Olen käynyt alkuvuoden aikana kaksi kertaa Italiassa. Ensimmäisellä reissulla lensin Milanoon, josta ajoin Vicenzaan. Välillä kävin Zanén pikkukylässä asiakkaalla ja Nonantolassa sekä Caprissa vierailulla. Toisella reissulla lensin Venetsiaan ja ajoin siitä suoraan Zaneéen. Olen siis liikkunut lähinnä Pohjois-Italiassa ja erityisesti itäisessä Pohjois-Italiassa.
Ihmiset tuolla alueella ovat loistavia. Todella mukavia ja ystävällisiä. Zanésta alkavat alpit. Jotkut jopa käyvät töistä alppien turistikylistä.
Eniten ystävällisyyden lisäksi mieleen on jäänyt hyvännäköiset ihmiset ja myös hyvä ruoka. Vaikka kylä on pieni ja ihmiset ovat töissä tehtaassa, niin silti he pukeutuvat. On siistiä vaatetta ja naisilla usein hameita ja saappaita. Lounasravinstolassa näkee istuvia pukuja ja kiiltäviä kankaita ja rohkeaakin pukeutumista. Toki vaatteet ovat hyvännäköisiä, mutta niitä myös kannetaan ylpeydellä, ryhdillä ja ovathan kropatkin ihan mukiinmeneviä. Lihavia ihmisiä ei juuri näy, mutta eivät ihmiset ole mitään sairaalloisen laihojakaan. Suomalaiseen verrattuna suurin ero on jaloissa. Minä en ainakaan näillä hyppääjän reisillä lähde kokeilemaan yksiäkään housuja.
Tämä on minusta kummallista, koska ruokaa on oaljon ja se on niin hyvää. Saat oudoksuvia katseita naamallesi, jos et syö neljän ruokalajin annosta, vaan tyydyt vaikka pelkkään pääruokaan tai kahteen alkupalaan. Vielä pahemmalla silmällä sinua katsotaan, jos jätät jotain lautaselle. Ehkä italialaiset syövät vain kerran viikossa pysyäkseen siinä kunnossa missä ovat.
Italiaan menen vielä ainakin kerran tänä vuonna. Ja menenkin mielelläni. Minusta on kiva katsella silmänruokaa, siis ihmisiä hyvin puettuina. Lisäksi hyvä ruoka maistuu aina. :) Italian kielikin on mukavaa kuunneltavaa ja tuleehan sitä ostettua myös tuliaisia Suomeen niin itselle kuin lähipiirille.
Matkalla Italiaan voi myös ihailla kauniita maisemia:
Vaikka välillä pilvet ovatkin todella pelottavia:
Ihmiset tuolla alueella ovat loistavia. Todella mukavia ja ystävällisiä. Zanésta alkavat alpit. Jotkut jopa käyvät töistä alppien turistikylistä.
Eniten ystävällisyyden lisäksi mieleen on jäänyt hyvännäköiset ihmiset ja myös hyvä ruoka. Vaikka kylä on pieni ja ihmiset ovat töissä tehtaassa, niin silti he pukeutuvat. On siistiä vaatetta ja naisilla usein hameita ja saappaita. Lounasravinstolassa näkee istuvia pukuja ja kiiltäviä kankaita ja rohkeaakin pukeutumista. Toki vaatteet ovat hyvännäköisiä, mutta niitä myös kannetaan ylpeydellä, ryhdillä ja ovathan kropatkin ihan mukiinmeneviä. Lihavia ihmisiä ei juuri näy, mutta eivät ihmiset ole mitään sairaalloisen laihojakaan. Suomalaiseen verrattuna suurin ero on jaloissa. Minä en ainakaan näillä hyppääjän reisillä lähde kokeilemaan yksiäkään housuja.
Tämä on minusta kummallista, koska ruokaa on oaljon ja se on niin hyvää. Saat oudoksuvia katseita naamallesi, jos et syö neljän ruokalajin annosta, vaan tyydyt vaikka pelkkään pääruokaan tai kahteen alkupalaan. Vielä pahemmalla silmällä sinua katsotaan, jos jätät jotain lautaselle. Ehkä italialaiset syövät vain kerran viikossa pysyäkseen siinä kunnossa missä ovat.
Italiaan menen vielä ainakin kerran tänä vuonna. Ja menenkin mielelläni. Minusta on kiva katsella silmänruokaa, siis ihmisiä hyvin puettuina. Lisäksi hyvä ruoka maistuu aina. :) Italian kielikin on mukavaa kuunneltavaa ja tuleehan sitä ostettua myös tuliaisia Suomeen niin itselle kuin lähipiirille.
Matkalla Italiaan voi myös ihailla kauniita maisemia:
Vaikka välillä pilvet ovatkin todella pelottavia:
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!
Thanks for the comment! All the comments are wellcome!