Siirry pääsisältöön

Vierivä kivi ei sammaloidu...

Olipa niin hektinen viikonloppu, ettei ehtinyt rustata blogiin mitään. Eilenkin olisi ollut loistava päivä kirjoittaa tasa-arvosta, kun oli oikein tasa-arvon päivä. Mutta se juttu tulee sitten myöhemmin...

Viikonlopun menot alkoivat perjantaina ylipitkällä työpäivällä ja yhdellä Skype -kokouksella. siitä suoraan Karkkilaan ja siellä ruokaa ja Seiskoja. Lauantaiaamuna aikaisin ylös ja laittamaan parkettia vanhempien makkariin. Meillä kun jäi hieman yli Karelian valkoöljyttyä saarniparkettia.


Samaan aikaan, kun parkettia laitettiin makkariin, minä ompelin verhoja makkariin. Oli pakko saada verhot, että uskaltaa taas nukkua... ;) Hankittiin makkariin ja olkkariin Kirschin kolmekiskoiset paneeliverhokiskot, joissa tuli mukana kätevät paneelit, joihin verhot kiinnitetään tarralla. Ja nyt on sitten verhot paikallaan. (kuva tulossa)

Karkkilasta lähdimme hyvin syöneinä kohti Pakkalan Bauhausia. Matkalla poikkesimme kuitenkin Veromiehen K-Rautaan katsomaan kiukaan kiviä. Meidän Pikkutonttuun, kun ei 80 kiloa kiviä vielä riittänyt... :O Bauhausissa taas yritimme valita valaisimia olohuoneeseen ja eteiseen ja pieneen huoneeseen, mutta mitään ei tällä kertaa tarttunut mukaan. Uusi yritys joku toinen kerta. Sen sijaan matkaan Bauhausista tulivat Elfan hyllyt pikkuhuoneeseen.

Bauhausista sitten Oulunkylän K-Rautaan, jossa tiesimme niitä samoja kiukaankiviä olevan, joita meillä nyt jo Pikkutontussa majaili. 17.22 lähdimme ajamaan kotia kohti. Minun oli tarkoitus ehtiä 18.19 lähtevään bussiin ja käydä sitä ennen suihkussa ja laittaa itseni edustuskuntoon. No, kotona olimme 17.45 ja toiminta alkoi. Ihan en ehtinyt 18.19:sta, mutta sami lähti heittämään minua bussille. Bussi oli meidän pysäkillä juuri, kun tulimme Kokinkyläntielle. Niinpä sami lähti seuraamaan bussia ja toivoi, että se pysähtyisi jollekin pysäkille. Onneksi se stoppasikin Kokinkyläntien viimeisellä pysäkillä, joten minä sitten jäin Olarinluoman ensimmäiselle pysäkille odottelemaan bussia.

Bussin vaihto onnistui ihmeen nopeasti Ruoholahdessa ja jäin pois bussista rautatieaseman edessä. Siitä sitten pikaravia Meccaan ja ehdin kuin ehdinkin sinne ennen klo 19. Meccassa vietettiin Tähjäjoen Pian ja Kuusiston Sannan synttäreitä. Ensin oli tarjolla kuoharit ja sitten päästiin valikoimaan alkupaloja. Kaikki kuulostivat niin herkullisilta ja hyviltä. Onnkei sruokavalioni ei kaikkia salli, niin minulle alkupalaksi päätyi Makisushi. Pääruuaksi valitsin ankkaa, joka oli erittäin herkullista. Jälkiruuaksi nautin Cocoa, eli jäädytettyö kookospannacottaa. Annokset olivat aika pieniä, mutta ruoka oli oikein hyvää. :)

Meccasta lähdimme porukalla Luxiin. Siellä jouduimme hieman jonottamaan, mutta aika sujuvasti pääsimme kuitenkin sisään. Ohituskaistallehan meillä ei ollut asiaa, joten kiltisti seinoimme tavisten jonossa. ;) Mennessämme sisään paikka oli viel äaika tyhjä, mutta täyttyi kyllä vähitellen. Kotiin lähdimme yhden maissa.

Sunnuntaiaamunajoku ihme sai minut ylös jo yhdeksältä. alimme sitten samantien asentamaan lauantaina ostettuja Elfoja. Ja kappas kappas vaan, olin valinnut väärtä hyllyjenpitimet! Ei muuta kuin tarrat takaisin kiinni pitimiin ja vaihtoon. Otti kyllä päähän niin rankasti, ettei voi muuta sanoa. Sahasimme kuitenkin liian pitkät hyllyt oikeisiin mittoihin.

