaaPoista