Siirry pääsisältöön

Kirjoja

Sairastellessa ei juuri muuta jaksanut tehdä kuin nukkua ja lukea kirjoja. Tuli "tuhottua" aika monta opusta ja tässä niistä pieni yhteenveto.

Paras:
Khaled Hosseini - Tuhat loistava aurinkoa
Kirjahan ei ole mikään kaunis tarina. Loppu on sentään melko onnellinen. Kirja kertoo afganilaisista naisista ja heidän asemastaan Afganistanissa muutaman menneen vuosikymmenen ajalta. Todella yksityiskohtaisesti ja totuutta säästelemättä kirjoitettu kirja.

1. perintöprinsessa:
Dan Brown - Enkelit ja Demonit
Aluksi vähän tahmea, mutta sitten erittäin jännittävä kirja Robert Langdonista, joka yrittää pelastaa Vatikaanin ja neljä kardinaalia tuholta. Tämäkin kirja oli hyvin yksityiskohtainen ja ehkä juuri siksi niin jännä. Paikat ja tunteet on hyvin kuvailtu ja vei mukanaan Roomaan. Tykkäsin myös uskonnon kyseenalaistamisesta ja tieteellisistä pohdinnoista.

Ei muita palkintosijoja toukokuun kirjoissa. Mutta kruunun tia tiaran päähänsä kyllä ansaitisi seuraava kirja, jonka luin jo aiemmin keväällä:
Sofi Oksanen - Puhdistus
En muista olenko jo ehtinyt tästä kirjasta kommenttini kertoa, mutta tässä kuitenkin sellainen. Kirja oli todella hyvin kirjoitettu. Kieli oli runsasta ja soljuvaa. Kohtaukset oli kerrottu selkäpiitä karmivan todenmukaisesti ja ykstyiskohtaisesti. Kirja vei mukanaan jo heti alkuunsa. Tässäkin kirjassa kerrottiin naisen asemasta. Tapahtumapaikkoina oli Viro, Venäjä ja Saksa melkein läpi 1900-luvun.

Talven ja kevään aikana on tullut lettua myös pari muuta kirjaa, jotka eivät ole olleet niin suuria kirjallisia menestyksiä, mutta mainittavia ennen jämäsijoja.
Liza Marklund - Paikka Auringossa

Annika Bengtzon -sarjaan kuuluva dekkari, kahdeksas sellainen, joka ei välttämättä pääse ihan parhaimmalle tasolle omassa sarjassaan. Kirjasta puuttu ehkä hiukan niitä yksityiskohtaisia oivalluksia ja nyansseja, joita aikaisemmissa Marklundin Anika -kirjoissa on ollut. Nopeasti luettava ja hyvin etenevä, mutta alkaa ihan vähän toistamaan samoja juttuja kuin edellisissä sarjan kirjoissa.

Sujata Massey - Rei Shimura Havaijilla
Rei Shimura -sarjan kymmenes ja samalla viimeinen kirja. Aloitin sarjan puolesta välistä, eli Morsiuskimonosta. Ihastuin kirjaan ja etsin käsiini loputkinkirjat. Loppuvaiheessa luin ensin kaksi viimeistä englanniksi ja sitten suomeksi, koska kaikkea en ymmärtänyt englanninkielisistä, mutta halusin lukea ne heti, kun tulivat julkisuuteen, sillä halusin tietää mitä Reille tapahtui. Tämäkin kirjasaraja alkoi heikkenemään ajan myötä. Viimeinen kirja tuntuu olevan kuin pakolla kirjoitettu. Tarina etenee, mutta hieman kangerrellen ja koko kirja on jätetty melko lyhyeksi. Harmittavaa, että viimeinen kirja ei kruunannut muutne niin loistavaa sarjaa.

Lisäksi on tullut luettua erityisesti lentokoneessa jotain sattumanvaraisia ostoksia lentokentältä. Kirjat ovat olleen enemmän ja vähemmän hölynpölyä suhteista. Helppoja luettavia ja jopa mieltä keventäviä

Jämäsijat Toukokuussa:
Sophie Kinsella - Himoshoppaaja -kirjat
Aikaisemmin taisinkin jo mainita, että olen lukenut Himoshoppaaja -kirjoja (Himoshoppaajan salaiset unelmat ja Himoshoppaaja vierailla mailla) elokuvaa varten. Päätin lukea myös loput kolme (Himoshoppaajan ratkaiseva askel, Himoshoppaajan sisko ja Hmoshoppaajan vauva), sillä kirjat olivat niin älyttömiä ja kuitenkin aika hauskoja. Kirjat luki nopeasti läpi ja välillä tunsi niin myötähäpeää, iloa, surua kuin noloutta. Sarja on minun mielestäni ehkä tullut jo päätökseensä, mutta kuulemma kirjoja olisi vielä tekeillä. Todella hyvä mielikuvitus täytyy kirjoittajalla olla, jos vielä meinaa jotain uutta keksiä.

Luettavana on tällä hetkellä Madventures -kirja ja Havukka-ahon ajattelija. Havukka-ahon ajattelija on ollut työn alla jo pitkään, mutta se vaan ei jotenkin ole edennyt. Madventures -kirjassa olen päässyt hyvin alkuun, mutta kun siinä ei ole yhtenäistä juonta, niin se on helppo jättää kesken muiden eteen tulleiden kirjojen tieltä.

Kaapissa odottaa jonkinlainen pino uusia, vielä lukemattomia kirjoja. Kun sain eniten lukemista odottaneet karsittua, niin nyt en ole jaksanut tarttua vielä mihinkään. Joko en ole tutkinut kaappia tarpeeksi hyvin tai sitten mikään ei ole vielä oikein pistänyt silmään. Eiköhän sieltä jokin kuitenkin aika pian tule poimituksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

:)

Olipa isoja banaaneja kaupassa. Pakkohan niitä oli ostaa. :) Ovat vielä Reilun Kaupan banaaneja. :) Eivät edes mahtuneet omaan kiikkuunsa, vaan putosivat appelsiinien päälle. Jaffa-appelsiinit ovat muuten ihan älyttömän hyviä, todella mehukkaita. Vaikka kuvasta ei uskoisi, niin appelsiinit ovat ihan normaalikokoisia, eli vähän tennispalloja suurempia. :) S-kaupasta nämäkin herkut... :)

Erinomainen käsivoide ja muutenkin kuivan ihon pelastaja

Kovilla pakkasilla tuppaa kädet kuivumaan. Kasien kuivuessa myös kynnet hapertuu. Pitkän etsinnän jälkeen olen viimein löytänyt hyvän käsivoiteen. Se on Foreverin Aloe Propolis Creme . Voide sisältää aloeveraa, propolista eli mehiläisvahaa ja kamomillauutetta. Tuote ei sisällä ollenkaan vettä. Voide toimii hyvin niin kuiville käsille, jaloille kuin muillekin kuiville alueille. Sami sai melkoiset fros bitet poskiin, mutta rasvasi välittömästi sisälle päästyään propoliksella ja nyt ei ole enää mitään jälkiä. Minulla taas jalat kuivuvat ihan älyttömästi hikoillessa monoissa, pelikengissä ja tallustellessa biitsikentällä. Propolis-voiteella ne saan nopeasti pehmeiksi. Voide imeytyy erittäin nopeasti, eikä jätä tahmaista pintaa. Tuoksu on todella mieto ja voidetta on helppo levittää, vaikka se on melko paksua. Matkoilla ja aina käsilaukussa pidän L'Occitanen käsivoidetta , matkaversiona. Tämä käsivoide toimii myös hyvin. Se on paksua ja kosteuttaa kädet mukavasti. Imeytyminen voisi olla