Viikonlopulle ei ollut juurikaan mitään suunnitelmia. Mutta silti se täyttyikin mitä moninaisimmilla askareilla, joissa pääosissa oli suksia.
Lauataina vietimme pitkän aamun ja saimme yllättäviä aamiaisvieraita. Aamiaisvieras teki mukavan stopin kahville ostoskierroksensa päätteeksi. Edellisenä päivänä hankitut sisustustarpeet olivat saaneet lisävahvistuksia kierroksella ja niihin liittyen minä sain vierailulla tärkeää tietoa tekemisieni pohjalle.
Kun sitten päivällä olin asettunut koneen ääreen kirjoittelemaan omaan ja muiden blogeihin sekä lukemaan uutisia, minulle ilmoitettiin, että nyt mennään Otaniemeen laittamaan sukset ja laudat kuntoon. Ja niinpä sitä sitten mentiin. Elämäni ensimmäisen kerran minäkin sulattelin vahaa ja voidetta sekä harjasin pohjia. Ja mukavaahan se oli. Haastavammat hommat, kuten siklauksen jätin kuitenkin taitavammille. Kanttien terottamiseen ei kumpikaan meistä ryhtynyt.
Kunnostuspuuhat veivätkin yllättäen, mutta erittäin nopeasti, niin paljon aikaa, ettei ehditty kauppoihin vaan oli pakko tyytyä heti aamiaisen jälkeen kebabiin. Testattiin meille suositeltua paikaa ja oltiin ihan tyytyväisiä. Vaikka täytyy tähän väliin sanoa, että on kebabien taso Suomessa laskenut todella paljon siitä mitä se oli n. 10 vuotta sitten. Silloin edes kysyttiin, että laitetaanko tulisella vai miedolla kastikkeella. :)
Tänään lähdettiin melkein heti heräämisen jälkeen rinteeseen, kun oli niin kaunis päivä. Suunnattiin tällä kertaa Vihtiin. Minähän hankin viime vuoden puolella laskettelumonot, kun en uskaltanut olkapään takia laudalle lähteä. Suksia olenkin sitten vuokraillut jos minkälaisia, mitä missäkin on ollut tarjolla. Vihtiin suuntasimme myös sen takia, että siellä on paras valikoima testisuksia vaivaiseen 10 euron hintaan ja suksia saa vaihdella ihan niin usein kuin vain jaksaa. Niinpä minäkin testasin tänään kolmia suksia. Kaksi Atomiceja ja yksiä Salomoneja. Aikaisemmin olen testannut yksiä muita Atomiceja, Rossignoleja sekä Fischereitä. Näistä aikaisemmin mainituista Fisherit ovat olleet ehdottomasti parhaat. Mutta tänään löysin omani.
Olen koko talven miettinyt, että pitäisikö ostaa sukset vai ei. Vuokraaminen on aika kallista, mutta olen ajatellut siirtyä takaisin laudalle heti kun olkapää kestää pientä hittiä. Olen kuitenkin jäänyt vähän koukkuun suksiin, ainakin nyt kun Samikin oli liikkeellä suksilla ja hän pystyy neuvomaan ja opettamaan minua, miten carvereilla oikeasti lasketaan ja miten saadaan g-voimat kunnolla käyttöön. Rakastan lautailun rentoutta ja sryhmässä se onkin paras väline, varsinkin jos kaikilla muilla on lauta. Mutta rakastan myös vauhtia, jonka suksilla saa ja sitä voiman tarvetta, jotka kunnon carverit vaativat. Niinpä päädyin tänään ostamaan itselleni Atomicin naisten kilpapuikat Atomic Race ST12.
Kun testailin eri suksia oli kokeilusa niin miesten kuin naisten varusteita. Onneksi nykyään tehdään molemmille omia, sillä onhan se voiman määrä aika eri naisilla kuin miehillä. Olihan miesten suksilla hyvä laskea, mutta en jaksaisi laskea ihan koko päivää niin voimaa vaativasti. Ja vaikka olen skimbaamisessa täysin amatööri, ainakin Samiin verrattuna, niin sanoin melkein sanasta sanaan kuten joku pro näisät suksista, jotka valitsin:
"Women specific slalom ski, there is a 160cm useable for lighter men though. The ST has a a softer flex, larger sidecut and all the speed of the senior 12 model but with more tolerance and less bite in tricky situations. If you’‘d like a ski with razor sharp responses but without having to work out constantly, either in the gym or slopes then the ST 12 will give you some great sensations and a reassuring feeling of control at all but high level race slalom speeds."
Nyt minulla on siis täydet skimba- että lautavarusteet ja voin käyttää niitä tilaisuuden tullen ihan miten parhaaksi näen. Vaikka laudalle menoa saa silti vielä vähän odottaa...
Lauataina vietimme pitkän aamun ja saimme yllättäviä aamiaisvieraita. Aamiaisvieras teki mukavan stopin kahville ostoskierroksensa päätteeksi. Edellisenä päivänä hankitut sisustustarpeet olivat saaneet lisävahvistuksia kierroksella ja niihin liittyen minä sain vierailulla tärkeää tietoa tekemisieni pohjalle.
Kun sitten päivällä olin asettunut koneen ääreen kirjoittelemaan omaan ja muiden blogeihin sekä lukemaan uutisia, minulle ilmoitettiin, että nyt mennään Otaniemeen laittamaan sukset ja laudat kuntoon. Ja niinpä sitä sitten mentiin. Elämäni ensimmäisen kerran minäkin sulattelin vahaa ja voidetta sekä harjasin pohjia. Ja mukavaahan se oli. Haastavammat hommat, kuten siklauksen jätin kuitenkin taitavammille. Kanttien terottamiseen ei kumpikaan meistä ryhtynyt.
Kunnostuspuuhat veivätkin yllättäen, mutta erittäin nopeasti, niin paljon aikaa, ettei ehditty kauppoihin vaan oli pakko tyytyä heti aamiaisen jälkeen kebabiin. Testattiin meille suositeltua paikaa ja oltiin ihan tyytyväisiä. Vaikka täytyy tähän väliin sanoa, että on kebabien taso Suomessa laskenut todella paljon siitä mitä se oli n. 10 vuotta sitten. Silloin edes kysyttiin, että laitetaanko tulisella vai miedolla kastikkeella. :)
Tänään lähdettiin melkein heti heräämisen jälkeen rinteeseen, kun oli niin kaunis päivä. Suunnattiin tällä kertaa Vihtiin. Minähän hankin viime vuoden puolella laskettelumonot, kun en uskaltanut olkapään takia laudalle lähteä. Suksia olenkin sitten vuokraillut jos minkälaisia, mitä missäkin on ollut tarjolla. Vihtiin suuntasimme myös sen takia, että siellä on paras valikoima testisuksia vaivaiseen 10 euron hintaan ja suksia saa vaihdella ihan niin usein kuin vain jaksaa. Niinpä minäkin testasin tänään kolmia suksia. Kaksi Atomiceja ja yksiä Salomoneja. Aikaisemmin olen testannut yksiä muita Atomiceja, Rossignoleja sekä Fischereitä. Näistä aikaisemmin mainituista Fisherit ovat olleet ehdottomasti parhaat. Mutta tänään löysin omani.
Olen koko talven miettinyt, että pitäisikö ostaa sukset vai ei. Vuokraaminen on aika kallista, mutta olen ajatellut siirtyä takaisin laudalle heti kun olkapää kestää pientä hittiä. Olen kuitenkin jäänyt vähän koukkuun suksiin, ainakin nyt kun Samikin oli liikkeellä suksilla ja hän pystyy neuvomaan ja opettamaan minua, miten carvereilla oikeasti lasketaan ja miten saadaan g-voimat kunnolla käyttöön. Rakastan lautailun rentoutta ja sryhmässä se onkin paras väline, varsinkin jos kaikilla muilla on lauta. Mutta rakastan myös vauhtia, jonka suksilla saa ja sitä voiman tarvetta, jotka kunnon carverit vaativat. Niinpä päädyin tänään ostamaan itselleni Atomicin naisten kilpapuikat Atomic Race ST12.
Kun testailin eri suksia oli kokeilusa niin miesten kuin naisten varusteita. Onneksi nykyään tehdään molemmille omia, sillä onhan se voiman määrä aika eri naisilla kuin miehillä. Olihan miesten suksilla hyvä laskea, mutta en jaksaisi laskea ihan koko päivää niin voimaa vaativasti. Ja vaikka olen skimbaamisessa täysin amatööri, ainakin Samiin verrattuna, niin sanoin melkein sanasta sanaan kuten joku pro näisät suksista, jotka valitsin:
"Women specific slalom ski, there is a 160cm useable for lighter men though. The ST has a a softer flex, larger sidecut and all the speed of the senior 12 model but with more tolerance and less bite in tricky situations. If you’‘d like a ski with razor sharp responses but without having to work out constantly, either in the gym or slopes then the ST 12 will give you some great sensations and a reassuring feeling of control at all but high level race slalom speeds."
Nyt minulla on siis täydet skimba- että lautavarusteet ja voin käyttää niitä tilaisuuden tullen ihan miten parhaaksi näen. Vaikka laudalle menoa saa silti vielä vähän odottaa...
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!