Sitten olikin vuorossa äänestysreissu. Äänestäminen meni npeasti, kun jonoa ei juuri ollut ja ehdokaskin oli valittu jo etukäteen. Yritin myös käyttää hyväkseni Allakkani antamaa vinkkiä: "Äänestä sitä henkilöä, jooka lupaa vhiten, silloin myös petyt vähiten." Bernhard Baruch (1870-1965). Äänestämästä ruokakauppaan ja kotiin. Sami meni ystävällisesti tankkaamaan, kun minä lähdin lounaan jälkeen ajamaan Saloa kohti. Kotoa lähtiessä aurinko vielä paistoi, mutta koko matkan keli synkkeni ja synkkeni. Kun Saukkolassa vaihdoin Äitin ja Iskän kyytiin oli keli jo aika sumppuinen. Lunta tuli taivaalta ja kovasti. Pääsimme kuitenkin ehdin nahoin perille, vaikka Salossa meinasi matka tyssätä siirtymiseen autosta Salohalliin. ;)

Pelissä Viesti tarjosi aikamoista tulitusta, eikä Orpolla ollut oikein sanan sijaa. Koko Viestin joukkue pelasi loistavaa poeliä yhdessä! Pallo nousi Riinalle ja hyökkääjät tappoivat kovilla tehoilla. syöttö oli Viestillä paha ja torjunta ja puolustus säestivät. 3-0 ja kotiin oli illan tahti! Kiitos muuten Lotalle ja Tenelle loistavasta peliseurasta! Ja tsemppiä sekä heille että Viestille tämän päivän kamppailuihin! :)


Salossa oli lunta tullut pelin aikana ainakin 5 cm. :) Hiihtokelit siis jatkuvat! ;) Mutta mutta ajokeli ei kyllä ollut ehkä nautinnollisin mahdollinen. Lumimyrsky oli aiheuttanut ainakin kaksi rekan ulosajoa ja kaatumista ja nopeudet olivat todella pienet. Moottoritielläkin ajettiin vain 60km/h. koska minulla on kokemusta aika paljon myös huonossa kelissa ajamisesta ja Avensis on hyvä auto, niin pääsin turvallisesti perille. Yritin kuunnella radiota, että missä mennään onnettomuuksien suhteen, mutta kaikki kanavat syytivät vain vaalituloksia ja puoluejohtajien haastatteluja. Ihan kotiin asti en vielä päässyt, sillä käivn töissä hoitamassa pari asiaa. Ja siitä sitten kotiin.


Kotona minua odotti uuden saunan ensikokeilu. :) Pikkutonttu antoi oikein pehmeät löylyt ja tuore puu tuoksui ihanalle. Samin tekemät ilmastoinnit toimivat lositavasti ja sauanssa riitti happea kunnolla. Minäkin siis viihdyin saunassa normaalia yhtä minuuttia kauemmin. ;)

Siitä sitten nukkumaan ja maananataina aamulla seiskaan töihin. Ja töitä riittää, olin heti aamulla melkein 5 tuntia puhdastilassa mittailemassa näytteitä ja vaihtamassa ajoja. Lounaan jälkeen olikin sitten vuorossa palaveri ja sen jälkeen jatkettiin taas töitä. Viidelt aoli jälleen Skype -palaveri ja 17.30 lähdin biitsihallille. 1,5h palloilua ja suihkun jälkeen Bauhausiin vaihtamaan niit vääriä osia. Bauhausista tarttui ylläriylläri mukaan myös lisää tarvikkeita. Mutta valitettavasti vielä eivät kotiin asti päätyneet yrttien siemenet. Ne pitää kyllä hakea heti ensi viikonloppuna tai jopa aikaisemmin. Ohrat onneksi tajusin ottaa jo lauantaina! Ne pitää vaan laittaa hetimiten kasvamaan. ;)

Bauhausista kotiin ja asentamaan samantien Elfat paikoilleen. Myös siivouskaappiin tuli muutama Elfahylly, jotka asennettiin samantien. Sitten enää päivällinen ja siinäpä se ilta sitten menikin. Nyt ollaan taas töissä ja päivittämässä blogia! Juuri ilmoittauduttiin Maijun kanssa Likkojen Lenkille ja kohta alkaa taas mittaussessiot! Eipä tule ainkaan aika pitkäksi, eikä sammaloidu, kun koko ajan on liikettä suuntaan jos toiseen! ;)

Kommentit

  1. Vai Skype-palavereissa oot istunut. Kaverini lähti kyseiseen puljuun töihin Tallinnaan viime vuonna.

    VastaaPoista
  2. Skype on tosi toimiva ja järkevä keksintö! Terveisiä vaan kaverillesi! ;) Kaikkea ne virolaiset keksiikin...

    VastaaPoista
  3. Huuh, mikä päivitys! Reipasta menoa!! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa