Olen vuoden alusta yrittänyt muuttaa ruokavaliota. Kaikeksi onneksi se ei ole jäänyt yritykseksi, vaan ihan oikeaa muutosta on tapahtunut. Ruokavalion uudistusta avustaa Samin halu tarkkailla ruuan laatua.
Kotona siis syömme niin puhdasta ruokaa mahdollista. On paljon luomua ja käsittelemätöntä ruokaa. Yritämme välttää kaikkia E-koodeja ja muita korvikkeita, joita on esimerkiksi kevyttuotteissa. Emme myöskään syö juurikaan sokeria ja tyhjiä hiilareita.
Ja kun panostaa ruuan laatuun ja makuun, niin ei tule syötyäkään niin paljon. Tämä oppi on myös luettavissa Mireille Guilianon kirjasta "Ranskattaret eivät liho". Kirjassa ja omassa ruokavaliossa painotetaan myös nesteitä. Juonkin siksi paljon teetä ja vettä. Kolmas hyvin opettavainen ajatus kirjasta on tasapainon pitäminen. Jotta ruoka ei olisi ihan koko aikaa mielessä täytyy mukana kantaa välipaloja, hedelmiä, keittoja, puuroja tai vihanneksia. Kun ei ole koko ajan nälkä, niin ei ruokakaan ole päällimmäisenä ajatuksena. Ja jos lounaalla syö enemmän, niin illalla sitten vähemmän. Minä kyllä on syön mielummin päivällä vähemmän, ettei ala väsyttää ja illalla sitten hieman vähemmän, mutta herkutellen.
Ulkomailla kannan mukanani termospulloa, jossa on teetä, vihreää, valkoista tai rooibusta. Syön paljon salaatteja, lihaa ja antipasto-ruokia. Leipääkin vähän ja välillä myös pieniä annoksia pastaa.
Nauttiakin saa, mutta vasta sitten, kun on sisäistänyt täysin ruokavalion ja hallitsee himonsa. Olen nauttinut ihan pieniä annoksia todella tummaa (85%) suklaata pari kertaa. Kuinka nuo maistuvatkaan niin hyviltä, kun ei mässytä joka päivä, eikä kerralla liikaa.
Uusi ruokavalio tuntuu ja maistuu hyvältä. Vaikka kiloja ei tipu urakalla, niin suunta on oikea. Ja koska minulla ei ole kiirettä, niin voin hyvillä mielin jatkaa ruokavlaion sisäistämistä, kehon trimmaamista ja katsoa mitä tapahtuu. Tällainen nautinnollinen ruokavalio ei vaadi suurta itsekuria, eikä vie hermoja, eikä ole nälkä. Seuraavaksi kirjoitankin miltä uusi elämä on tuntunut pään sisällä. :)
Kotona siis syömme niin puhdasta ruokaa mahdollista. On paljon luomua ja käsittelemätöntä ruokaa. Yritämme välttää kaikkia E-koodeja ja muita korvikkeita, joita on esimerkiksi kevyttuotteissa. Emme myöskään syö juurikaan sokeria ja tyhjiä hiilareita.
Ja kun panostaa ruuan laatuun ja makuun, niin ei tule syötyäkään niin paljon. Tämä oppi on myös luettavissa Mireille Guilianon kirjasta "Ranskattaret eivät liho". Kirjassa ja omassa ruokavaliossa painotetaan myös nesteitä. Juonkin siksi paljon teetä ja vettä. Kolmas hyvin opettavainen ajatus kirjasta on tasapainon pitäminen. Jotta ruoka ei olisi ihan koko aikaa mielessä täytyy mukana kantaa välipaloja, hedelmiä, keittoja, puuroja tai vihanneksia. Kun ei ole koko ajan nälkä, niin ei ruokakaan ole päällimmäisenä ajatuksena. Ja jos lounaalla syö enemmän, niin illalla sitten vähemmän. Minä kyllä on syön mielummin päivällä vähemmän, ettei ala väsyttää ja illalla sitten hieman vähemmän, mutta herkutellen.
Ulkomailla kannan mukanani termospulloa, jossa on teetä, vihreää, valkoista tai rooibusta. Syön paljon salaatteja, lihaa ja antipasto-ruokia. Leipääkin vähän ja välillä myös pieniä annoksia pastaa.
Nauttiakin saa, mutta vasta sitten, kun on sisäistänyt täysin ruokavalion ja hallitsee himonsa. Olen nauttinut ihan pieniä annoksia todella tummaa (85%) suklaata pari kertaa. Kuinka nuo maistuvatkaan niin hyviltä, kun ei mässytä joka päivä, eikä kerralla liikaa.
Uusi ruokavalio tuntuu ja maistuu hyvältä. Vaikka kiloja ei tipu urakalla, niin suunta on oikea. Ja koska minulla ei ole kiirettä, niin voin hyvillä mielin jatkaa ruokavlaion sisäistämistä, kehon trimmaamista ja katsoa mitä tapahtuu. Tällainen nautinnollinen ruokavalio ei vaadi suurta itsekuria, eikä vie hermoja, eikä ole nälkä. Seuraavaksi kirjoitankin miltä uusi elämä on tuntunut pään sisällä. :)
Hyvä että oot saanut ruokavalion kuntoon.
VastaaPoistaTärkeää on tosiaan laatu, tasapaino ja monipuolisuus.
Kaikkea ei kannata syödä mitä kaupan hyllyiltä löytyy. Kilohinta kertoo yleensä paljon, vaikka pelkkä hinta ei laatua takaakkaan.
Itsellä toimii tasapaino hyvin sillä tavalla, että pidän huolta siitä että proteiinia tulee riittävästi (sopivasti) lautaselle, esim. raejuustoa ja kotona uunissa paistettua kalkkunafilettä.
Siihen sitten mukaan hyvälaatuista oliiviöljyä sellaiset 7-8 gr ja sopivasti vihanneksia tai hedelmiä. Hiilihydraattia pitää olla riittävästi, mutta ei liikaa. Sen kyllä oppii huomaamaan missä raja menee.
Ruisleivästä tykkään kanssa paljon, siitä saa paljon kuitua ja energiaa. Vehnää en syö juuri lainkaan, mutta suklaata tulee vedeltyä. Se on ihan hyvää, kunhan ei syö liikaa. Suklaiden kilohinnatkin oppii muuten lajittelemaan makuaistin perusteella. Samoin kuin oliiviöljyjen. Haittapuoli on vain siinä, että kun totuttaa makunsa kaikkein kalleimpaaan, niin sitten ei enää muu kelpaakaan. =)
Syöminen on loppuen lopuksi tosi simppeliä, mikä on lohdullista... =) Jos kerran syö liikaa, niin sitten syö seuraavalla kertaa vähän kevyemmin, niin homma pysyy kurissa. Yletöntä mässäilyä ei kannata harrastaa lainkaan. Tsemppiä =)
Proteiinia tulee kyllä tosiaan nautittua huolella ja oliiviöljyä samoin. Kyllä hiilarietakin tulee syötyä, että saa kuitua ja pidettyä vatsan kunnossa.
VastaaPoistaKiitos tsempistä! :)
Moi vielä,
VastaaPoistaTiedätkö muuten miten oliiviöljyjen laatuja analysoidaan.
Koska ei olla nyt Italiassa tai Ranskassa, niin kirjoitan sen tähän siltä varalta, että kaikki eivät tiedä.
Hyvän oliiviöljyn voi tunnistaa sillä tavalla, että sen pitää olla mahdollisimman mauton suun etuosassa. Ei saa olla yhtään hapan tai karvas, vaan mahdollisimman lähellä puhtaan veden makua.
Sitten kun taas öljy nostetaan (ja heitetään) suun ylä ja takaosaan eli nielun suuntaan, niin maun pitää olla mahdollisimman väkevä ja pippurinen. Mitä pippurisempi, niin sitä paremmin siinä on oliviöljyn spesiaalit antiaksidantit tallella.
Värillä ei ole väliä. Se riippuu siitä onko öljy tehty kevään vai syksyn sadosta. Niissä on pikkaisen eri antioksidantteja sen mukaan.
Oliiviöljyt on hinnoiteltu aika tarkkaan juuri tämän testin mukaan. Huonommat öljyt käy lamppuöljyksi ja saippuan raaka-aineeksi.
Omat suosikkini ovat Manor ja Citia, vaikka Citiassa ei paljon pippuria ole. Sitä kalleinta Citimarketin 20€ litra tai pullo en oo viittinyt ostaa =)
Kiitos ohjeista. Kyllä me ollaan katsottu ainakin, että se on kylmäpuristettua extra virgin-ölyjä. Toin öljyjä viime Italian reissulta ja ne ainakin on ollut hyviä. Pitää tehdä makutestit ensi kerralla. Onko luomuöljyt parempia?
VastaaPoistaTykkään yleisesti kanssa luomutuotteista. Esim. luomutomaatit ja kurkku on usein aivan erimakuisiakin kuin tavalliset.
VastaaPoistaLuomu oliviöljyistä mulla ei sen erityisempää tietoa. Mulle on riittänyt aina toi makutesti.
Manor öljyä kuin heittää ekan oikein kunnolla kurkkuun, niin siinä voi vähän yllättyä jos se sattuu osumaan just oikeaan makuhermoon =)
Jos yrittää varoa, niin sitten se ei osu eli se vaatii kanssa pikkaisin taitoa että osa heittää sen öljyn oikeaan kohtaan.
Parhaiten se onnistuu mahdollisimman rohkealla heitolla....