Siirry pääsisältöön

Urheilut jatkukoon

Kun tiistaina ei itse ehtinytkään urheilla, vaan ihailla ainoastaan muiden tekosia, niin piti ottaa keskiviikkona ja eilen kiinni. Pitkien työpäivien lisäksi on ehtinyt treenaamaan ihmeen paljon. Muuhun ei sitten olekaan jäänyt aikaa ja yöunetkin ovat jääneet vähän turhan lyhyiksi.

Keskiviikkona oli ensi juoksukoulu, eli tunnin ohjattu lenkkitreeni. Tällä kertaa ohjaaja katseli jokaisen ryhmäläisen juoksutekniikkaa ja antoi vinkkejä. Minun kädet kuulemma ovat liian koukussa ja korkealla, mutta muuten näytti hyvältä. En silti lähtenyt hirveästi muuttamaan juoksuasentoani, koska minusta tuntuu, että saan käsistä niin paljon voimaa, kun ne ei vain laahaa sivuilla. Ohjauksen jälkeen tehtiin muutamia koordinaatioharjoituksia. Ihan perus polvennostokävelyä ja vuorohyppelyä. Hyvin meni! Juoksukoulun keskikuntoisen ryhmä vaan tuntuu olevan hieman liian hidasvauhtinen minulle. Polvi tulee kipeäksi, kun ei saa juosta niin kovaa kuin haluaisi. Miten hitaasti juokseminen voi olla niin vaikeaa. en kyllä tiedä onko minusta Pro-ryhmäänkään, sillä tunnin lenkki kovalla vauhdilla saattaa olla enemmän kuin kunto sallii.

Juoksukoulu oli hyvä alkuverryttely salitreenille. Ajattelin, että teen vaan kädet ja keskikropan, mutta tuli tehtyä koko ohjelma läpi. Voimaa oli selvästi tullut keskikroppaan lisää, sillä etukyykyt menivät jo ilman vyötä. Aikaisemmin selkä on meinannut pettää. Onneksi juoksukoulu+puntti-setin jälkeen ei kotona ollut mitään kummempaa tekemistä, sillä huomasin energioiden olevan todella vähissä. Polarkin näytti kahden tunnin treenin kuluttaneen 957 kcal, joten ei ihmekään. Jaksoin kuin jaksoinkin lämmittää keiton, raahautua saunaan ja kömpiä sänkyyn. Unta ei tarvinnut odotella...

Torstaina oli sovittu yhteinen treeniaika MinkkiP:n kanssa. Mukana oli kaikenlaisia varusteita, sillä ihan tarkkaan ei oltu päätetty mitä tehdään. Päädyttiin treenaamaan avauslyöntejä. MinkkiP:n ihka uudet mailat olivat ihan mielettömät. Niillä lähti kovaan ja helposti. Niillä sai myös tehtyä sellaisen tempun, johon ei kuka tahansa pysty. En minäkään. ;) Omatkin raudat toimivat hyvin. Ei tullut ohilyöntejä, mutta ensi kerralla omat puut mukaan! :)

Pysähtyneen pallon lyömisen jälkeen mentiin lyömään liikkuvaa palloa biitsihallille. Ennen varsinaista treeniä heitettiin pieni lenkki ja tehtiin kunnon venyttelyt ja kuminauhajumpat alkuveryttelyksi. Aluksi pelaaminen takkusi aika lailla, mutta kyllä se siitä sitten lähti toimimaan, niin että haastettiin pojat ihan kunnolla. Juoksukoulun hidastahtisen lenkin aiheuttama polvikipu ei tuntunut kuin vasta loppuvaiheessa, mutta silloin iin pahasti, että pelaaamisesta ei meinannut tulla mitään. Onneksi kotona on jatkuvasti geelit pakkasessa, niin voi yöksi asetella niitä olkapäähän, polveen jne... :)

Täksi päiväksi oli suunniteltu n.18km:n lenkki, mutta taitaa muuttua puntiksi. Sami meni pyörällä töihin ja minun polvi ei taida tykätä. Mutta katsellaan...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

Pantteri

Tykkään ihan hulluna panttereista , siis salmiakkipanttereista, myös lumipantterit ovat todella hyviä. Ruotsissahan nämä karkit ovat nimellä Salta Katten. Ennen oli myös Pantteri-jäätelöä, joka oli aivan mielettömän hyvää. Enää tuotaherkkua ei löydy valitettavasti valikoimista. Eilen tuli puhetta, että mikäs eläin se pantteri oikein on. Ja wikipedia sen kertoo: Leopardi eli pantteri (Panthera pardus), englanniksi leopard. Tuo nimi tulee leijonan (leo) ja pantterin (panther) risteytyksestä . En tiedä onko se vain uskomus, mutta nimen perustana on, että leopardi on leijonan ja mustan pantterin risteytys. Joka tapauksessa kyseessä on pilkullinen kissaeläin, joka näyttää näin söpöltä pentuna. Voisin ottaa lemmikiksi. Pantteri viittää myös Pohjois-Amerikassa usein puumaan , englanniksi cougar. Puuma on vaaleaturkkinen kissaeläin, jolla ei ole täpliä. Etelä-Amerikassa pantterilla taas tarkoitetaan jaguaaria , englanniksi jaguar. Jaguaari on myös pilkullinen ja hyvin yhdennäköinen leopardin

Nora ja Sade - mikä pari

Kuusi vuotta ja paljon vettä on virrannut Karjaanjoessa. Niin minä, maailma kuin moni muu on muuttunut siinä samalla. Tällä hetkellä meidän kotia asustaa minun lisäksi Sade, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, joka muutti mun luokse lokakuussa 2020, kun olin ollut yksin 1,5kk Samin yllättävän poismenon jälkeen.   Meillä menee Saden kanssa mukavasti. Välillä haastetaan toisiamme, mutta pääasiassa ollaan onnellisia ja iloisia itsejämme. Kerron Sadesta ja meidän yhteisistä jutuista lisää toisessa postauksessa, koska ajattelin herätellä tämän blogin uudelleen henkiin. Kirjoittelen tätä ihan itseäni varten, mutta kaikki lukijat ovat myös erittäin tervetulleita. 😙   Toivotan sinulle ihanaa kesää ja ollaan kuulolla!  Sade chillaa