Ikäraja ja politiikka

Viime aikoina on ollut keskustelua, että äänestysikärajaa voitaisiin laskea 16 vuoteen. Juttua on esim. täällä.

Kuuntelin eilen radiosta juttua asian tiimoilta. Minun mielestä ikärajaa voitaisiin hyvin laskea. En tiedä miten se vaikuttaa äänestysprosenttiin, mutta ainakin minä kuvitteleisin, että juuri tuon ikäisiltänuorilta löytyy intoa, ainakin osalta.

Radiojutussa haastateltiin jotakin ministeriä, en muista oliko se oikeusministeri Tuija Brax vai opetusministeri Henna Virkkunen. Tämä politiikan asiantuntija kuitenkin sanoi, että äänestysiän laskeminen tarkoittaisi sitä, että perheissä ja kouluissa pitäisi puhua enemmän politiikasta, koska nuorille se ei ole tuttu asia. Minä vaan kysyn, että kuinka monelle aikuiselle, siis yli 18-vuotiaalle, politiikka on selkeä ja tuttu asia. Ei ainakaan minulle.

Se mitä minä tiedän vaalikäytännöstä ja politiikasta perustuu pitkälle yläasteen historian oppitunteihin ja yhteiskuntaoppiin. Ja paljon paremmassa muistissa asiat olivat 16-vuotiaana kuin nyt. Minä äänestän jokaisissa vaaleissa, koska se on minusta kansalaisvelvollisuus. Käytän vaalikoneita ja katson ehdokkaiden ikää ja sukupuolta sekä koulutusta ja perhesuhteita. Näiden perusteella minä teen valintani. Eikä tuolla valinnalla ole minusta hirveästi tekemistä politiikan kanssa.

Minusta politiikka vain sotkee asioita, sillä se rajoittaa ihmisten mielipiteen vapautta ryhmämeiningillään, keinottelulla, keplottelulla ja periaatteellisuudella. Minusta ihmisen, oli se sitten nuori tai vanha, pitää valita ehdokkaansa omien mielipiteittensä ja näkemystensä mukaan, ei sen mukaan minkä värinen lippu ehdokkaalla on kädessä.