Siirry pääsisältöön

Lomalta palattu jälleen

Tänään aamulla oli ulkona kiva yllätys, kun heräsi. Siellä oli lunta ja paljon! :) Nyt voisi päästä jopa hiihtämään ihan Espoossakin, ellei tietenkin ala sataa vettä tai mene muuten plussan puolelle. Sunnuntaille on ennustettu vesisadetta, mutta onneksi siihen on vielä niin pitkä aika, että se ehtii muuttua lupaavammaksi hiihtokelien suhteen. Rinteeseen ei Etelä-Suomessa tällä hetkellä ihan hirveästi kiinnosta mennä, koska Åren rinteet olivat sen verran pitkiä ja tuolihissit mukavia, että pikkunyppylät tuntuvat aika ankeilta.

Mutta siis lomalta palattiin sunnuntai-iltana. Kauhulla jo ajattelin, että mitäköhän se meinaa, että sunnuntaina tullaan iltasella ja maanantaina heti töihin, mutta hyvin meni. Maanantai ja tiistai ovat olleet sellaista rumbaa, että pakko on ollut sopeutua. Unetkin ovat vähän jääneet vähiin, mutta onneksi on ainakin lauantai vapaa ensi viikonloppuna. Sen verran hyvä lomasetti oli joulun ja viime viikon summana, että työt unohtuivat hyvin, mieli koki eksponentiaalisen parannuksen ja fysiikka saatiin taas kohenemaan.

Lomalla parasta oli seura ja ruoka ja tietenkin talviurheilu. Joka päivä 4-5 tuntia rinteessä, päälle mahdollisesti 0,5-1 tunnin hiihtolenkki ja hyvä ruoka. Myös uusi lajikokemus, jääkiipeily, oli loistava. Nyt kun saisi pidettyä aktiviteettitason yhtä korkealla, niin olisi mahtavaa. Tietenkin työt vievät suurimman osan päivästi ja hyvä oli nukkua tarpeeksi, mutta eiköhän sitä liikkuakin ehdi. Tulin nimittäin lomalla siihen tulokseen, että syön mielummin hyvin ja välillä lipeän tiukasta ruokavaliosta ja liikun siihen päälle paljon, kuin kärsin nälkää ja olen pinna kireällä.

Laittelen kuvia ja muita muistoja lähitulevaisuudessa reissusta! Nyt on sen verran kiirettä töissä, harrastuksissa ja kotonakin, ettei vaan ehdi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa