Siirry pääsisältöön

Hiihtomuoti ja muita tarinoita talviurheilusta

Viime aikoina ollaan käyty aika tiheään rinteessä. Niin kuin moni muukin, sillä kelit ovat olleet todella lositavat jopa täällä eteläisimmässä maan osassa. Pakkanenkin on ollut hyvällä päällä ja ilmaantunut paikalle, joten on voinut pukeutua ihan oikeasti talvivausteisiin.

Me ollaan panostettu aika paljon vaatteisiin. Tämä ei tarkoita sitä, että ne olisivat kaikista kalleimpia, vaan että ne ovat toimivia ja omannäköisiä ja itselle sopivia. Suurin panostus on varmsti alusvaatteissa. Niitä löytyy joka lähtöön. On X-bionic ja X-sock, on Halti ja Under Armour, on The North Face, on myös RipCurl ja Rukka. Ja nämä vain siis alimmissa kerroksissa.

Sain joululahjaksi Samilta Haltin Tanja Poutiaisen asun.


Se on olut todella toimiva ja minusta hyvännäköinenkin. Se on kevyesti topattu, joten alle ei tarvitse ihan niin paljon laittaa kamaa ja siinä on erittäin hyvä t leikkaukset. Ennen Tanjaa käytin Peakin laskutakkia. Housut tässäkin kuvassa ovat Tanjan asusta.


Tämä on myös kiva, mutta siinä ei ole lumilukkoa, sen kaulus ei mene kiinni, jos välissä on Buffia ja alle ei mahdu selkäpanssari. Käytänkin tätä takkia nyt lähinnä muuten ulkoillessa ja siviilissä . Tykkään kovasti sen väristä ja siinä olevasta irtovuoresta, jota voi käyttää takkina myös sellaisenaan.

Tämän Peakin hankin, kun aiemmassa laskutakissa ei ollut ollenkaan vuorta. Olen kuitenkin sellainen vilukissa, että pitäisi lastata kaikki vaatteet päälle, jos haluaisin pärjätä vanhalla Bonfirellä. Tämä tuli testattua taas viime viikonloppuna. Jalassa tässä on Rossignolin laskuhousut. Nämä housut ovat pari vuotta vanhat ja hankin ne, kun vanhat housut eivät menneet kiinni lonkkahousujen kanssa. Näitä siis käytän lähinnä lautaillessa. (viime sunnuntainakin piti lautailla ja siksi tuo varustus, mutta vaihdommekin suksiin viime tipassa). Noissa housuissa on puutteena se, ettei niissä ole henkseleitä, eikä lahkeissa vahvikkeita. Onneksi minull aon kuitenkin Bonfiren vyö ja osaan parsia sen verran, että terävien suksien kanttien leikkausjäljet saa paikattua.


Alus- ja päällysvaatteiden lisäksi on siis käytössä Kari Traan mallistosta kypärä, lonkkanousut, selkäpanssari (valitettavasti en muista noiden merkkejä), rannetuelliset lasketteluhanskat, Buffeja ja silkkihansikkaat.

Varusteina rinteessä on joko lauta tai sukset. Lautasetti sisältää tällä hetkellä K2:sen Luna-laudan, Burtonin shampanjan väriset siteet (Lexa) ja nahkaiset kengät (Supreme). Suksisetti sen sijaan sisältää Atomicin ST12-sukset, Salomonin monot (Mynx) ja Exelin sauvat. (malli ei viimeksi mainitulle nyt ole muistissa)

Välineet on siis kunnossa ja niillä on hyvä päästellä, kun ei tarvitse murehtia muusta kuin laskulaidoista. :)

Mutta siihen, että rinteeseen on eksynyt pari muutakin kuin me. Siellä on nimittäin näkynyt pari metristä, hyvin kapeaa ja suoraa laskusuksea, neonväristä haalaria, vyölaukkua ja myös superkireää laskuhousua. Onhan tuolla nähty myös karvakauluksellista, kultakoristeltua asua, telemark-mekkoja, tupsupipoja ja muita ennemmin 80-luvulla enemmän suosiossa olleita varusteita. Onhan se hienoa ja legendaarista, ja kukin tavallaan! :)

Niin ja sitä lisäjuttua talviureilusta tulossa omassa postauksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa