Viime perjantaina minuun isko ihme väsymys ja huonovointisuus kesken päivän. Syynä saattoi toki olla se, etten ollut ehtinyt syödä, mutta olin poikkeuksellisesti juonut kahvia ja lisäksi se, että kävin aamulla hieronnassa. Ei auttanut kuin pyytää Samia hakemaan töistä kotiin ja kaatua sängyn pohjalle.
Lauantaina aamulla olo oli ihan hyvä. Illala kuitenkin nieleminen sattui ja kurkku ol imuutenkin kipeänä. Sunnuntaina väsytti ja oli tukkoisuutta. Maanantaina oli hieman limaa ja nuhaa, mutta menin silti pelaamaan säbää ja vielä lentopalloakin. Lima alkoi irrota hyvin säbän jälkeen ja olo oli ihan hyvä. Tiistaina olo oli kuitenkin todella tukkoinen, niin kurkussa, nenässä kuin lihaksissakin. Keksiviikkona ei muutosta olotilaan, mutta torstaina aamuna heräsin hammaskipuun. Ylösnoustessa tunsin painetta poskissa. Menin kuitenkin töihin, sillä oli sovittu tapaaminen, mutta googletin poskiontelotulehduksne oireita ja varasin ajan lääkäriin.
Epäilyt osuivat oikeaan, poskiontelotulehdushan se sitten on. Muutama päivä lepoa ja antibioottikuuri. Piti sitten tänä syksynä kokea ensimmäisen kerran myös tällainen tauti.
Minä sairastan todella harvoin mitään flunssia tai muita yleisiä tauteja. Kuume ei ole noussut kuin kerran aikuisiällä yli 38C ja angiinat, poskiontelotulehdukset, korvatulehdukset ja muut perustaudit on jäänyt väliin. Siksipä ihmetyttää, että mikäs nyt on, kun tulee tällainen tavistauti? Onhan se ihan mukava joskus vain levätä ja kumman väsyneeksi joko lääkkeet tai pieni lämmönnousu tosiaan vetääkin. Yeensä syödään paljon valkosipulia ja kuntoillaan sen verran, että jo peruskunto estä sairastumisen. Nyt on ehkä muiden kiireiden lomassa jäänyt molemmat vähän heikolle. PItää siis ryhdistäytyä.
Sairastamisesta yleensä. Minä joko olen kipeä tai sitten en. En ikinä epäile, että josko olisin vähän kipeä tai pohdi, että tuntuisikohan nyt siltä, että flunssa olisi tulossa. Niin kauan kuin lääkäri, kuumemittari tai olotila toisin todistaa, niin minä olen terve ja toimin sen mukaisesti, urheilen ja käyn töissä. Tämä siksi, että minusta tuntuu, että kun alkaa ajattelemaan jotain mahdollista sairautta, niin kyllä sen varmasti saa itselleen suggestoitua.
Mutta nyt takaisin sänkyyn ja kirjaa lukemaan ja parantumaan!
Lauantaina aamulla olo oli ihan hyvä. Illala kuitenkin nieleminen sattui ja kurkku ol imuutenkin kipeänä. Sunnuntaina väsytti ja oli tukkoisuutta. Maanantaina oli hieman limaa ja nuhaa, mutta menin silti pelaamaan säbää ja vielä lentopalloakin. Lima alkoi irrota hyvin säbän jälkeen ja olo oli ihan hyvä. Tiistaina olo oli kuitenkin todella tukkoinen, niin kurkussa, nenässä kuin lihaksissakin. Keksiviikkona ei muutosta olotilaan, mutta torstaina aamuna heräsin hammaskipuun. Ylösnoustessa tunsin painetta poskissa. Menin kuitenkin töihin, sillä oli sovittu tapaaminen, mutta googletin poskiontelotulehduksne oireita ja varasin ajan lääkäriin.
Epäilyt osuivat oikeaan, poskiontelotulehdushan se sitten on. Muutama päivä lepoa ja antibioottikuuri. Piti sitten tänä syksynä kokea ensimmäisen kerran myös tällainen tauti.
Minä sairastan todella harvoin mitään flunssia tai muita yleisiä tauteja. Kuume ei ole noussut kuin kerran aikuisiällä yli 38C ja angiinat, poskiontelotulehdukset, korvatulehdukset ja muut perustaudit on jäänyt väliin. Siksipä ihmetyttää, että mikäs nyt on, kun tulee tällainen tavistauti? Onhan se ihan mukava joskus vain levätä ja kumman väsyneeksi joko lääkkeet tai pieni lämmönnousu tosiaan vetääkin. Yeensä syödään paljon valkosipulia ja kuntoillaan sen verran, että jo peruskunto estä sairastumisen. Nyt on ehkä muiden kiireiden lomassa jäänyt molemmat vähän heikolle. PItää siis ryhdistäytyä.
Sairastamisesta yleensä. Minä joko olen kipeä tai sitten en. En ikinä epäile, että josko olisin vähän kipeä tai pohdi, että tuntuisikohan nyt siltä, että flunssa olisi tulossa. Niin kauan kuin lääkäri, kuumemittari tai olotila toisin todistaa, niin minä olen terve ja toimin sen mukaisesti, urheilen ja käyn töissä. Tämä siksi, että minusta tuntuu, että kun alkaa ajattelemaan jotain mahdollista sairautta, niin kyllä sen varmasti saa itselleen suggestoitua.
Mutta nyt takaisin sänkyyn ja kirjaa lukemaan ja parantumaan!
Mä vaihtaisin ruokamyrkytyksen/vatsataudin poskiontelotulehdukseen koska vaan...
VastaaPoistaMinkkiP
Ei ole todellista! Onneksi pääsette sieltä pian pois!
VastaaPoistaPian ja pian... Valitettavasti mä olen jo himassa. Ja nyt puntille!
VastaaPoistaOotko sä jo terve - salille huomenna? Pistähän tekstaten. Tuliasia ois tyrkyllä tietty. ;)
MinkkiP
Pikaista paranemista. KIpeenä on ikävä olla.
VastaaPoistaMua ahdistaa hirveesti jos on tulossa kipeäksi ja sitten arvon koko ajan, että olenko vai enkö ja voinko juosta vai en.
Kai se jonkinlainen syysflunssa tänne meillekin tulee. Tänään kyläpaikassa oli nuhanenäinen isäntä, joten tarttua saattoi.
Toivottavasti pysytte terveenä. Ei kipeänä tosiaan ole kiva olla, mutta on ainakin hyv syy vain nukkua ja maata sängyssä. ;)
VastaaPoista